Blogi

Urheilun äärellä- Podcastin tarina…

 

Podcastien tekeminen on ollut jo pitkään suunnitelmissa… Olette toivoneet lisää materiaalia ja varsinkin videoita, mutta koin entistä tärkeämmäksi päästä puhumaan oikeasti tärkeistä aiheista ja epäkohdista urheilun ympärillä.

Haluan urheiluun lisää tasa-arvoa, vihaan ennakkoluuloja ja turhaa arvostelua, kaipaan rohkeutta ja uskallusta kokea uutta, sekä toivoisin, että myös urheilussa ymmärrettäisiin esikuvien merkitys sekä nähtäisiin myös urheilun ja liikunnan terveyspuoli. Pallottelin tätä tilkkutäkkiä edessäni… aiheita vilisi silmissä edes takaisin sekä lajeja sitäkin enemmän. Pohdin yhteiskunnallisia ilmiöitä, arvoja ja epäkohtia.. Lopulta pystyin lyömään aiheita lukkoon ja vieläkin enemmän halusin oikeasti hyvät vieraat!

Podcastin nimeksi valikoitui: Urheilun äärellä– koska kaikki aiheet liittyvät urheiluun ja liikuntaan. Näistä aiheista on ehkä jokainen joskus keskustellut ja varmasti ainakin miettinyt. Podcastissa perehdytään urheilijoiden sekä ammattilaisten aitoihin fiiliksiin, kiinnitetään huomiota urheilulajien epäkohtiin sekä nostetaan esille odotuksia ja rikotaan uskomuksia aiheista urheilun ympärillä. Keskitytään siis voimakkaasti siihen, mitä oikeasti alan ammattilaiset ajattelevat urheilun äärellä olevista aiheista ja epäkohdista.

Voin käsi sydämellä sanoa, että jokainen aihe josta podcasteissä puhutaan koskettaa jotenkin henkilökohtaisesti itseäni. Pidän jokaista aihetta tärkeänä ja koen, että jokainen aihe on sellainen mistä pitäisi puhua enemmän.

Ensimmäinen jakso julkaistiin tänään Suplassa, jonka voit käydä kuuntelemassa tästä. Ensimmäisessä jaksossa meillä oli 100m aitajuoksija; Nooralotta Nezirin kanssa todella mielenkiintoinen keskustelu urheilusta ja ulkonäköpaineista. Yleisurheilu on suosittu laji mediassa sekä samalla myös laji, missä ulkonäköä arvostellaan joskus jopa enemmän kuin itse kilpailusuoritusta. Minua kiinnostikin kuulla mitä mieltä Nooralotta oli siitä, että onko yleisurheilussa paljon ulkonäköpaineita ja mistä ne tulevat. Sekä miksi ylipäätään yleisurheilussa panostetaan eri tavalla ulkonäköön kun monissa muissa lajeissa. Nooralotan halusin ehdottomasti tähän jaksoon vieraaksi, koska koen hänen edustavan aitoa ja raikasta esikuvaa, jolla on positiivinen elämänasenne sekä kaiken lisäksi esikuvallisen hyvät käytöstavat… Suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan jakson!

Toisesta jaksosta voin jo vähän ennakkoon kertoa, että vieraaksi sain pyörätuolikelauksen EM- kultamitalistin Amanda Kotajan. Amandan kanssa keskustellaan vammaisurheilusta tänä päivänä ja miksi vammaisurheilijoita ei kutsuta vain urheilijoiksi. Koska ainakin itse pidän Amandaa ja muita paraurheilijoita 100% urheilijoina..

Loput jaksot tulevat olemaan niin kiinnostavia… en malta odottaa, että saan ne kaikki julkaistua Suplassa! Eli nyt joka keskiviikko tulee uusi jakso julki… kannattaa pysyä kuulolla! Toivon myös, että annatte palautetta siitä mitä mieltä olette olleet jaksoista!

Hyviä kuunteluhetkiä!

0 kommenttia

Palautuminen -kehityksen avainnippu

Vaikka kuinka treenaisi kovaa ei kehitystä tapahdu jos ei huolehdi palautumisesta. Palautuminen ei ole pelkkä yksittäinen lepopäivä treeneistä. Palautuminen aloitetaan jo itse treenissä, kun kevennetään treeni loppuverkkaan ja huolletaan kehoa. Sekä harjoituksen jälkeen tankkaaminen on erittäin tärkeää! Mikäli treenaa, mutta laiminlyö syömisen ei kehitystä vaan tapahdu. Kukaan ei kehity aliravitussa tilassa, vaikka kuinka niin luulisi. Liikkujan ruuan määrä on oikeasti todella paljon ja jos sitä laiminlyö on turha odottaa tuloksia.

Maksimaalinen kehittyminen ja samalla iso painon pudottaminen on aina huono yhtälö. Suosittelen aina tässä kohtaa sopivaa määrää liikuntaa ja ravinnon monipuolistamista terveellisempään suuntaan. Tuloksia tulee kyllä, mutta maltillisesti ja pysyvästi. Jotta haluaa saada itsestä terveemmän, pitää asiat tehdä asteittain. Palautuminen on todella haastavaa mikäli treenaa jatkuvasti liian kovaa omaan kuntotasoon nähden sekä syö niukasti.

Toinen tekijä palautumisessa, mikä on vielä ruokaakin laiminlyödympi on uni. Unesta otetaan aina ne tunnit, mitä arjen tekemisestä puuttuu. Jatkuva univaje aiheuttaa kropan ylirasitustilaa, jolloin ei palauduta edes työn kuormituksesta, saati kun siihen lisätään treenit niin jokainen voi laskea 1+1.

Ilman unta ja ravintoa sekä hyvää kehonhuoltoa ei palauduta eikä myöskään kehitytä. Pyrin itse panostamaan palautumiseen niin hyvin, kuin vaan pystyn.  Teen jokaisen harjoituksen jälkeen palauttavan osuuden sekä huollan kehoa. Tankkaan hyvin myös lepopäivinä sekä haluan panostaa unen laatuun niin hyvin kuin ikinä pystyn.

Palautuminen kauden aikana ja varsinkin pelien välissä on kaikista haastavinta, vaikka tekisi kaiken niin hyvin kuin pystyy. Peleissä rasitus on kova ja välillä on hankala löytää tasapaino kevyiden ja kovien treenien välille. Eikä sitä aina palaudu optimaalisesti! Samalla erilaiset vammat ja kuormitustilat kropassa mitä pelaaminen tuo mukanaan, tekee haasteita palautumiseen.

Olen kokeillut paljon erilaisia menetelmiä. Harjoitusten ja pelien jälkeen teen paljon kylmä- kuuma hoitoa jaloille sekä rullaan. Ja iltaisin nostan jalat kattoon, jotta paineet tasaantuisi. Silti kompressiolaitteista kuten Gameready ja Recovery Pump– on ollut todella paljon hyötyä omassa palautumisessa. Leikatut polvet turpoavat todella helposti ja näillä laitteella olen saanut turvotuksen kuriin.

Laitteen aktiivinen kompressio auttaa kehoa poistamaan turvotusta sekä edesauttaa happirikkaan veren kiertämistä ja juuri tästä syystä edistää palautumista ja poistaa turvotuksen. Jaloissa on ihanan kevyt tunne ja samalla voi hyvin ottaa päikkärit. Jos tiedät, että edessä on kovempi harjoituskausi tai tärkeät kisat, kannattaa ehdottomasti kokeilla näitä. Mutta jo tasapaino kovien ja kevyiden harjoitusten välillä sekä hyvä tankkaus ja lepo saavat aikaan isoja muutoksia palautumisessa.

Pitäkää huolta ja kuunnelkaa kehoa! 

1 Kommentti

Liikunnan lisäämä energia vai laihdutus?

Viikonloppuna Fitness Expo messuilla moni tuli juttelemaan ja ihmeen moni vielä muisti, että olen joskus neljä vuotta sitten itsekin kisannut. Osa tietääkin miksi joskus lähdin fitnesskisa- maailmaan mukaan. Olin ajatellut, että minusta tulee joskus elämäntapamuutos- valmentaja. Ihailin jenkki staroja kuten Jillian Michaelsia sekä Chris Powellia. Ajattelin silloin 19-20 vuotiaana, että ehdottomasti haluan päästä sisälle tähän maailmaan, missä pystyn muuttamaan ihmisten elintavat päälaelleen ja mahdollisimman nopeasti. Koin, että koska itse olin kilpaurheillut ihan pikkulikasta asti enkä ollut koskaan kärsinyt painon kanssa kamppailusta, en voisi mitenkään samaistua ihmisiin ketä tulevaisuudessa valmentaisin, ilman saman tyyppistä kokemusta.

Kisasin kisat, sain kokemuksen miten tästä kropasta tiputetaan 10-12kg, ja päätin etten koskaan halua tehdä tätä samaa kenellekään muulle… Jonkun mielestä näytin tosi hyvä kuntoiselta, mutta todellisuudessa painon pudottaminen sai kaikki liikunnalliset tulokset huonontumaan. Moni ajatteli, että söin tosi terveellisesti, mutta onko saman ravinnon jauhaminen päivästä päivään vielä miinus kaloreilla oikeasti terveellistä?, niin ei ole. Kaiken lisäksi huomasin, että mitä enemmän paino tippui- sen vähemmän tunnistin itseäni tai viihdyin omassa kropassani. Mitä enemmän jouduin tarkkailemaan sen enemmän myös rupesi ärsyttämään. Olin jatkuvasti väsyneempi projektin loppua kohden ja nukuin noin. 6h yöunia maksimissaan. Huomioiden, että jouduin ravata vessassa sen 3-6 kertaa yössä, joka katkaisi uneni pahemman kerran. Projekti oli tehty mahdollisimman terveellisesti nuorelle tytölle, eikä kunnon ollut tarkoitus olla niin kireä, kun ehkä osalla oli ja silti voin huonosti enkä todellakaan näyttänyt hyvältä.

Jos joku kysyy oliko kaikki sen arvoista, niin ei välttämättä mutta silti se oli todella opettavaista. Mielipiteeni valmentajana muuttui radikaalisti. En halua tehdä rajua laihdutusta kenellekään. Ja pahinta mitä voisi tapahtua, niin liikunta veisi valmennettavilta kaiken energian eikä toisi sitä lisää. Valmennuksissa painotan terveyttä, hyvinvointia sekä optimaalista suorituskykyä, enkä halua perustaa valmennusta pelkkään laihdutukseen ja ulkoiseen habitukseen. Sporttinen ja vahva lookki on hieno tulos sekä plussa, kun sisäistää järkevän treenaamisen ja terveelliset elämäntavat. Sen varmasti jokainen saavuttaa, joka liikkuu sopivasti ja haastaa itseään treeneissä, syö terveellisesti ja nukkuu tarpeeksi.

Nyt kun olen keskittynyt treenaamaan mahdollisimman monipuolisesti sekä syön terveellisesti mutta vapaasti, olen paremmassa kunnossa kuin olen koskaan ollut, niin henkisesti, fyysisesti ja jopa pinnallisesti. Harjoitteluni tähtää vahvasti toki tällä hetkellä rugbyyn ja mukana on sykleittäin vaihtuvat fysiikkatreenit. Nyt kun kausi on ohi panostan voimaan, sillä kauden aikana paino tippui jopa liikaa, jonka lisänä treenaan peruskuntoa. Kevättä kohti palaan nopeuteen ja räjähtävyyteen. Sekä jatkuvasti pidän huolta liikkuvuudesta ja toki polven kuntoutus on aina mukana… En juokse joka päivä tyhjän vatsan aamulenkkejä tai tee eristäviä 5- jakoisia kuntosalitreenejä, saati punnitse ruokia.

Toivon, ettei kukaan teistä liikkuisi/treenaisi vain painonpudotus- ja ulkonäkö mielessä. Radikaali painonpudotus voi aiheuttaa vakavia ongelmia kehon toimintaan ja nuorille naisille myös mahdollisesti lapsettomuutta. Terveydellä ei kannata missään nimessä leikkiä vaikka tavoite olisikin fitnesskisat. Pyrkikää löytämään treenaamiseen, joku muu tärkeä motiivi kuten esimerkiksi hyvä olo, terveys, toiminnallisuus, vahvuus, nopeus, notkeus… ja pitäkää mielessä, että treenata pitäisi pystyä kovasta temmosta huolimatta pilke silmäkulmassa ja välillä myös kevyemmällä temmolla.

Kuvat: Petteri Peltonen

Vahvaa viikkoa huiput!

2 Kommenttia

Vaihtelua aamupuuroon

Melkein suurimmalta osalta kun kysyy, että mitä tykkäät syödä aamupalaksi niin vastaus on: Puuro! Puuro on ehkä meille suomalaisille tyypillisin aamupala ja erittäin hyvä sellainen. Puuro on terveellinen, usein täyttävä sekä siihen voi yhdistää melkein mitä vain. Mutta jos puuroa syö joka aamu samalla tavalla, voi siihenkin helposti kyllästyä. Vaihtelulla saa puuroakin muokattua todella paljon eri makuiseksi.

Tein teille muutaman tyyppillisen ja helpon puuroreseptin, joita itse tykkään vaihdella. Kaikissa on pohjana ihan perus kauraleseet, mutta muuta sisältöä olen vaihdellut aamu fiiliksen mukaan. Kuvat ovat todellakin mun aamupuuroista ei hienosti tehdyistä asetelmista…

Banaani & maapähkinävoi kaurapuuro

-Kauraleseet n. 1dl

– Soijamaito

– Hera 2 rkl

Maustamaton makukaura 1 rkl

– Tuore banaani

– Nokare maapähkinävoita

Kuningatar kaurapuuro

-Kauraleseet n. 1 dl

-Kauramaito

– Vanilija hera 1,5 rkl

Mustikkamakukaura 1 rkl

+ Suomalaiset pakastemarjat (mustikka + vadelma)


Jäinen smoothie puuro

Kuka sanoi, että puuron pitää olla aina lämmin 😉

-Kauraleseet 1 dl

-Pakaste mangoja & vadelmia

Maustamaton makukaura 1 rkl

-Soijamaito

-Vanilija /banaani hera 2 rkl

– Chiasiemenet

Banaanisuklaa puuro

Muistan lapsuudesta yhden mun suurimman suosikin: ”suklaamannapuuron” sitä teki lapsena niin mieli ja tämä hyvin vastaa sitä puuroa,

– Kauraleseet 1 dl

-Kauramaito

-Suklaa hera 2 rkl

Kaakao makukaura 1 rkl

-Banaani

-Kaakaonibsit

-Raejuusto

Niin helppoa se on välttää kyllästymiset niinkin perinteisessä aamupalassa, kuin puuro onkin. Vaihtele välillä puuron valmistus veden- ja kasvismaitojen välillä, jolloin saat jo paljon muutettua makua. Vaihtele marjoja ja hedelmiä sekä valitse puuron sekaan jokin proteiininlähde, joko jauheena tai lisää raejuustoa mukaan. Kuitupitoisuutta ja tätä kautta kylläisyyden tunnetta voit lisätä vieläkin enemmän makukauralla, joka sisältää paljon kuitua.

Nautinnollisia aamupalahetkiä! 

4 Kommenttia

Pystytkö roikkumaan enemmän kuin minuutin?


Lapsuudesta muistan miten peloton mieli oli. Roikunta ja kiipeily olivat osana jokaista päivää. Harvemmin kävi edes mielessä, ettei jaksaisi. Sitä olisi ihan helposti roikkunut ja kiipeillyt vaikka koko välitunnin. Toista se on nyt aikuisena. Lapsuudessa roikunnan luonnollisuuskäsite häviää iän myötä. Roikuntaa joutuu oikeasti treenaamaan mikäli sen haluaa pitää hyvänä, mutta onneksi sekin kehittyy helposti kun jaksaa vain treenata.

Kyseinen Lappset Fitness puisto löytyy: Mellstenin rannalta Espoosta. 

Miksi kannattaa roikkua?

Roikkuminen parantaa liikkuvuutta olkapäissä, koko selässä rankaan asti, kyljissä, käsivarsissa ja jopa lantion alueella sekä vahvistaa olkapään lisäksi otevoimaa. Useimmalle puristusvoiman pitäminen on näistä haastavin. Roikunta on lähes mahdotonta, koska kädet rupevat lipsumaan. Roikunta onkin oiva tapa harjoitella otevoimaa.

Liikkuvuus kannattaa aloittaa asteittain. Mikäli on todella hankala edes nostaa käsiä suoraksi kohti taivasta, kannattaa roikkua ensin niin, että pidät jalat maassa ja kevennät näin roikuntaa. Kun liikkuvuus asteittain helpottaa voi painon siirtää roikunnan varaan. Kevennä myös, mikäli tunnet liiallista vihlontaa olkapäissä. Jos huomaat selkeää heikkoa olkapään liikkuvuutta suosittelen sitä harjoittelemaan helpommilla liikkeillä, kuten keppi- ja kuminauhajumpilla. Liikkuvuuden parantamisen lisäksi myös lavat ja rintakehä pitää saada liikkumaan. Usein rintalihaksen ja lapojen kireys vie hartioita eteen ns. ”kysymysmerkin”- muotoiseen asentoon.

Pelkkä ryhti ei ole huonon liikkuvuuden tulos vaan myös jokaisen aktiiviliikkujan tulisi miettiä liikkuvuutta, sillä jokaisen liikkeen pohja on liikkuvuus, mikäli haluaa että liikkeen fuktio toteutuu. Vaikka roikunta voi jollekkin tuntua tylsältä, kannattaa se silti sisältää harjoitusohjelmaan. Voiman lisäksi olisi tärkeä pystyä kannattelemaan ihan omaa vartaloa.

Aloita rauhassa kevennetyllä roikunnalla, josta voit siirtyä täyspaino roikuntaan. Kun se toimii ja pystyt roikkumaan helposti pidemmänkin (1 min) ajan ja voit harjoitella vartalon keinuntaa samalla kuin roikut. Voit lisätä polven ja jalkojen nostoja sekä lisäksi harjoitella etenemistä eteen ja taakse money bars- telineessä (kuva ylempänä) sekä harjoitella myös 1- käden staattista roikuntaa. Lisää näitä progressiivisesti mukaan osaksi muuta harjoittelua, jolloin varmasti tulosta tulee.

Raikasta viikonloppua!

Hhaasta tänä viikonloppuna kaveri roikunta skabaaan!

 

 

0 kommenttia