FITOONA

FITOONA

Parhaat kiireettömät hetket lapsen kanssa

Teksti on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Ainun kanssa

Muuttuuko elämä lapsen myötä?– muuttuu, entistä rikkaammaksi. 

Lapsen saaminen on tuonut niin paljon lisää iloa ja sisältöä meidän elämään ja jokainen päivä tuo mukanaan just sitä ”pilkettä” arkeen. 
Vaikka meidän arki oli jo kahdestaan tosi siistiä ja elin jo silloin omaa unelma-elämää, on lapsen saannin jälkeen elämästä tullut entistä syvempää.
Haasteita tulee jatkuvasti vastaan, mutta korkeintaan ne vain hidastaa tahtia, mutteivat lopulta estä mitään, kaikesta aina jotenkin selvitään ja huumorille on ollut hyvin tilaa. 

Arki on tällä hetkellä just sitä ”hetkessä elämistä”, mikä tekeekin tälläiselle kalenteri-ihmiselle tosi hyvää. On turha suunnitella asioita liian pitkälle tai aikatauluttaa päiviä, kun hetkessä kaikki suunnitelmat voi muuttua. 
Oman hyvinvoinnin ja varsinkin treenaamisen eteen täytyy välillä vähän nähdä enemmän vaivaa, koska suunnitelmat ei aina pidä. Mielikuvitusta tarvitaan ja kyllä sen ajan on aina jotenkin löytänyt asioissa, joita pitää itselle tärkeinä. Joskus ehdin treenata vain 20 min ja joskus taas koko treenin loppuun. Joustavuutta on hyvä olla, eikä se niin vakavaa ole, jos ei treenit mene suunnitelmien mukaan. Jokainen vanhempi voi varmasti samaistua tähän niissä itselle tärkeissä asioissa. 

Olen nyt syyskuun lopusta asti ollut äitiyslomalla ja vauva-arkea ollaan eletty vähän yli 5kk, täytyy todeta, että kyllä elämä on ollut todella erilaista. Välillä on ikävä sitä ”työ-minää” ja ylipäätään mun töitä, mutta toisaalta kun katson omaa pientä lasta, tulee fiilis, että koko vauva-aika on niiiiiin lyhyt aika elämässä, että siitä haluaa myös nauttia. Arjessa on aivan ihania hetkiä ja enemmän sitä ajattelee, että kaikkea tätä tulee vielä ikävä. Ajattelin vähän listata mun omia arjen kohokohtia just nyt pikkuvauvan kanssa… 

Tässä hetket, joista voin jo nyt sanoa, että tulee ikävä:

  • Aamut kun herään jokellukseen ja kun käännyn katsomaan, pienet pyöreät siniset silmät tuijottaa suoraan kohti, ja samalla kun katseet kohtaa, molemmilla nousee hymyt korviin. Toisinaan sitä myös herää kantapäät naamalla ja joskus pikkuneiti tarraa täysillä klyyvarista. Vaikka öisin tulee herättyä usein ja tietysti se väsyttää, niin siinä kun omaa lasta tuijottelee, väsymys vaan unohtuu. 
  • Aamu- ja iltarutiinit: Pesut, ihonhoito, vaatteiden vaihto. Nämä hetket ovat ihan huippuja. Aamulla nauretaan, tanssitaan samalla kun pesut tehdään ja hiukset harjataan.
    Illalla saatetaan viettää aikaa pidempään kylvyssä tai mennään yhdessä suihkuun. Pestään pikkuneiti rauhassa, rasvataan iho ja vaihdetaan yöpuku päälle. 
    Meillä on mm. Suomalaisen Ainun pesuneste, pesuvaahto & shampoo, kylpyvaahto ja suojavoide käytössä. Varsinkin vaippa-alue saattaa ärtyä helposti ja kylmillä ilmoilla kuivuu poskipäät, joten tarpeen mukaan käytetään myös suojavoidetta niille alueille. Ainun suojavoide sisältää sheavoita ja kookosöljyä, sekä on tosi helposti levitettävää. Tuotteet ovat hajusteettomia ja väriaineettomia, sekä niistä löytyy Tear free- merkintä, joka helpottaa hiustenpesua, koska tuotteet ei ärsytä silmiä.
    Pesunestettä tulee käytettyä useimmin vaipanvaihdon yhteydessä ja pesuvaahtoa taas kerran viikossa, samalla kun pestään neidin tukka kylvyssä. Kaikki tuotteet ovat mietoja, eivätkä ärsytä herkkää ihoa, sekä niitä voi myös itse käyttää.( Täältä löydät lisää tietoa tuotteista.)
  • Päivällä päikkäreiden väleissä on monia hetkiä kun leikitään lattialla. Pikku mimmin tutustuessa ympärillä olevaan maailmaan sitä usein itse vaan tuijottaa, just niinä hetkinä, että miten nopeasti hän voikaan kehittyä ja kasvaa. Päivittäin tapahtuu tosi isojakin muutoksia ja tuntuu, että sitä on jatkuvasti nappaamassa kameraa käteen, jotta saisi kaikki ”ensihetket” talteen. 
  • Tällä hetkellä uusien makujen maistelu on niin huvittavaa. Koskaan et tiedä mikä ilme tulee, kun jotain uutta maistetaan, onko irvistys vai mietteliäs ilme. Ja sitten SE SOTKU… mikä on siivottavana syönnin jälkeen ja lapsen pesu. Ei sitä voi edes kuvitella mihin kaikkeen lapsi saa sitä ruokaa laitettua.. naama, hiukset, kädet, vaatteet, syöttötuolin jokainen pienikin rako…. ruokailuun saa todella varata aikaa, varsinkin siivoomiseen. Mutta niin se vaan joka kerta huvittaa katsella sitä meininkiä. 
  • Vaikka hereillä olo ja yhteiset rutiinit on täynnä niin upeita hetkiä, on silti kaikkein kaunein näky katsoa, kun oma lapsi nukkuu… viattomat pienet oman lapsen kasvot, on niin kauniit! Jos jonkun mielestä tulta ja sen lumoa voisi vaan tuijottaa, niin sama efekti taitaa tulla, kun katsoo omaa nukkuvaa lasta…

Nautitaan arjesta, se pitää sisällään ne upeimmat hetket! 

0 kommenttia

”Olemmeko muistaneet kiittää liikuntaa?”

Teksti toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Stadiumin kanssa

Kuva: Petteri Peltonen / @photography.pp

”Olemmeko muistaneet kiittää liikuntaa?”– on Stadiumin sanoma nyt keväällä ja sanoma koskettaa eritoten tätä hyvin erikoista vuotta, jolloin monilla on mennyt arjen rutiinit uusiksi. Etätyö on arkipäivää ja on paljon peruuntuneita tapahtumia, juhlia ja matkoja. Liikunta on kuitenkin pysynyt, vaikka sekin on rajoituksien putteissa muuttunut todella paljon. Ryhmässä toimiminen on vaihtunut yksilölajeihin, mutta samalla on voinut löytyä kipinä jostain lajista, mitä ei ole ennen tullut kokeiltua. Ehkä olemme myös oppineet arvostamaan joukkueen tai sen oman seuramme tärkeyttä, kun emme ole päässeet treenaamaan yhdessä.
Kampanja sanoma sopii täydellisesti omaan elämään, joten ajattelin pohtia sitä vähän syvemmin ja leejemmin kuin pelkästään kuluneen vuoden kokemuksia… 

”Tennarit jalassa syntynyt tyttö…”, alkoin haastattelu jonka annoin joskus 10- vuotta sitten. Tämä toimittajan valitsema lause on jäänyt elävästi mun mieleen, koska tottahan se on, kun opin kävelemään 8kk iässä, ei sen jälkeen vauhti ole pysähtynyt ja olin/olen edelleen se ”tennarityttö.” Liikunta on lapsesta asti ollut oma intohimo, jonka liekki roihuaa vuosi vuodelta vaan isompana ja laajemmalla alueella. 

Lapsena leikkimielisestä liikunnasta ja pihapeleistä mukaan tuli ensin harrastukset, jotka veivät kilpailaurheilun maailmaan, jonka jälkeen aloitin opinnot ensin urheilulukiossa ja sieltä tie vei liikunnanalalle ammattikorkeakouluun ja opinnoista päädyin lopulta liikunannalan yrittäjäksi. Sillä polulla ollaan edelleen eikä kilpaurheilu-urakaan ole loppunut. Senkin keho sitten lopettaa varmasti ennen mieltä.
Voisin sanoa, että oma elämä on hyvin pitkälti liikunnan ja urheilun pyörittämää, johon tarttuu jatkuvasti mukaan lisää komponentteja urheilumaailmasta. 
Mitä liikunta on mulle sitten opettanut tai antanut… Lista, jonka tähän perään voisin kirjoittaa on aivan valtava, mutta jos muutamat tärkeimmät asiat lähden avaamaan, ne olisivat: 

  • Tutkimusmatka omaan kehoon, miten oma kroppa toimii, miten voin muuttaa omaa kehoa, miten voin tuottaa kehosta voimaa, kestävyyttä, räjähtävyyttä, notkeutta, kimmoisuutta ja nopeutta. 
    Miltä keho tuntuu kun se on väsynyt, loukkaantunut tai voi todella hyvin ja olo on levännyt. Kaikki tämä: niin optimaalinen suorituskyky kuin optimaalinen palautuminen ja miltä se kehossa tuntuu, ovat osa sitä kokonaisuutta, minkä tiedon liikunta on mun kehosta antanut. 
  • Liikunta on parhaimmillaan opettanut mulle: epäonnistumisen hyväksyntään, häviämisen- ja pettymyksien käsittelyä. Voittamisen ansaitsemista, kovan työn tuottamaa tulosta, kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. 
    Liikunta on tehnyt musta rohkeamman olla se kuka olen ja tietoisuuden omasta pystyvyyden tunteesta. 
  • Lisäksi liikunta on opettanut ryhmässä työskentelemisen taitoja, yhteen hiileen puhaltamista, toisten kunnioittamista ja tsemppaamista. Sekä antanut paljon elinikäisiä ystäviä. 
  • Viimeisenä nostaisin sen, että: liikunta on antanut mulle ammatin, jota rakastan ja josta nautin joka päivä vaan enemmän. 
Kuva: Petteri Peltonen / @photography.pp

”Olemmeko muistaneet kiittää liikuntaa?”- Olenko minä? – no en varmastikaan, ja uskon että olen koko elinajan kiitoksen velkaa. Niin paljon liikunta on mulle antanut ja tulee jatkossakin antamaan. 

Mitä tulee kuluneeseen vuoteen… raskauden aikaan, synnytykseen ja siitä palautumiseen sekä vielä kaiken lisäksi ”korona-vuoteen”, niin liikunta on ollut se juttu, mikä on pitänyt mun mielen pirteenä sekä kehon hyvinvoivana ja terveenä. Vaikka joukkueurheilu on ollut todella pitkään tauolla, muutamia maajoukkueleirejä lukuunottamatta, on ne yksittäiset hetket liikunnan ja eri lajien parissa itselle henkisesti niin tärkeitä. Oma vuosi on ollut liikunnallisesti todella erilainen kuin yleensä ja sitä kautta myös hyvin opettavainen.

Kuva: raskausviikko 30 / Kuvat: Petteri Peltonen / @photographty.pp

Osana tätä huikeeta kampanjaa Stadium haluaa tukea kahden henkilön tulevaa urheiluvuotta!
Kilpailuun osallistumalla on mahdollista voittaa 100€ lahjakortit jokaiselle kuukaudelle vuoden ajaksi! Eli jokainen kuukausi voittajille napsahtaa lahjakortti, jolla voi ostaa tarvitsemia liikunta- ja treenivälineitä.
Kilpailuun voit osallistua Instagramissa… Julkaisemalla kuvan, jossa kerrot mitä liikunta on merkannut sinulle kuluneen vuoden aikana.
Lisäksi lisää postaukseen #kiitosliikunta (Huom. Sinulla on oltava avoin profiili, jotta Stadiumin valitsijaraati pääsee näkemään julkaisusi.) Kilpailu on voimassa 31. Maaliskuuta asti, lisää tietoa löytyy Stadiumfinland- instagram sivuilta.

Kiitos liikunta!

0 kommenttia