FITOONA

FITOONA

Miltä paluu kilpakentille tuntui?

”Miten uskalsit palata taas pelaamaan rugbya”, ”eikö sua pelota, että loukkaannut?”, ”Eikö rugby ole vähän liian raju laji pienten lasten äidille?”


– Kentille palaaminen ei ollut uskaltamis-kysymys, en pelaisi rugbya jos lähtökohtaisesti pelkäisin pelata rugbya. Loukkaantumisia ei toivo itselle, eikä kenellekään muulle, mutta ei niitä pidä ennakkoon pelätä. Vähän sama asia olisi, jos joka päivä talvella pelkäisi ulos lähtemistä, ettei vain liukastu. Rugby voi osan mielestä näyttää rajummalta kuin se on. Tottakai se on kontaktilaji jossa taklataan, juostaan täysillä ja taistellaan kovaa, mutta jokainen urheilulaji on kovaa omalla tavallaan ja ihan jokaisessa urheilulajissa on myös lajinomaiset loukkaantumisriskit. Rugby ei todellakaan kuulu maailman vaarallisimpiin lajeihin. Mutta tietysti keholla pitää myös olla valmius lajiin, eikä paluuta voi tehdä, ennen kuin kroppa on siihen valmis.

Helmikuussa tuntui hyvältä palata pelikentille Suomessa ja siitä muutaman viikon päästä pelasin ensimmäisen maaottelun. Tottakai tätä ennen on tullut monta kuukautta treenattua joukkueen mukana ihan täysillä ja kehoa on kuntoutettu kunnolla. En olisi palannut kentille, jos en olisi saanut kunnolla aikaa kropan vahvistamiseen ja palautuminen ei olisi ollut näin nopeaa. Nytkin odotin puoli vuotta ennen kuin menin pelaamaan. Jokaisessa urheilulajissa täytyy huomioida lajin vaatimukset, kun suunnitellaan paluuta, eikä sitä ilman suunniteltua kuntoutusta ja treenijaksoa kannatakkaan palata.
Myös imetys vaikuttaa asiaan ja itsellä se on ollutkin isoin haaste. Löysät nivelet aiheuttavat aina suorituskyvyllisiä haasteita sekä nostavat loukkaantumisriskiä. Edelleen vaikka imetys alkaa olemaan loppusuoralla, niin kehon jäntevyys ei ole palautunut kunnolla ja se on huomioitava harjoituksissa. Vahvistava lihaskuntoharjoittelu on tällä hetkellä erittäin tärkeä!

Kentille paluu on tuntunut ihan mahtavalta, koska nautin pelaamisesta. Äitiyden myötä myös nauttiminen ihan vaan itse tekemisestä on korostunut. Tuntuu, että jokainen yksittäinen treeni, peli, turnaus on jo niin henkisesti nautinnollista, että siitä saa niin paljon energiaa omaan elämään. Tunnen todellista kiitollisuutta, että olen pystynyt palaamaan takaisin; kova työ + olosuhteet ovat sen onneksi mahdollistaneet. Helppoa se ei ole ollut ja vaatii jatkuvaa suunnittelua, mutta mahdollista silti.

Lisäksi lapset ovat tuoneet elämään todellisen ajatuksen siitä, mikä elämässä on oikeesti kaikkein tärkeintä, että edes se urheilu joka on keikkunut aina siellä kärjessä, ei ole enää kärjessä. Myös tämän takia pelaamista osaa arvostaa entistä enemmän ja nauttia jokaisesta hetkestä. Olen myös päättänyt, että pelaan niin kauan kuin mulla on hauskaa, lopetan heti jos ei ole!
Rentous on myös tuonut suorituskyvyllistä valmiutta. Nuorempana jännitin ja stressasin tosi paljon kilpailusuorituksia. Olin myös niin kilpailuhenkinen, että se saattoi jo mennä yli. On ollut vaikea oppia pois korostuneesta voitontahdosta, koska tuntuu, että kilpailutilanteessa ihan vaan napsahtaa päässä moodi jolloin häviölle ei anneta mitään tilaa. Toisinaan se on hyvä, mutta silloin myös häviön aiheuttaman pettymyksen käsittely on ollut haastavaa.

Onneksi me kasvetaan, elämää mene eteenpäin ja opit matkalla muuttavat meidän ajatusmaailmaa. Moni asia on tärkeää, mutta kun muistetaan millä niistä tärkeistä asioista on kaikkein eniten merkitystä – pysyy suunta oikeana.

Kuva: Driim.fi

Ensimmäisen raskauden aikana päätin lähteä mukaan Driimiin!
Driim on kuin hyvinvoinnin Netflix, jossa on mahdollista jäsenyyden kautta saada kaikki valmennukset hyvinvoinnin ympäriltä käyttöön ja yksi niistä valmennuksista on mun suunnittelema koulutuskokonaisuus Liikunnasta raskauden aikana!
Mikäli kaipaat apua liikuntaan raskauden aikana; jokainen raskauden kolmannes huomioiden ja ensimmäiset viikot synnytyksen jälkeiseen palautumiseen, niin tämä koulutus palvelee sua todella hyvin.
Kerron myös videioilla omakohtaisia kokemuksia raskauden etenemisestä ja liikunnasta oman raskauden aikana.

Täältä löydät lisää tietoa koulutuksesta!!!

0 kommenttia

Synnytyksestä palautumisen isoin haaste – Core 

Ensimmäisen synnytyksen jälkeen keskivartalon palautuminen tapahtui astetta nopeammin kuin nyt. Molempien raskauksien jälkeen, vatsalihakset ovat muutamissa viikoissa palautuneet rauhassa ”paikalleen.” Selän hieronta/avaaminen on toiminut vielä tärkeänä apuna, jottei lihasten kireys ole hidastanut palautumista, mutta nyt toisen synnytyksen jälkeen on ollut pidempi prosessi saada vatsalihasten väliseen jännesaumaan jäntevyys/napakkuus takaisin. 
Vatsalihasten erkauma tutkittiin jo synnytyksen jälkeisessä tarkastuksessa lääkärillä ja äitiysfyssarilla, eikä isompaa erkaumaa ollut, mutta jännesauma ei ollut vielä täysin napakka, jolloin vatsalihasten suhde levossa suhteessa jännittyneisiin vatsalihaksiin ei ollut sama- mikä sen tulisi olla kun keskivartalon lihakset ovat täysin palautuneet. Muualta jännesauma on oikeastaan palautunut samaan pisteeseen kuin aiemmin, paitsi navan kohdalta. Palautumista on tapahtunut joka kuukausi, mutta todella hitaasti… on myös hyvä muistaa, että kyse ei ole vain siitä miltä keskivartalo näyttää vain tärkeintä on saada keskivartalo toimimaan oikein.

Mihin tämä sitten vaikuttaa? 

Urheilijana tietysti täytyy huomioida tilanne tosi tarkasti kun suunnittelee treenejä. Vahvistavia harjoitteita tulee tehtyä monta kertaa viikossa. Lisäksi jokainen voimaliike täytyy tehdä niin, ettei vatsaonteloon kohdistu painetta. Keskivartalon tukeen joutuu keskittymään todella tarkasti.
Mikäli keskivartalon lihakset eivät kykene kannattelemaan liikettä tai liikkeessä käytettäviä painoja, on täytynyt keventää tai muuttaa liikettä. Ihme kyllä, alusta asti keskivartalon lihakset ovat hyvin hermottuneet ja tuki on onnistunut jännesauman osittaisesta löysyydestä huolimatta, mutta painojen kanssa on joutunut edetä rauhallisesti. Tottakai koko keskivartalo oli alussa todella heikko, mutta nopeasti on voima palautunut.
Joskus on kuitenkin vaikea tunnistaa aktivoituvatko syvät vatsalihakset jos ”pinnan” vatsalihakset dominoivat. Mikäli syvät vatsalihakset eivät kykene kannattelemaan keskivartaloa, voi paine siirtyä selkään ja liikkeet aiheuttaa varsinkin alaselän alueelle kipua.
Luonnollinen kehon palautumisprosessi synnytyksen jälkeen, johon kuuluu myös jännesauman palautuminen- voi kestää jopa vuoden synnytyksestä, joten prosessi voi olla hidas. Palautumiseen vaikuttaa tietysti myös imetys- relaksiinihormonin määrä kehossa.

Haastavinta alussa oli ihan vaan se, että oma arki oli hyvin aktiivista kaksi vuotiaan kanssa, joka ei todellakaan ymmärtänyt, että äidin vatsa ei kestä vielä kaikkea riehumista. Isomman lapsen kantaminen ja ihan kaikki arkinen tekeminen toi omaa haastetta rauhalliseen palautumiseen.

”Mikä vatsalihasten erkauma?”

Vatsalihasten erkauma – vatsalihakset ovat ”liian” erillään. Tähän on olemassa tiettyjä mittauskeinoja, mutta myös jokaisen henkilön yksilöllinen vatsalihasten rakenne vaikuttaa asiaan. Yleensä puhutaan yli 2cm välistä erkaumana, mutta esim. navan kohdalla voi olla normaalia isompi väli 2,7-3 cm ja sekin on normaalia. On myös hyvä huomioida, että tähän vaikuttaa myös aiemmin mainittu jännesauman löysyys ja mikäli sormet uppoavat liian syvälle, eikä jännesauma ole napakka kauttaaltaan.

Lähes jokaiselle raskaana olevalle tulee erkauma, kun vatsalihakset siirtyvät sivuun ja kohtu saa tilaa kasvaa. Synnytyksen jälkeen vatsalihaksille sekä jännesaumalle pitää kuitenkin antaa aikaa palautua, jottei erkaumaa jää. Useimmiten erkaumalle pystyy oikeille harjoituksilla ja kireystilojen paikantamisella tekemään jotain. Osan kohdalla haastava erkauma joudutaan kuitenkin operoimaan. Moni ajattelee, että vatsalihasten erkauma koskee vain synnyttäneitä, mutta erkaumaa voi olla kenellä tahansa, sukupuoleen katsomatta. 
Vatsalihasten erkauma voi johtua mm. keskivartaloon kertyneestä ylipainosta, huonoista syvistä vatsalihaksista, lihaskireyksistä tai liiallisesta fyysisestä kuormituksesta, joka on aiheuttanut vamman. 

Mikäli epäilet, että sinulla on vatsalihasten erkaumaa, kannattaa ihan alussa kääntyä osaavan äitiysfyssarin puoleen, joilla on ammattitaitoinen osaaminen juuri vatsalihasten erkaumasta. Äitiysfysioterapeutille voi hakeutua vaikka erkauma ei olisikaan jäänyt raskaudesta vaan jostain ihan muusta.

Lähteet:
https://www.terveyskyla.fi/vatsatalo/tyr%C3%A4t/vatsanpeitteiden-erkaantuma-eli-diastaasi
https://www.kaypahoito.fi/nix00565
https://www.duodecimlehti.fi/duo16689

0 kommenttia