FITOONA

FITOONA

Treenaatko vain kuluttaaksesi vai kehittyäksesi?

Olen huomannut nyky maailman hektisyyden ja suorituskeskeisyyden lisäksi, että myös treenaaminen on mennyt siihen suuntaan. Treenataan suorituskeskeisesti pieni stressikupla otsassa ja jätetään hymy pukuhuoneeseen odottamaan stressittömimpiä päiviä.

Kuvat: SPORT- Lehti, Kuvaaja: Anni Huovinen

Mitä enemmän kulutat sen parempi treeni- ajattelu on mennyt ihan överiksi. Moni juoksee ryhmäliikunnasta toiseen ja tavoittelee vain kovempia sykkeitä ja intensiteettiä. Kunhan treenissä palaa mahdollisimman paljon kaloreita niin kaikki on hyvin. – Voiko enää surullisempaa tapaa liikkua olla… – mielestäni ei! Saa toki olla asiasta erimieltä, mutta lähtökohtaisesti jos suurin tavoite liikunnan suhteen on kehon kuluttaminen & kaloreiden polttaminen niin joku on pahasti väärin. Ei tarvitse kauaa odottaa kuin keho lyö liinat kiinni ja pahimmassa tapauksessa ylikunto iskee. Ei kenenkään keho jaksa jatkuvaa stressitreeniä.

Itsellä meni teini-iässä treenaaminen överiksi, kun ajattelin että minusta tulee parempi jalkapalloilija, mitä enemmän treenasin. Kun valmentaja sanoi, että olen ylikunnossa- ajattelin tietenkin, että vähän siistiä! Olin ylihyvässä kunnossa! No ei sinnepäinkään! Ylikunto voi tulla ihan kenelle tahansa kun treenaaminen on mennyt täysin pieleen. Kehoa on rasitettu liikaa sen kapasiteettiin nähden, eikä systemaattisesti olla osattu harjoitella oikein. Oikealla tarkoitan oikeaa treeni- intensiteettiä suhteessa palautumiseen. Väsynyttä kroppaa on väsytetty jatkuvasti lisää, jolloin lopulta keho sanoo sopimuksen irti. Onneksi itse palauduin nopeasti täyslevolla, mutta kun ylikunto menee överiksi voi mennä jopa vuosia, että täydellinen palautuminen on tapahtunut.


Jo treeni itsessään kuluttaa, niin kuin ihan kävely ja arkiset asiat elämässä. Kulutusta on hyvä seurata treeneissä, jos ei tiedä syökö esimerkiksi tarpeeksi tai palautuuko. Seuraan itse usein Suunto 9, treenikellosta kuinka paljon yksittäiset harjoituksen kuluttavat tai ihan oma työpäiväni kymmenillä tuhansilla askeleilla, jotta tiedän kuinka paljon tarvitsen oikeasti energiaa. Kun liikkuu paljon, voi olla vaikea hahmottaa kokonaiskulutusta ja helposti tulee mentyä liian vähillä energioilla pitkiäkin pätkiä. Jos en yhtään seuraisi kulutusta, voisi oikeasti vaikea vastata kulutukseen oikealla energian määrällä. Kuluttaminen ei kuitenkaan ole treeneissä tavoitteeni vaan kehittyminen.

Jokaisella saa olla treenissä juuri sellainen tavoite, kuin haluaa. Mutta kun mietitään liikunnan merkitystä on sen tavoite parantaa ja edistää terveyttä ei viedä sitä pois. Kun taas palaat tavoite-ajatteluun niin kumpi edistää terveyttä kehittävä harjoittelu vai kuluttava harjoittelu? Tottakai kehoa pitää rasittaa, jotta se kehittyy mutta tässä tekstissä perimmäinen herättely on kuitenkin siinä, ettei päätavoitteena kannata miettiä kuluttamista vaan kehittymistä. Kuluttamisen sijaan puhuisin kehon sopivasta rasittamisesta kohti omaa tavoitetta. Jolloin ei puhuta niinkään kulutetuista kaloreista vaan hapon sietokyvystä lihaksissa. Tällöin kehitetään kestävyyttä ja lihaksien kestovoimaa, jaksaa treenejä korkeammalla tasolla.

Kun liikut, mieti joskus miksi liikut! Kysy itseltäsi liikutko, koska haluat kuluttaa kaloreita ja laihtua, vai haluat niskahartia-seudun kivut pois, oppia ehkä vetämään yhden leuan, jaksaa töissä paremmin, juosta 3000 m coopertestissä… ja lopuksi voit vielä kysyä itseltäsi mikä näistä tavoitteista on motivoivin ja mihin uskot, että sinulla riittää pitkäjänteisyyttä.

Hyviä treenejä!

4 Kommenttia

Opiskelu liikunnanohjaajaksi (AMK) Haaga-Heliassa

Kirjoitinkin aiemmin postauksen Unelmasta kohti uraa, ja saman aiheen äärellä jatkan edelleen. Nyt kun on yhteishaku käynnissä (3.4.19 asti), lupasin vielä enemmän avata omia liikunnanohjaaja opiskeluaikoja Haaga-Helian Ammattikorkeakoulussa, Vierumäen opintopisteessä. Toivottavasti teksti vastaa kysymyksiin, mitä laitoitte viime postauksen jälkeen tulemaan.

Opinnot tuntuivat itselle heti sopivilta ja käytännön läheisiltä, siksi laitoin paperit vetämään heti lukion jälkeen. Hain kouluun vielä kun vanha opintosuunnitelma oli voimassa ja pääsinkin heti silloin sisään. Hakuajasta on jo seitsemän vuotta aikaa mutta muistan, että 300 valittiin alussa pääsykokeisiin keskiarvon ja kirjoitettujen aineiden arvosanojen perusteella. Nykyään on olemassa alussa nettikoe: ”soteli”- jonka suorituksen perusteella valitaan pääsykokeisiin pääsevät. Nettikokeessa on ollut aineistot, jotka todellakin kannattaa opetella ulkoa sekä lisäksi englanti, äidinkieli sekä matikka. Hyvä on huomioida, että pääsykokeet muuttuvat jatkuvasti eikä kannata luottaa edellisvuonna oleviin testeihin. Lue huolella koulun sivuilta, mitä pääsykokeissa vaaditaan.

Mun pääsykoe aikana Vierumäelle kutsuttiin 300 hakijaa ja meillä oli kaksi päiväiset pääsykokeet, mistä vain puolet taisi jatkaa toiselle päivälle. Ensimmäisenä päivänä olivat muistaakseni: liikunta,- ja liikunnanohjaustestit sekä ryhmähaastattelu ja toisena päivänä englannin- ja äidinkielenkokeet, psykologiset testit sekä yksilöhaastattelu. Kaikki osa-alueet pisteytettiin ja pisteillä valittiin n. 60 ketkä pääsivät sisään.

Lykkäsin itse opiskelua vuodella ja jo seuraavana vuonna testit kokivat ison muutoksen, koska myös opetussuunnitelma muuttui. En siis todellakaan tiennyt kun aloitin koulun, että koko opetussuunnitelma muuttui, mutta nyt voin sanoa, että onneksi muuttui. Koulutuksesta tuli todellakin työelämälähtöisempi. Sain juuri käytännönoppeja, mitä eniten koululta toivoinkin.

Kuvat: Petteri Peltonen

Mikä jännitti eniten korkeakoulu- opinnoissa?

Aloitin opinnot todella innoissani, mutta tottakai mietin paljon, että pärjäänkö korkeakoulussa. Uskon, että ihan jokainen pärjää, jos jaksaa vain tehdä töitä oman oppimisen eteen. Jälkikäteen voin sanoa, että korkeakouluopinnot olivat itselle paljon mielekkäämmät kuin lukio-opinnot, koska pääsi oikeasti opiskelemaan juuri niitä asioita mitkä aidosti kiinnostivat.

Enemmän pelkäsin muuttamista Vierumäelle ja mietinkin miten pääsisin kouluun ja missä asuisin. Koululla on olemassa omat asuntolat. Ensimmäisenä vuonna olin yhden hengen huoneessa ja kaksi muuta vuotta oltiin 4-5 tyttöä samassa kämpässä. Kämppis meininki on paljon hauskempaa! Asumisen saa valita joko: ma-pe tai ma-ma, joten jos asut lähempänä voit mennä aina viikonlopuksi kotiin. Kimppakämppä oli itseasiassa tosi hyvä ratkaisu ja edelleen ollaan likkojen kanssa tekemisissä. Meillä oli kämpässä kaksi makkaria, yhteinen keittiö ja vessa, juuri kaikki mitä tarvittiin. Kokkailtiin yhdessä ruokia ja katseltiin ohjelmia. Lisäksi oli huojentavaa, kun kouluun käveli 100m niin ei tullut aamuisin kiire.

Lisäksi Vierumäellä on olemassa: ”Vierumäen kyytipalsta”- niminen Facebook ryhmä, missä sovitaan kyytejä ympäri Suomea koululle. Autot täytetään ja kuskille maksetaan aina sopiva määrä bensarahaa. Niin fiksu käytäntö! Ja lähestulkoon joka puolelta Suomea on opiskelijoita Vierumäellä, eli kyyti löytyy lähes kaikille.

v.2016

Miksi hakisin Haaga- Helian Ammattikorkeakouluun ja Liikunnanohjaajaksi?

Jos liikunta-ala kiinnostaa on Haaga-Helian koulutus todella monipuolinen. Osa luokkakavereistani on yrittäjiä kunto- ja terveysliikunnan puolella, osa järjestää liikuntatapahtumia, tuottaa liikuntapalveluita, osa on valmentajia ja työskentelee kilpa- ja huippu-urheilun kanssa, osa soveltavanliikunnan, osa on seikkailuliikunnan puolella oppaana tai ohjaamassa, jotkut ovat seuroissa, joukkueissa tai isommissa liikuntajärjestöissä. Eli opinnot pitävät sisällään ihan kaikkea tältä väliltä. En todellakaan osannut edes kuvitella, mitä kaikkea koulu pitää sisällään, mutta jos joku jäi hyvin mieleen niin työelämän projektit! Toteutimme lähes jokaisessa kurssissa jonkun työelämän projektin eri yritysten kanssa, jolloin oikeasti teimme jo työtä yritykselle. On erittäin helppo saada jalka oven väliin, kohti työelämää jo opintojen aikana. Työllistyminen on lähinnä vain itsestä kiinni!

Kouluun pääsy ei vaadi huippu-urheilija- taustaa. Kouluun haetaan ohjaaja tyyppejä, ketkä ovat liikunnallisia, mutta osaavat työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, ovat positiivisia ja haluavat oppia!

Vielä on muutama päivä aikaa hakea Haaga-Helian Ammattikorkeakouluun Liikunnanohjaajaksi tai mihin tahansa linjalle! Lisätietoa hausta löydät TÄÄLTÄ!

0 kommenttia