Mexico

Kuka oikeasti olen… mitä asioita ajan ja arvostan? Miten kohtelen muita ohmisiä? Miten hoidan arkipäiväiset asiat? Niimpä… oletteko koskaan miettineet? Harva oikeastaa edes tuntee itseään kovin hyvin, mutta kuinka moni käyttää aikaa itsetutkiskeluun. Voin kertoa, että minä! 🙂 Jos lähden ajattelemaan tätä omalta kantiltani ymmärrätte ehkä vähän ajatusmaailmaani.

Heti aluksi haluan huomauttaa, että kerron omista mielipiteistäni ja ajatusmaailmastani, ja haluan näillä kuvilla herätellä teitä lukijoitani, että tälläisten asioiden pohtiminen omalla kohdalla voi vain ja ainoastaan viedä itsenne tuntemista eteenpäin. Kukaan ei ole samanlainen kuin joku toinen ja sen takia kannattaakin lukea tekstejä suodattimella. Miettiä asioita syvemmin…

Monet läheisistänikään eivät usko, että miten minulla riittää aikaa pohtimaan näin paljon. Eivätkä edes tiedä kuinka paljon pohdin asioita. No.. olen huomannut, että mitä enemmän käyn läpi tekemiäni ratkasuja myöhemmin ja muutenkin luonnettani, niin sitä paremmin olen alkanut oppimaan tuntemaan itseni. Nyt en tarkoita pintapuoleista tuntemista… kyllä olen aina tiennyt mistä tykkään jne.. mutta olenko miettinyt, että miksi tykkään, no… ennen en niinkään.

Koska kirjoitukseni pohjautuvat hyvinkin paljon treenaamiseen niin puhun tästäkin asiasta sen kautta, vaikka tämä liittyy kaikkeen mikä elämänsarakkeella liikkuu. Jokainen on varmasti pohtinut motiivejaan treenaamiseen. Itse usein mietin tätä sisukkuutta ja periksiantamattomuutta treenaamiseen liittyen. Jokaisen sarjan ja yksittäisen treenin haluan tehdä mahdollisimman hyvin, jos huomaan etten anna kaikkea itsestäni, en ole tyytyväinen. Tässä herää pieni perfektionisti vaikka muussa elämässä en sitä todellakaan ole. Samalla olen hyvinkin tyytymätön huonoihin tuloksiin.. kunnianhimo ja kehittymisenhalu ovat niin suuria. No mistä nämäkin johtuvat.. jos mietin vaikka muutama vuosi taaksepäin omaa koulunkäyntiäni, ei tälläistä taitelua ollut aineopetuksissa, jotka eivät kiinnostaneet minua. Tyydyin niissä keskinkertaisuuten mutten huippuun.. outoa jopa myöntää tämä.. mutta se on fakta! Olisi aika upeaa kanavoida sama asenne mikä minulla on urheiluun niin kaikkeen muuhunkin elämään, mutta en tiedä onko se edes mahdollista. Asian tiedostaminen on kuitenkin askel eteenpäin ja samalla itsensä tunteminenkin paranee. Kun tiedostaa asioista, että miten hoitaa ne, on helpompi vaikuttaa niihinkin asioihin mitkä tuntuvat itselleen ylitsepääsemättömiltä.

Itsetutkiskelussa on kuitenkin ihan turha lähteä vertaamaan itseään muihin. Muiden vahvan itseluottamuksen/tuntemisen voi huomata helposti ja voi mietttiä silloin, että kannattaisiko omaakin kehittää, mutta vertaaminen muuten on turhaa. Olemme kaikki niin erilisia ja ajattelemme eritavalla. Jokaisen pitää muokata itselleen sopiva tapa esimerkiksi tutustua itseensä ja parantaa itsetuntoa. Muiden ihmisten arvostelu kertoo omasta mielestäni hyvinkin paljon tästä henkilöstä… hän ei todellakaan ole sinut itsensä kanssa, koska yrittää kaikin keinoin näyttää paremmalta kuin muut ja lisäksi hän ei ole löytänyt itseään. Tämän takia jokainen voi vain jättää kyseiset henkilöt omaan arvonsa, koska tietävät olevansa vahvempia. Kukaan terveitsetuntoinen henkilö ei arvostele muita tai pidä itseään parempana kuin muut.

Vielä palaten urheiluun.. Saan usein viestiä liittyen treenaamisen aloittamisen hankaluuteen ja perässä on ainakin 10 eri syytä miksei aloittaminen onnistu. Sanoin kerran ihan suoraan yhdelle nuorelle naiselle, että luottelit juuri 10 eri syytä mikset voi treenata niin kannattaako silloin edes treenata. Hänelle tuli isoin pala kakkua siinä vaiheessa kun nosti stressi tasoaan näillä keksityillä syillä.. eikä hän vain katsonut peiliin ja sanonut itselleen, ettei minulla ole motivaatiota. Tässä ehkä karkea esimerkki, mutta minusta kuvaa hyvin myös itsensätuntemista ja tutustumisen kautta asian myöntämistä.

Ei treenaamista tai mitään muutakaan asiaa elämässä voi toteuttaa ilman, että tuntee itsensä. Kukaan ei voi motivaatiota mistään tähän heittää.. esikuvalliset persoonat voivat motivoida sinua jatkamaan tai aloittamaan, mutta se tärkein motivaatio toteutukseen on meidän sisällämme. Ilman itsensätuntemista sitä on vaikea kaivaa ulos, mutta jos oikeasti on halua niin sieltä kaikki on lähtöisin.

Voisin tätä asiaa pohtia vielä vaikka kuinka paljon enemmän ja monesta eri näkökulmasta, mutta silloin ehkä jo teidän lukeminen kävisi pitkästyttäväksi. Kiteytettynä…

Tutustukaa itseenne, tehkää asioita jotka tuntuvat teistä hyvältä.. Pitää muistaa elää omaa elämää, koska toisen elämän eläminen ei voi pidemmän päälle olla kenellekään palkitsevaa.

Upeaa tiistaita ja Oonan päivää kaikille 😉 <3

Olen nähnyt nyt monia rakkaita ihmisiä, työkumppaneita yms.. palattuani takaisin tänne Suomeen. Tottakai keskustelut ovat alkaneet kuulumisilla ja tuntuu, että sama laulu on tällä hetkellä jokaisella. Nimittäin yleinen väsymys ja alakuloisuus. Ennen joulua oli pimeintä aikaa vuodessa ja sen näki hyvin kaikista ystävistänikin. Vaikka täydet yöunet olisi nukkunut, huomattavissa oli silti väsymystä ja apinoita painona selässä. Pikku hiljaa alkaa syys-talvi masennus helpottaa ja kovaa vauhtia mennään kevättä kohti. Vitamiinit ja kivennäisaineet on nyt unen lisäksi extra tärkeitä, myös unen laadun kannalta. Ja onneksi kaikki stressi joulusta on takana. Muistakaa myös pitää stressit pois kaikista elämän tapahtumista, vaikka ei se helppoa ole. Pitää löytää jotain tasapainoksi stressaaville asioille, kuten esimerkiksi työlle ja koululle.

Taistelen itse aina syys-talvi ”alakuloisuutta” vastaan kaikin keinoin. Olen huomannut, että aamutreeni antaa kovaa buustia päivään ja ainakin omalta osalta se jos joku pitää pirteenä. Lisäksi tietenkin huolehdin ravinnosta. Terveellinen ja puhdas ruokavalio pitää myös olon pirteenä ja raikkaana. Hieronta on kyllä ehkä kaikista helpoin keino rentoutua.. omalla kohdalla on hieronnan aikana niin rento fiiliis, että usein herään hieronnan loputtua kuolaposkella.

Aamut ovat nyt Suomeen paluun jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin treenien lisäksi Cocovin Opti -MSM rikkiyhdisteellä sekoitettuna veteen ja sitruunaan. Lisäksi puhdas proteiini pitoinen aamupala, oma aamupala on lähes aina: paistettu kanamuna/munakas lisäksi kalkkunafilettä ja avocadoa. Jos olen tehnyt aamutreenin otan mukaan hiilaria, kuten riisikakkuja, pilttiä tai banaanin ja tietty vitamiinit. Oikein hyvä aamupala eikä yhtään liian tuhti!

(Täältä voit ostaa oman Opti-MSM jauheesi ja tästä Kalaharin suolan, ainoa suola mitä itse oikeastaan käytän.)

Hyvä lääke on myös, tehdä asioita mistä nauttii!! Ystävien näkeminen, treenaaminen ja matkustelu kuuluvat ainakin vahvimpina intohimoina omaan elämääni. Mexicon matkani jälkeen olen taas ollut todella pirteä… tietenkin ”jet legistä” eroon pääsy vei muutaman päivän, mutta nyt fiilis on ihan uskomaton. Jopa ajatus matkustelusta herättää tän neidin henkiin. Energia buusti vaan virtaa kropan läpi saati sitten kun pääsen lentokoneesta ulos kiertämään uutta kohdetta. Ihan uskomatonta! Elämästä tulee nautittua 100% kun tietää ne asiat, millä saat itsestäsi energisen ja kaiken irti. Toinen on tietenkin tämä urheiluhulluus, joka minussa virtaa. Treenit, urheilutapahtumat…. huh että adrenaliini alkaa virtaamaan kropassa kun edes mietin jotain urheilutapahtuman paikan päällä katsomista.

Treenikulkee eteenpäin hullua vauhtia näin loman jälkeen… ja ai että menee perille just sinne minne pitääkin! Voin kertoa, että lihakset on ollu ihan pikkusen hellänä aina seuraavat kaksi päivää, parempaa ei voisi toivoakaan. Ja nyt vielä omien treenien lisäksi tämä Hypoxi… huikeeta! Kyllä uudenvuoden lupaus kovimmasta mintistä ikinä, lähtee hyvin etenemään. 😉

Tämä viikko:

Ma: Hypoxi aamulla, illalla Rinta+ojentaja

Ti: urheilugaala

Ke: Selkä+hauis aamulla, Hypoxi illalla

To: Jalat

Pe: Aamuaerobinen + Hypoxi illalla

La: Aamuaerobinen + Olkapäät+ vatsat

Su: vapaa puntti! (eli kehitettävät alueet)

Eli käytännössä 5 punttia, 2 aamuaerobista ja 3 hypoxia (hypoxi menee samalla myös aerobisten korvaavana harjoitteena, ettei tule liikaa.) Seuraava kuukaus näyttää aikalailla tältä, mutta Urheilugaalan takia tiistai jäi vapaaksi, vaikka yleensä myös silloin treenit ja ajattelin vielä yhen aerobisen lisätä ensi viikosta eteenpäin.

Tän päivän jalkatreenistä! Treenin loppuun eskelkyykky ja lantionnosto superit! parasta!

Lopuksi pakko sanoa, että tiistainen Urheilugaala oli mahtava tilaisuus, johon haluan kyllä joka vuosi osallistua! Upeaa, että huippu-urheilijoita palkitaan heidän hienosta työstään. Eikä vain niitä, jotka ovat pelkästään menestyneet kisoissa. Myös huikeat esimerkilliset persoonat, järjestäjät ja valmentajat palkitaan heidän hienosta työstään. Ihan uskomatonta! Suuret onnittelut kaikille palkinnon saajille ja ehdolla olleille. Paljon on vielä urheilijoita ja lajeja mistä suomen kansa ei tiedä pätkääkään, joten Suomen urheilukulttuurilla on vielä paljon eteenpäin menemistä. Jos vertaa moniin muihin maihin, niin fanikulttuurikin on ihan eri tasolla. Oli makea huomata Suomen koris maajoukkueen ”Susijengin” fanit, miten intohimoisesti he kannattivat joukkuettaan myös gaalatilaisuudesssaan. Samanlaista menoa pitäisi olla jokaisessa lajissa. Ja toisena erimerkkinä vielä suomessa suht piilossa oleva laji nimittäin jenkkifudis, Helsingin Roosters oli ehdolla vuoden seuraksi! Toivottavasti tämä ehdolla olo lisäsi lajitietämystä Suomen kansalle. (Huikea laji btw 😉 )