FITOONA

FITOONA

Raikas mango, vadelma & sitruuna- raakakakku

En olekkaan pitkään aikaan tehnyt raakakakkuja, joita aiemmin tuli tehtyä melkein jatkuvasta. Niin helppoa ja yksinkertaista kuin se onkin, ihan kuin laittaisit pähkinäpohjaan smoothien päälle ja pakkaseen jähmettymään.

Raakakakun tekeminen on niin helppoa, että jokainen teistä pystyy sen tekemään. Lisäksi se on vegaaninen, gluteeniton ja tottakai terveellinen. Ei turhia jauhoja ja sokeria!

Omat ainekset koostuvat usein siitä, mitä kaapaista löytyy, toki toistan suht. samanlaista kaavaa, mutta yleensä makuyhdistelmät löytyvät vasta tekohetkellä.

Pohja:

  • Taateleita 150-200g
  • Saksanpähkinöitä, pekaanipähkinää, manteleita 2-3 dl
  • Kaardemummaa 1 tl
  • Kookosrouhetta 0,5 dl
  • Kookosjauhoja 1 dl
  • Agavesiirappia 1-2 rk

Sekoita pohjan ainekset blenderissä tasaiseksi rouheeksi, mutta jätä pähkinöiden paloja sekä suutuntumaa. Kun ainekset ovat tahmeaa rouhetta, levitä ne kakkuvuokaan tasaisesti ja tiivistä pohja tiiviiksi. Taatelit saattavat jumittua blenderiin, joten niitä pitää muutaman kerran irrotella blenderöinnin aikana.

Päällinen:

  • Pakastemangopaloja 250 g
  • Pakastevadelmia 250 g
  • 2-3 banaania
  • 1-1,5 dl cashew pähkinöitä, yön yli liu’otettuina
  • Raastettu sitruunan kuori
  • Sitruunan mehu
  • Kookosmaito tölkki

Sekoita myös kaikki päällisen ainekset keskenään blenderissä, kaada ne kakkuvuokaan ja laita vuoka pakastimeen jähmettymään. Tykkään itse laittaa päälle mahdollisimman paljon tuoreita marjoja tuomaan lisää raikkautta sekä myös makeutta.

Helppo kuin mikä, nauti!




0 kommenttia

Malediivien reissu- hinnoista upeimpaan paratiisisaareen

Malediivit – häämatkailijoiden paratiisi, turkoosit vedet ja vedenpäälliset rauhalliset bungalowit luksus resorteissa, oliko Malediivit oikeasti tätä? -Varmasti tätäkin, mutta me suunnittelimme reissun ihan toisella tyylillä ja siitä kaikki tässä postauksessa.

Uudenvuodenaattona lähti iltalento Qatarilla kohti Dohaa, joka kesti n.6h. Dohassa oli n.2h välipysähdys, mistä sitten oli lento Malen saarelle, joka kesti reilu 4h. Välilasku teki oikeasti terää, eivätkä lennot tuntuneet liian pitkiltä. Qatar on lentoyhtiönä hyvä ja turvallinen!

Aikaero Suomen ja Malediivien välillä on +3h, joten oltiin perillä paikallista aikaa n. neljän aikaan. Malen lentokentältä otimme vielä lennon pienemmälle saarelle nimeltä Maamigili (25min), josta pääsimme veneellä Dhigurahin paikallis-saarelle. Jouduimme ottamaan lennon, koska viimeinen laivakyyti oli ehtinyt mennä samaa aikaan kuin laskeuduimme. Venematka olisi kestänyt n. 2-3h, merenkäynnistä riippuen.

Malen saarelta (lentokenttäsaari) lähtee speedboatit melkein jokaiselle saarelle. Hotellia varatessa kannattaa selvittää, miten pääsee parhaiten omalle hotellille. Hotellilta saa usein ihan suoran tiedon ja he auttavat matkan järjestelyissä. Meillä oli koko tulomatkan Malen lentokentältä paikallinen auttamassa kolmannelle lennolle ja lennolta speedbouttiin sekä kyyti saarelta hotellille. Eli vaikka varatessa kuulostaa hankalalta päästä hotellille niin ainakin meidän hotelli järjesti kaikki kyydit moitteettomasti. Paikalliset ovat ylipäätään todella auttavaisia, mikäli puhuvat englantia.

Speedboat kyyti voi olla joko mutkaton tai sitten hirveää pomppimista koko matkan, joten suosittelen varaamaan pahoinvointilääkkeitä, mikäli on vähänkin enemmän aaltoja tai kärsii helposti matkapahoinvoinnista. Meillä Dhigurahin saarelta paluu Malen saarelle oli yhtä rummutusta 3 tuntia, meinasin jo tänne kirjoittaa hirveät kauhuskenaariot, sillä venematka oli todella horror. Vaikka itse en yleensä koe minkäänlaista matkapahoinvointia, voin sanoa että silloin kyllä vähän heikotti. Mutta taas Malesta venekyyti Thoddoon saarelle sekä takaisin kentälle meni tosi hyvin, joten jätän isommat kauhuskenaariot kirjoittamatta. Silti molemmilla reissulla muutamalta lapselta lensi oksennus kaaressa, joten jos tiedät että voit helposti pahoin niin varaudu etukäteen.

Malen speedboat-laiturit, täältä lähtee kaikkiin eri saariin veneet!

Dhigurah

Dhigurahin pitkulan muotoinen saari on todella rauhallinen, mutta rannoiltaan yksi malediivien parhaista. Saari on vain n. 3,6km pitkä ja leveimmillään 100m. Saari on paikallisten asuttama ja on suotavaa kunnioittaa paikallisia pukeutumalla siveellisesti. Toki sielläkin huomasi, ettei kaikkia turisteja kiinnosta, mutta me päätettiin, että rannan ulkopuolella pukeudutaan t-paitaan ja pidempiin housuihin, etiketin mukaisesti. Rannoilla oli täysin ok olla bikineissä ja saarella oli erikseen pitkä pätkä ”bikini beachiä”, missä sai olla ihan normaalisti uikkareissa. Vain saaren päässä oleva kaunein ranta oli pe-la paikallisten käytössä, jolloin bikineissä sinne ei saanut mennä. Mutta paljon rennommin saarella suhtauduttiin pukeutumiseen kuin muilla nettisivuilla on annettu ymmärtää. Saarella ei todellakaan ollut niin paljon turisteja kuin muilla saarilla, joten voin todellakin suositella sinne menoa.

Majoituimme Dhiguveli nimisessä hotellissa ihan rannan tuntumassa, jossa oli todella mukava henkilökunta ja perus siistit huoneet. Hotelli oli juuri valmistunut.
Saarella ei ollut kuin 3-4 ravintolaa, joista vain muutama paikallisten, missä kävimme lähes pelkästään syömässä. Hotelliin olisi saanut allinclusiven, mutta halusimme itse enemmän paikallista ruokaa, joten onneksi emme ottaneet kuin aamupalan hotellin kautta. Hotellin ruuat eivät olleet niin hyviä, että niitä olisi kannattanut ottaa.

Turisteille tarkoitetut ravintolat olivat 4 kertaa kalliimpia kuin paikallisten. Paikallisten ravintolassa saa hyvin syötyä isot annokset juomilla kahdelle hengelle ja hinta alle 10€. Kuin turistiravintoloissa hinta oli 40€. Toki joka puolella hinnat olivat korkeammat turisteille kuin paikallisille.

Dhigurahin saari oli hyvin rauhallinen ja rannalla sekä saaren päässä olevassa sandbankissä sai olle ihan kahdestaan, joten jos kaipaat reissussa rauhaa niin sopii senkin takia tämä kohteeksi. Lisäksi saari on varsinkin sukellusten kannalta ihan paras paikka Malediiveillä. Itse en sukella, mutta Mila sitäkin enemmän. Mila hypettikin koko reissun, miten siistejä sukelluksia hän pääsi tekemään ja näki valashait muiden meren asukkaiden lisäksi. Eli jos sukellat tai snorklaat ja haluat oikeasti nähdä upean rannan -niin Dhigurahin saari on place to be!

Mila ja valashai!

Thoddoo

Loppulomaksi suuntasimme paikallisten asuttamalle Thoddoon saarelle, johon menimme veneellä Malen saaren kautta. Venematka kesti vähän reilu tunnin (68min). Thoddoon saari oli isompi kuin Dhigurahin sekä vieläkin enemmän paikallisten asuttama. Silti aamulenkillä saaren kun juoksi ympäri ja palasi takaisin majoituspaikalle tuli täyteen vain 6km, eli ei myöskään mikään iso saari.
Saarella on kuitenkin enemmän turismia ja yli 30 guesthousea, joista me valitsimme Coco Villan. Coco Villa oli ihanasti sisustettu ja sen symppiksen ulkonäön perusteella sekä kehuttujen ruokien takia valitsimmekin sen. Coco villassa otimme allinclusiven (aamupala, lounas, illallinen), koska ruoka olikin kehujen mukaisesti tosi hyvää ja paikallista sekä joka päivä oli jotain erilaista. Guesthouse sisälsi vain kuusi huonetta, joten palvelu oli todella hyvää ja koko paikka vastasi odotuksia täysin.

Thoddoo on hedelmäviljelysten saari ja olikin täynnä esimerkiksi papaya-viljelyksiä. Jotenkin super symppis saari, tykkäsin varsinkin siitä, että näki hyvin paikallisten elämää. Thoddoo oli Isompi ja ihan erilainen kuin Dhigurahin saari. Rannat eivät kuitenkaan olleet mitään verrattuna Dhigurahin rantaan. Saarella oli 2 turisteille tarkoitettua ”bikini beachiä.” Toinen rannoista oli hyvin tyyni ja kiva, mutta toinen rannoista oli ihan vieressä paikkaa, johon oli aiemmin laskettu mereen kaikki roska ja rakennusjäte, joten jokaisen aallon mukana tulin lasinsiruja rantaan. Tämä oli suoraansanottuna itselleni pieni järkytys, mutta juttelin paikallisten kanssa ja asiaan on nyt tullut muutos. Joka aamu rannalla oli porukka siivoamassa lasia pois, mutta silti suosittelen mielummin saaren toista rantaa.

Saarella lenteli paljon lepakoita!
Omaa saalista alle tunnin keräämisen jälkeen…

Pukeutumissäännöt olivat tarkemmat kuin Dhigurahin saarella. Eli vaikka osa turisteista ei noudata merkittyjen rantojen ulkopuolella pukeutusmissääntöä niin noudata sä! Shortseissa kulkeminen oli ok, mutta olkapäät tulisi olla peitettynä, eli rantamenkot ja topit voit jättää kotiin. Pieni vaiva, mutta sillä välttää paikallisten närkästyneet katseet. Ylipäätään paikalliset saattavat olla varautuneen näköisiä turisteja kohtaan, mutta kun hymyilet ja moikkaat niin saat heidät kyllä helposti hymyilemään.

Thoddoon saarella käy dollarit mutta silloin saa myös maksaa kovemman hinnan eli kannattaa vaihtaa Malediivien rupiaa vaikka heti lentokentällä. Ylipäätään saarella tiedostetaan kyllä, miten turisteilta saa kovemman hinnan ja saarella on todella paljon turisteja.

Miksi valitsimme paikallissaaret?

Päätimme heti, että ensisijaisesti haluamme nähdä paikallista elämää, eikä pelkkää resorttia. Resortit ovat varmasti myös näkemisen arvoisia ja monilta saarilta pystyy tekemään niihin päiväretkiä. Kuitenkin itse haluan nähdä paikallista elämää ja kulttuuria niin ehdottomasti paikallissaaret antavat sen kokemuksen.
Saaret ovat pieniä eikä ruokavalikoimaa ole paljon kun taas resorteissa usein on allinclusive, joka sisältää: aamupalan, lounaan ja illallisen. Hintataso on resorttisaatilla paljon kalliimpi eli jos ei ota allinclusiveä niin voi reissu tulla todella kalliiksi. Paikallissaarilla paikallinen ruoka on edullista.
Hotelleja löytää, joka saarelta todella isolla hintahaitarilla, joten kun jaksaa selvitellä niin varmasti löytää omaan budjettiin sopivan. Suosittelen ehkä viettämään aikaa molemmissa sekä paikallis- että resorttisaarilla. Se oli meidänkin alkuperäinen suunnitelma, mutta muutimme viime hetkellä varauksia Ja huomioiden parhaat sukellus kohteet. Resorttien veden päälliset bungalowit on varmasti yksi kokemus joka kannattaa kokea, mutta silloin myös matkan hinta nousee huimasti.

Kustannukset:

Löysimme lennot lentodiilien kautta vähän alle 600€/hlö. Hotellit tulivat maksamaan noin 1200€/hlö ja kuljetukset n. 300€/ hlö sekä vielä ruuat, jotka saatiin suht. edullisesti. Laskettiin, että meillä tuli koko reissu kaikkineen maksamaan: paikallissaarilla keskitason hotelleissa noin. 2200€/hlö. (Ilman aktiviteetteja)

Resortit, joita katsoimme olisi ollut väh. 3000€/vk ilman kuljetuksia sekä sukellukset olisivat olleet hintavampia. Eli kannattaa todellakin selvitellä etukäteen ennen kuin varaa matkan. Rahaa saa kyllä palamaan jos haluaa, mutta hinnan saa meidänkin reissun hinnasta puolitettua, jos haluaa majoittua enemmän guesthouse tyyppisissä paikoissa.

Tärpit reissuun:

  • Malediiveillä käy rahana sekä malediivien rupia sekä dollarit. Suomesta ei pystynyt vaihtamaan kuin dollareita ja kannattaa vaihtaessa toivoa pientä rahaa. Paikallisilla ei hirveästi ole vaihtorahaa dollareissa mutta voivat antaa myös rupiota takaisin. Rahaa ei voi nostaa melkein mistään saarelta, eli kannattaa varata reissuun kunnolla käteistä. Lentokentältä saa myös nostettua paikallista rahaa, joka on suotavaa, jos ei halua maksaa kaikesta ”turisti hintaa.” Lisäksi osassa hotelleista tulee lisämaksua, jos maksaa kortilla, joten mekin maksettiin kaikki majoitukset käteisellä.
  • Parhaat aktiviteetit ovat: sukellus ja snorklauks sekä ylipäätään vesiurheilu. Vain tiettyyn vuodenaikaan voi surffata.
  • Pukeutumissäätö vaihtelee saareittain, mutta on fiksua kunnioittaa paikallisia pukeutumalla rannan ulkopuolella ainakin olkapäitä ja reisiä peittäviin vaatteisiin. Resortti saarilla on ilmeisesti vapaa pukeutuminen, eikä niin tarkkaa.
  • Alkoholia ei saa lainkaan paikallissaarilta vain resorttisaarilta sekä saarien ulkopuolella voi olla ravintolalaivoja
  • Malediivit eivät ole mikään shoppailijoiden paratiisi ihan muutamia turistikauppoja oli meidän saarilla, mutta hinnat ovatkin todella korkeat. Eli tuliaiset jää lentokentän armoille, missä myös hinnat ovat naurettavan korkealla.
  • Selvitä ennen reissua veneet, millä pääset hotellien saarille ja pyydä tarvittaessa hotellilta apua. Veneitä ei kulje ihan jatkuvasti, varsinkaan enää illalla.
  • Talviaikana aurinko laskee aikaisin, jo kuudelta joten kannattaa pakata mukaan taskulamppu. Saarilla ei ihan hirveästi ole katuvalaistusta. Lisäksi yöllä ja aikaisin aamulla voi tulla sateita. (Sadekausi kesällä) muuten sää ympäri vuoden lämmin ja pääsääntöisesti aurinkoinen.
  • Adapteri on reissussa pakollinen!

Ihan mahtavaa miten niin moni teistä halusi tietää enemmän Malediiveistä ja kysymyksiä tuli todella paljon. Toivottavasti tämä postaus vastasi hyvin kaikkeen, mitä olette miettineet, mutta toki oma kokemus on nyt kahdesta saaresta ja Malediiviellä on n. 300 saarta. Kaikin puolin reissu oli ihan mieletön, en ole koskaan ollut niin kauniilla rannalla mikä Dhigurahissa oli, vaikka olenkin matkustanut paljon. Nyt voin vetää bucket listalta taas yhden kohteen yli, ja todellakin lähtisin Malediiveille milloin vain uudestaan.

Ei muuta kuin rinkka selkään ja menoks!

2 Kommenttia