”Miten uskalsit palata taas pelaamaan rugbya”, ”eikö sua pelota, että loukkaannut?”, ”Eikö rugby ole vähän liian raju laji pienten lasten äidille?”
– Kentille palaaminen ei ollut uskaltamis-kysymys, en pelaisi rugbya jos lähtökohtaisesti pelkäisin pelata rugbya. Loukkaantumisia ei toivo itselle, eikä kenellekään muulle, mutta ei niitä pidä ennakkoon pelätä. Vähän sama asia olisi, jos joka päivä talvella pelkäisi ulos lähtemistä, ettei vain liukastu. Rugby voi osan mielestä näyttää rajummalta kuin se on. Tottakai se on kontaktilaji jossa taklataan, juostaan täysillä ja taistellaan kovaa, mutta jokainen urheilulaji on kovaa omalla tavallaan ja ihan jokaisessa urheilulajissa on myös lajinomaiset loukkaantumisriskit. Rugby ei todellakaan kuulu maailman vaarallisimpiin lajeihin. Mutta tietysti keholla pitää myös olla valmius lajiin, eikä paluuta voi tehdä, ennen kuin kroppa on siihen valmis.
Helmikuussa tuntui hyvältä palata pelikentille Suomessa ja siitä muutaman viikon päästä pelasin ensimmäisen maaottelun. Tottakai tätä ennen on tullut monta kuukautta treenattua joukkueen mukana ihan täysillä ja kehoa on kuntoutettu kunnolla. En olisi palannut kentille, jos en olisi saanut kunnolla aikaa kropan vahvistamiseen ja palautuminen ei olisi ollut näin nopeaa. Nytkin odotin puoli vuotta ennen kuin menin pelaamaan. Jokaisessa urheilulajissa täytyy huomioida lajin vaatimukset, kun suunnitellaan paluuta, eikä sitä ilman suunniteltua kuntoutusta ja treenijaksoa kannatakkaan palata. Myös imetys vaikuttaa asiaan ja itsellä se on ollutkin isoin haaste. Löysät nivelet aiheuttavat aina suorituskyvyllisiä haasteita sekä nostavat loukkaantumisriskiä. Edelleen vaikka imetys alkaa olemaan loppusuoralla, niin kehon jäntevyys ei ole palautunut kunnolla ja se on huomioitava harjoituksissa. Vahvistava lihaskuntoharjoittelu on tällä hetkellä erittäin tärkeä!
Kentille paluu on tuntunut ihan mahtavalta, koska nautin pelaamisesta. Äitiyden myötä myös nauttiminen ihan vaan itse tekemisestä on korostunut. Tuntuu, että jokainen yksittäinen treeni, peli, turnaus on jo niin henkisesti nautinnollista, että siitä saa niin paljon energiaa omaan elämään. Tunnen todellista kiitollisuutta, että olen pystynyt palaamaan takaisin; kova työ + olosuhteet ovat sen onneksi mahdollistaneet. Helppoa se ei ole ollut ja vaatii jatkuvaa suunnittelua, mutta mahdollista silti.
Lisäksi lapset ovat tuoneet elämään todellisen ajatuksen siitä, mikä elämässä on oikeesti kaikkein tärkeintä, että edes se urheilu joka on keikkunut aina siellä kärjessä, ei ole enää kärjessä. Myös tämän takia pelaamista osaa arvostaa entistä enemmän ja nauttia jokaisesta hetkestä. Olen myös päättänyt, että pelaan niin kauan kuin mulla on hauskaa, lopetan heti jos ei ole! Rentous on myös tuonut suorituskyvyllistä valmiutta. Nuorempana jännitin ja stressasin tosi paljon kilpailusuorituksia. Olin myös niin kilpailuhenkinen, että se saattoi jo mennä yli. On ollut vaikea oppia pois korostuneesta voitontahdosta, koska tuntuu, että kilpailutilanteessa ihan vaan napsahtaa päässä moodi jolloin häviölle ei anneta mitään tilaa. Toisinaan se on hyvä, mutta silloin myös häviön aiheuttaman pettymyksen käsittely on ollut haastavaa.
Onneksi me kasvetaan, elämää mene eteenpäin ja opit matkalla muuttavat meidän ajatusmaailmaa. Moni asia on tärkeää, mutta kun muistetaan millä niistä tärkeistä asioista on kaikkein eniten merkitystä – pysyy suunta oikeana.
Kuva: Driim.fi
Ensimmäisen raskauden aikana päätin lähteä mukaan Driimiin! Driim on kuin hyvinvoinnin Netflix, jossa on mahdollista jäsenyyden kautta saada kaikki valmennukset hyvinvoinnin ympäriltä käyttöön ja yksi niistä valmennuksista on mun suunnittelema koulutuskokonaisuus Liikunnasta raskauden aikana! Mikäli kaipaat apua liikuntaan raskauden aikana; jokainen raskauden kolmannes huomioiden ja ensimmäiset viikot synnytyksen jälkeiseen palautumiseen, niin tämä koulutus palvelee sua todella hyvin. Kerron myös videioilla omakohtaisia kokemuksia raskauden etenemisestä ja liikunnasta oman raskauden aikana.
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen keskivartalon palautuminen tapahtui astetta nopeammin kuin nyt. Molempien raskauksien jälkeen, vatsalihakset ovat muutamissa viikoissa palautuneet rauhassa ”paikalleen.” Selän hieronta/avaaminen on toiminut vielä tärkeänä apuna, jottei lihasten kireys ole hidastanut palautumista, mutta nyt toisen synnytyksen jälkeen on ollut pidempi prosessi saada vatsalihasten väliseen jännesaumaan jäntevyys/napakkuus takaisin. Vatsalihasten erkauma tutkittiin jo synnytyksen jälkeisessä tarkastuksessa lääkärillä ja äitiysfyssarilla, eikä isompaa erkaumaa ollut, mutta jännesauma ei ollut vielä täysin napakka, jolloin vatsalihasten suhde levossa suhteessa jännittyneisiin vatsalihaksiin ei ollut sama- mikä sen tulisi olla kun keskivartalon lihakset ovat täysin palautuneet. Muualta jännesauma on oikeastaan palautunut samaan pisteeseen kuin aiemmin, paitsi navan kohdalta. Palautumista on tapahtunut joka kuukausi, mutta todella hitaasti… on myös hyvä muistaa, että kyse ei ole vain siitä miltä keskivartalo näyttää vain tärkeintä on saada keskivartalo toimimaan oikein.
Mihin tämä sitten vaikuttaa?
Urheilijana tietysti täytyy huomioida tilanne tosi tarkasti kun suunnittelee treenejä. Vahvistavia harjoitteita tulee tehtyä monta kertaa viikossa. Lisäksi jokainen voimaliike täytyy tehdä niin, ettei vatsaonteloon kohdistu painetta. Keskivartalon tukeen joutuu keskittymään todella tarkasti. Mikäli keskivartalon lihakset eivät kykene kannattelemaan liikettä tai liikkeessä käytettäviä painoja, on täytynyt keventää tai muuttaa liikettä. Ihme kyllä, alusta asti keskivartalon lihakset ovat hyvin hermottuneet ja tuki on onnistunut jännesauman osittaisesta löysyydestä huolimatta, mutta painojen kanssa on joutunut edetä rauhallisesti. Tottakai koko keskivartalo oli alussa todella heikko, mutta nopeasti on voima palautunut. Joskus on kuitenkin vaikea tunnistaa aktivoituvatko syvät vatsalihakset jos ”pinnan” vatsalihakset dominoivat. Mikäli syvät vatsalihakset eivät kykene kannattelemaan keskivartaloa, voi paine siirtyä selkään ja liikkeet aiheuttaa varsinkin alaselän alueelle kipua. Luonnollinen kehon palautumisprosessi synnytyksen jälkeen, johon kuuluu myös jännesauman palautuminen- voi kestää jopa vuoden synnytyksestä, joten prosessi voi olla hidas. Palautumiseen vaikuttaa tietysti myös imetys- relaksiinihormonin määrä kehossa.
Haastavinta alussa oli ihan vaan se, että oma arki oli hyvin aktiivista kaksi vuotiaan kanssa, joka ei todellakaan ymmärtänyt, että äidin vatsa ei kestä vielä kaikkea riehumista. Isomman lapsen kantaminen ja ihan kaikki arkinen tekeminen toi omaa haastetta rauhalliseen palautumiseen.
”Mikä vatsalihasten erkauma?”
Vatsalihasten erkauma – vatsalihakset ovat ”liian” erillään. Tähän on olemassa tiettyjä mittauskeinoja, mutta myös jokaisen henkilön yksilöllinen vatsalihasten rakenne vaikuttaa asiaan. Yleensä puhutaan yli 2cm välistä erkaumana, mutta esim. navan kohdalla voi olla normaalia isompi väli 2,7-3 cm ja sekin on normaalia. On myös hyvä huomioida, että tähän vaikuttaa myös aiemmin mainittu jännesauman löysyys ja mikäli sormet uppoavat liian syvälle, eikä jännesauma ole napakka kauttaaltaan.
Lähes jokaiselle raskaana olevalle tulee erkauma, kun vatsalihakset siirtyvät sivuun ja kohtu saa tilaa kasvaa. Synnytyksen jälkeen vatsalihaksille sekä jännesaumalle pitää kuitenkin antaa aikaa palautua, jottei erkaumaa jää. Useimmiten erkaumalle pystyy oikeille harjoituksilla ja kireystilojen paikantamisella tekemään jotain. Osan kohdalla haastava erkauma joudutaan kuitenkin operoimaan. Moni ajattelee, että vatsalihasten erkauma koskee vain synnyttäneitä, mutta erkaumaa voi olla kenellä tahansa, sukupuoleen katsomatta. Vatsalihasten erkauma voi johtua mm. keskivartaloon kertyneestä ylipainosta, huonoista syvistä vatsalihaksista, lihaskireyksistä tai liiallisesta fyysisestä kuormituksesta, joka on aiheuttanut vamman.
Mikäli epäilet, että sinulla on vatsalihasten erkaumaa, kannattaa ihan alussa kääntyä osaavan äitiysfyssarin puoleen, joilla on ammattitaitoinen osaaminen juuri vatsalihasten erkaumasta. Äitiysfysioterapeutille voi hakeutua vaikka erkauma ei olisikaan jäänyt raskaudesta vaan jostain ihan muusta.
Nyt kun taloprojekti on saanut hyvin tuulta purjeisiin, on aika vähän päivittää missä mennään. Melkein vuosi kului tontin ostosta, ennen kuin lopulta saatiin rakennuslupa. Prosessi oli yllättävän pitkä, vaikka tästä varoteltiinkin, niin en uskonut kuinka monta viikkoa ns. kului aina hukkaan kun jotain asiaa jouduttiin selvittämään monen henkilön kautta… Espoon rakennusvalvonta sulki ovet vuoden alussa hetkellisesti, eikä hakemuksia saatu sisään. Lopulta aikataulu piteni ja kesän lomakausi hidasti selvästi projektia. Talon valinta/kilpailutus ja itse valinnan jälkeinen suunnittelu, kuvien piirtäminen ja muokkaaminen sekä monen asian jatkuva selvittely rakennusvalvonnan kautta oli hidasta puuhaa, jos ei itse ollut jatkuvasti reagoimassa nopeasti jokaiseen asiaan. Viimeisillään raskaana oli aika paljon myös muuta ajateltavaa projektin yhteydessä, joten lapsen syntymän jälkeen ja kun uusi arki alkoi rullaamaan sai projekti myös vauhtia. Monien selvittelyiden jälkeen saatiin kuin saatiinkin marraskuussa lupa, jonka jälkeen maaurakointi saatiin aikataulutettua heti joulun jälkeen alkavaksi. Oltaisiin aloitettu heti, mutta meidän tontin viereiselle tontille rakennetaan myös ja meidän projektin lisäksi on yhden naapurin putkien siirto sekä yhteinen tieyhteys tonteille, jotka jouduttiin joka tapauksessa tekemään yhdessä naapureiden kanssa, niin päätimme odottaa, jotta naapurit saavat myös luvan. Onneksi sekin tuli juuri ennen joulua, sillä meidän Designtalon elementtitoimitus oli lukittu jo viikolle 9 ja maaurakointi oli aloitettava vuoden alussa.
Muistutuksena vielä valittiin siis Designtalon avaimetkäteen talopaketti, täältä voit katsoa ensimmäisen postauksen talon valinnasta: ”Talo valittu!”
Vuoden alku on ollut koko rakennusprosessin kiireisin aika tähän asti, sillä tontin raivauksen- sekä maaurakoiden, sähkösuunnitelmien ja perustusten lisäksi monet sisustusvalinnat täytyivät päättää viisi viikkoa ennen elementtitoimitusta. Joten tässä sitä nyt ollaan, joka viikko ollaan juostu katselemassa keittiöitä- ja kiinteitä kalusteita, takkoja, laattoja, portaita, lattioita, saunoja. Kerralla tulee niin monta valintaa, että päätöksiä kannattaisi todella miettiä paljon aiemmin. Meille tuli ehkä vähän yllärinä, kuinka nopeasti projekti eteneekin kun alku oli ollut niin hidas. Mutta onneksi etenee ja valintoja on ollut kiva tehdä, vihdoin projekti on muuttunut konkreettisemmaksi ja alkaa olemaan sellainen fiilis, että vielä me tonne muutetaan.
Designtalon kautta järjestettiin sisustusilta, jossa suunnittelijan avustuksella saimme apua sisustusvalintoihin. Sisustusiltaa varten käytiin ennakkoon fiilistelemässä erilaisia sisustus-ilmeitä ja pohdittiin, mitä oikeasti halutaan ja tarvitaan. Moni valinta, joka tässä vaiheessa tehdään on niin pitkäaikainen, ettei hevillä halua hetkeen niitä vaihdella. Ehkä hankalinta koko projektissa onkin ollut se, että emme oikeesti tiedä millainen talo on fyysisesti. Kuvien perusteella sisustuksen suunnittelu: kiintokalusteet, laatat, seinät, sisäkatot, takka, sauna, portaat, jne… on niin haastava suunnitella. Onneksi ympärillä on ollut paljon ammattilaisia apuna.
Ensimmäinen vaihe itse talon suunnittelun jälkeen oli sähkösuunnittelu. Kävimme pohjapiirrustusta tosi tarkkaan läpi, kuvittelimme, että ”kävelemme oikeasti tulevassa kodissa” ja sitä mukaan teimme oman raakaversion, mitä tarvitsemme. Tämän jälkeen Designtalon sähkösuunnittelijan avustuksella viimeistelimme suunnitelmat ja saatiin todella tärkeää ja konkreettista apua siihen, miten sähköt kannattaa uuteen kotiin laittaa. Paljon pieniä huomioita, joita ei itse olisi osannut ajatella. Huomioimme taloon mm. tosi paljon erilaisia varauksia. Varauksia: portaiden valaistukselle, himmentimille eri puolille taloa ja varsinkin varauksia talon ulkopuolisille sähköille. Tässä vaiheessa on hyvin hankala sanoa, mitä kaikkea sitä oikeasti tarvitsee ja varauksien laittaminen ei nostanut paljoa hintaa sähkön peruspakettiin, joten se tuntui parhaalta ratkaisulta. Talopakettiin kuului yllättävän kattava sähköpaketti, pistorasioita oli ainakin joka huoneessa jo niin monta, ettei niitäkään lisätty kuin muutamat.
Alkuvuonna oli myös kiintokalusteiden sekä keittiösuunnitelmien lopulliset viimeistelyt. Olimme jo edellisenä keväänä tehneet hyvät keittiö- kodinhoitohuone-, kylppäri-, wc-suunnitelmat, joten mitään isompia muutoksia ei tarvinnut tehdä. Pientä hienosäätöä vain. Kiintokalusteet tulevat Designtalon kumppanilta Novartilta. Meille tulee valkoinen keittiö isolla niemekkeellä, ja vaalean sävyisellä (hiekka) sekä eläväisellä keraamisella tasolla. Kodinhoitohuoneesta tulee oliivin vihreä, ja alakerran wc sekä yläkerran pesuhuoneen kalusteet ovat valkoiset, koska ilmettä haetaan laatoilla ja maalilla.
Värisilmän myymälöissä olemme ravanneet moneen kertaan hypistelemässä laattoja. Laattojen valinta on ollut haastavaa, koska on niin paljon kivoja vaihtoehtoja. Sisustussuunnittelijalta sai laattojen valintaan hyvin neuvoja; valintojen lisäksi, yhdistelmiin, asennus-suuntiin ja saumoihin. Haluttiin erilaista ilmettä tuovia laattoja, mutta kuitenkin ajattomia, jotka miellyttävät molempien silmää monet tulevat vuodet. Henkilökohtaisesti isoin ongelma laattojen valinnoissa oli se, että tykkään liian monesta erilaisesta tyylistä. Tekisi mieli laittaa joka tilaan ihan erilaisia laattoja ja värejä. Voin vain kuvitella, mun arkkitehti siskon ilmeen tällä hetkellä. Saatiin kuitenkin tehtyä hyvät valinnat, joihin olemme molemmat tosi tyytyväisiä. On paljon luonnonläheisiä sävyjä, mutta myös persoonallista kuviolaattaa ja mm. oliivin vihreää.
Portaat suunniteltiin Tähtiportailla. Meille on tulossa mustat pinnaportaat, lattian kanssa mätsäävillä askelmilla sekä valot askelmiin. Mustien ristikkoikkunoiden takia haluttiin myös portaisiin samanlaista fiilistä. Portaiden malli oli ollut ollut jo pitkään mielessä ja paikan päällä suunnittelussa se oli helppo vahvistaa.
Saunanlauteet- ja paneelit, lattia, katot, listat, seinämaalit – kaikki nämä valittiin sisustusillassa laattojen lisäksi. Vielä on saunan suunnittelu ja vesikalusteet (suihkut, hanat, wc istuimet) lyötävä lukkoon. Valinnat ovat onneksi pitkällä, suihkut ja hanat päädyttiin ottamaan Grohelta, joka oli myös Designtalon kumppani ja jonka hanat ja suihkut meillä on tälläkin hetkellä kotona. Ainoa haaste on ollut, että mitkä kaikki tuotteet ovat tyyppihyväksyttyjä Suomessa. Se rajaa tällä hetkellä paljon valintoja.
Materiaalien vertailua. Keskeltä löytyy meidän valitsema lattia.
En malta odottamaan, että päästään näyttämään teille meidän todellisia valintoja ”livenä”, mutta koska perustukset ovat nyt valmiit niin seuraavaksi odotellaan tulevaa elementtitoimitusta, joka on muutaman viikon päästä!!!
***Julkaisu toteutettu kaupallisena yhteistyönä Felicitas Mehiläisen kanssa***
4kk – 4pv
Vuosi vaihtui ja kohta omasta toisesta raskaudesta ja synnytyksestä on jo 5kk, mutta tässä tekstissä käsittelen palautumista vain 4kk ajalta. Jostain syystä olen myös miettinyt koko palautumista monesta näkökulmasta ja tämän tekstin viimeistely on ottanut aikansa, ja niin se, otti myös ensimmäisen raskauden jälkeen. Vaikka itselle on täysin selvää, että jokaisen äidin palautuminen on yksilöllinen ja koko prosessiin vaikuttaa jo niin moni asia, niin silti ensimmäisen raskauden jälkeen huomasin, että äitien palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä on jotenkin tosi herkkä aihe, ja omiakin kokemuksia kertoessaan saa olla varuillaan, vaikkei pitäisi. Omakohtaisia kokemuksia ei aina nähdä kyseisen henkilön yksilöllisenä palautumisena vaan jostain syystä äitien palautumisia verrataan keskenään. Jo media vertaa ja määrittelee ”oikeaa” ja ”väärää” palautumista: ”tältä näyttää oikeasti kaksi lasta synnyttäneen naisen keho.” Olisikin olemassa yksi keho, miltä kaikki näyttää synnytyksen jälkeen, mutta sellaista ei vain ole. On olemassa vain jokaisen oma yksilöllinen keho ja jokaisen kehon yksilöllinen palautumisprosessi raskaudesta ja synnytyksestä. Eikä pidä unohtaa, että ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus, ei ole vain fyysistä palautumista on myös psyykkinen palautuminen. Raskaus muuttaa kehoa mutta myös mieltä ja uusi elämä lapsen kanssa muuttaa elämää. Tässä tekstissä käsittelen enemmän fyysistä palautumista 4kk ajalta.
Synnytyksen jälkeisessä jälkitarkastuksessa kävin Felicitas Mehiläisellä, Minna Tikkasella n. 8 Vk synnytyksen jälkeen. (6-12 vk synnytyksen jälkeen on sopiva väli). Ja äitiysfyssarilla n. 4kk kohdalla, kävin Anu Parantaisella, kenellä kävin myös ensimmäisen raskauden jälkeen. Molempia käyntejä suosittelen kaikille, mikäli haluaa tietää miten oma keho voi synnytyksen jälkeen ja miten palautuminen on edistynyt sekä saa myös tukea palautumisen edistämiseen. On ihan ehdottoman tärkeää olla itse aktiivinen ja varata aika jälkitarkastukseen, joka pitää sisällään muutakin kuin keskustelun ja äitiysfyssarille. Kunnilla on hyvin pienet resussit ja vain erityisissä tapauksissa näihin ohjataan, kuitenkin jokainen synnyttänyt näitä tarvitsee. Myös liikunnanohjaus on suullista ja yleisten ohjeiden kertomista, eli mikäli haluat edetä yksilöllisen palautumisen mukaisesti niin siitäkin syystä äitiysfyssarille kannattaa mennä.
Lääkärin jälkitarkastus – piti sisällään hyvin kattavat tarkastukset. Sisätutkimuksessa tutkittiin kohdun palautuminen mm. ettei sinne ole jäänyt istukanpalasia, tutkittiin ettei ole kohdun laskeumaa, ultrattiin kohtu ja munasarjat, sekä tietysti katsottiin myös lantionpohjan palautuminen. Käytiin läpi myös yleisiä hyvinvointiin liittyviä asioita uudesta arjesta. Sekä mun kohdalla kontroloitiin raskausmyrkytykseen liittyviä asioita. Sain mm. lähetteen silmälääkäriin, koska musta piste ilmestyi vas. silmän näkökenttään synnytyksen jälkeen. Jokaiselle tutkimus pitää sisällään myös henkilökohtaisia tutkimuksia liittyen miten raskaus ja synnytys meni ja onko edelleen jotain tuntemuksia ja kiputiloja.
Äitiysfyssarin 1. käynti – Tutkittiin mm. että miten lantionpohjanlihakset olivat palautuneet, sekä miten lantionpohjan lihakset aktivoituivat, lisäksi katsottiin vatsalihasten palautumista, oliko erkaumaa, miten jännesauma oli palautunut. Käsiteltiin selkä- sekä vatsalihaksia jotka auttavat myös vatsalihasten rentouteen ja palautumiseen. Lisäksi puhuttiin tämän hetken harjoittelusta.
Moni varoittaa, että toisen raskauden jälkeen ei palaudu ihan yhtä nopeasti kuin ensimmäisen, mutta sekin riippuu hyvin paljon siitä, että miten raskaus ja synnytys ovat menneet. Mun kohdalla palautuminen ja treeneihin palaaminen oli ihan vähän nopeampaa toisen raskauden jälkeen. Erona oli myös, että ensimmäisessä raskaudessa jouduttiin tekemään episiotomia, joka ei meinannut parantua ja aiheutti harjoittelulle rajoituksia. Toisessa raskaudessa taas raskausmyrkytys, 2l veren menetys -alhainen hemoglobiini ja verenpaineen korkeus aiheuttivat tarkkailua, mutta niistäkin palauduin yllättävän nopeasti. Ferritiini arvo on vieläkin matala ja sen nouseminen vie aikansa, mutta harjoitteluun se ei ole suoraan vaikuttanut. Outo tuntemus myös ensimmäisillä kuukausilla oli häntäluun arkuus. En voinut istua takakenossa ollenkaan- varsinkaan kovalla alustalla. Onneksi sekin meni itsestään ohi.
Kontrolikäynneillä sekä lääkärin, että äitiysfyssarin palaute oli tosi hyvää. Kehon palautumisprosessi oli kovassa vauhdissa, kaikki oli niin kuin pitääkin. Vielä vatsalihasten välinen jännesauma antaa periksi navan ympäriltä, joka pitää huomioida harjoittelussa, mutta erkaumaa ei ollut eikä kohdun laskeumaa. Vatsalihakset olivat kuitenkin kireämmät toisen raskauden jälkeen kuin ensimmäisen joten niitä käsiteltiin enemmän. Miten huomioin jännesauman ”löysyyden” harjoittelussa– jokaisessa harjoituksessa on tärkeä ottaa ”vatsalihakset haltuun”- eli pitää napa kiinni selkärangassa, eikä päästään alaselkää notkolle tai antaa alavatsan pullahtaa liikkeiden aikana, eli liikkeet pitää vielä valita maltillisesti. Lisäksi maksimivoimatreenit alkavat vasta tulevaisuudessa. Keskivartalon pitää kestää kunnolla isot painot, jotta suoritus-ergonomia on puhdas eikä painetta tule esim. selän alueelle. Nyt keskitytäänkin parantamaan perus- ja kestovoimaa sekä tietysti kehonhallintaa ja liikkuvuutta.
Kehon paino palasi omaan optimaaliseen painoon nopeasti, ilman dieettejä, varsinkin kun raskauden lopussa raskausmyrkytyksen kerryttämä neste, lähti kehosta pois. Kummankaan raskauden jälkeen en ole laihduttanut, vaan kehon oma palautumisprosessi on palauttanut kehon myös siihen painoon, missä se oli ennen raskautta n. 1-2 kuukauden aikana. Molemmissa raskauksissa painoa tuli 13kg, ihme kyllä paino nousi lähes samaa tahtia. Toki huolehdin monipuolisesta ravinnosta, nesteytyksestä, fyysisestä aktiivisuudesta koko raskauden ajan kuten ennenkin sitä ja samat rutiinit jatkuu edelleen synnytyksen jälkeen. Lisäksi täys-imetän myös nyt ja se on lisännyt vähän energian sekä nesteytyksen tarvetta.
Imetys helpottaa lapsen ruokkimista mutta samalla tuo haasteita treenaamiseen. Lihaksista saa pitää ihan huolen, ettei vauva ”syö” niitäkin pois. Sama oli ensimmäisellä kerralla, tuntui, että sitä mukaa kun vauvaa imetti, myös tukilihakset lähtivät surkastumaan ja omalla ravinnolla sekä treeneillä oli tärkeä vaikutus, jotta sai pidettyä kehon vahvana. Lisäksi imetys ja relaksiinihormoni aiheuttavat löysyyttä side- ja nivelkudoksiin, joka täytyy huomioida harjoittelussa – juuri kehon kannattelussa. Ensimmäisen raskauden ja synnytyksen jälkeen, vasta kun lopetin imetyksen lapsen ollessa 8.5 kk meni vielä kuukausi, että sain kropan jäntevyyden kunnolla takaisin. Samalla lähti rasituksen aiheuttamat kolotukset pois lonkista ja polvista.
Tämän hetken haasteet: Tällä hetkellä haastavinta on keskivartalon heikkous, vaikka paljon pystyy jo tekemään, niin suhteessa muihin lihasryhmiin keskivartalon lihakset väsyvät nopeiten. Lisäksi relaksiinihormonin vaikutukset näkee polvien lisäksi häpyliitoksessa ja lähentäjiin kohdistuvat treenit aiheuttavat välillä vihlovaa kipua. Painot pitää olla todella pienet ja liikkeiden hallittuja- lisäksi keskittyä ettei kompensoi lähentäjän voimaa muilla lihasryhmillä.
Onneksi raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen on jo tuttua, niin turhautumiseen ei mene tällä kertaa niin paljon energiaa… ja aika monet vammat- varsinkin polvileikkaukset ovat myös jollain tasolla kasvattaneet kärsivällisyyttä. Palautuminen vaatii päivittäistä ja viikoittaista aktiivista kuntouttamista, joten jokainen tylsäkin liike, sarja ja toisto edistää sitä.
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä jokaiselle samassa tilanteessa olevalleja huikeeta uutta vuotta!
Monesti kysytään, että miten pidän hampaista huolen ja miten hampaani ovat niin valkoiset. Ihme kyllä, itsestä on tuntunut siltä, että mun hampaat on muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana. Hampaat olivat selvästi astetta värjääntyneemmät ja alahampaat eivät ole enää yhtä suorassa kuin ennen. Alahampaat suoraan sanoen on ihan eri näköiset kuin ylähampaat ja myös niiden pesu on ollut haastavampaa. Kävin muutama viikko sitten Hammas Mehiläisellä hammastarkastuksessa, missä selvisikin, että vaikka hampaat ovat hyvässä kunnossa eikä reikiä ollut vieläkään, niin hammaskiveä oli aika paljon ja yhtenä syynä myös alahampaissa hampaiden ahtaat välit, joka vaikuttaa pesemiseen. Sain myös kuulla, että kyllä hammasrivit voivat muuttua ja ahtautua iän myötä jo tässä vaiheessa, eli selvästi olin oikeassa sen suhteen, että omat alahampaat ovat muuttuneet.
Esikoisen odotusaika oli mulle herätys siitä, että hammastarkastuksessa olisi suositeltavaa käydä 1-2 vuoden välein ja nyt olen pitänyt siitä kiinni. Raskauden aikana molempien vanhempien kannattaa käydä hammastarkastuksessa, sillä piilevä karies voi levitä vauvaan. Nyt kuitenkin hammastarkastuksen lisäksi mut lähetettiin myös hammaskiven poistoon ja koska mua on jotenkin häirinnyt hampaiden tummuminen, halusin myös konsultaation hampaiden valkaisusta.
Hammaskiven poiston yhteydessä tarkastettiin onko valkaisu mahdollinen. Mulla ei ollut ihan niin tummentuneet hampaat kun olin itse ajatellut, mutta silti valkaisu voisi tuoda lisää puhtautta hampaisiin joten päätin varata ajan myös valkaisuun. Koska omissa hampaissa oli jo suht. valkoinen sävy luonnostaan, ei valkaisulla saada aikaan niin isoa muutosta, kuin silloin jos hampaat olisivat olleet tummemmat. Tykkään kuitenkin luonnollisesta hampaiden väristä, joten pelkkä puhtaampi ja raikkaampi ilme riitti mulle todella hyvin. Mitään liian valkaistua hammasriviä en toivonut ja koin, että on turvallisempaa käydä hammaslääkärissä valkaisussa, kun kokeilla kotikonstein, vaikka sekin on mahdollista suuhygienistin ohjeiden mukaisesti. Mulle tehtiin Hammas Mehiläisellä valkaisuista nopein vaihtoehto, jossa käytetään lamppua apuna tehostamassa lopputulosta. Suuhygienisti levittää valkaisuaineen hampaiden pinnalle suojaten samalla huolellisesti suun limakalvot, jolloin valkaisuaine saa olla voimakkaampaa kuin kotona käytettävä aine. Vastaanotolla tehtävä valkaisu kestää noin 1 -1.5h. Muutos oli lopulta kuitenkin huomattava, jos aluksi hammas-värikartassa hampaiden väri oli neljänneksi vaalein, niin lopputulos oli kartan ensimmäisen hampaan väriäkin vaaleampi. Lopputulos oli kuitenkin luonnollinen ja kirkas, juuri sellainen mitä toivoin.
Kemiallisen valkaisun sijaan hampaiden värjäymiä voidaan poistaa myös suuhygienistin tekemällä soodapuhdistuksella, hammaskiven poiston yhteydessä mulle tehtiinkin myös soodapuhdistus, joka jo itsessään kirkasti hammasriviä.
Tällä hetkellä vielä pohdin oikomishoitoa alahampaisiin, joka helpottiasi myös hammaskiven runsauteen, koska helpottaisi pesua. En ole vielä päättänyt aionko mennä, onko kellään kokemuksia?
Miksi hammaskivi kannattaa poistaa? -Hammaskivi eli kovettunut bakteeriplakki, voi aiheuttaa kroonisen ientulehduksen, sekä altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudeln puhkeamiseen. (Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00205) Hampaiden säännöllinen pesu sekä tietysti hammaslangan käyttö ehkäisee hammaskiven muodostumista. Ensisijaisen tärkeää onkin hammastarkastusten jälkeen varata aika myös hammaskiven poistoon, mikäli sitä ei voida tehdä tarkastuksen yhteydessä. Valkaisu on enemmän esteettinen toimenpide, mutta suosittelen aina tekemään myös valkaisut hammaslääkäreiden ja suuhygienistin ohjeiden mukaisesti, jotta se on turvallista.
Hampaiden terveys on osa meidän kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia, eikä sitä kannata laiminlyödä itseltä, eikä varsinkaan lapsilta. 2 kertaa päivässä hyvä hampaiden pesu, mielellään sähköhammasharjalla, sekä viikottainen hampaiden lankaus! Näillä olen päässyt pitkälle! ja toki unohtamatta vähä sokerista ruokavaliota.
Jaan vielä uudestaan tämän alennuskoodin: IGHAMMAS2022 , jolla saatte hammastarkastuksen tarjoushintaan 64,90€ (norm. 76€). HUOM! Koodi vielä on voimassa ennen vuodenvaihdetta tehtyihin hammastarkastuksiin (31.12.2022). Alennuksen saa, kun koodin mainitsee kassalla maksaessa. Eli vielä kerkii!