Takakyykky on yksi ehkä perinteisimpiä voimaliikkeitä. Kyykky näyttää helpolta, mutta siinä on itsessään liikkeenä monta asiaa, mitkä pitävät saada toimimaan yhdessä, jotta voimantuotto olisi oikea ja ergonomia hyvä. Hyvä on myös muistaa, että ihan takakyykystä on olemassa erilaisia variaatioita, joten jokaisen olisi hyvä miettiä omaan tavoitteeseen sopivinta tapaa. Myös rakenteelliset haasteet voivat tuoda kyykkyyn oman twistinsä. (Jalkojen pituusero, ranganmutkat yms..)

Yleisin haaste, mihin törmään valmentajana lähes jatkuvasti on huono liikkuvuus joka jarruttaa kyykyn liikettä sekä aiheuttaa kyykätessä erittäin huonoja kompensaatioliikkeitä. Selkä menee liian notkolle tai liian kaarelle, alaselkään tulee kippiliike, hartiat ovat edessä, niska jäykkänä, nilkan huono liikkuvuus kippaa kyykyn liian etukenoon. Lisänä usein monilla on lonkankoukistajat ja etureidet niin kireät ettei lantio ojennu lainkaan suoraksi yläasennossa.

Liikkuvuusongelmien lisäksi ilmaantuu paljon ongelmia lihastasapainossa. Osalla on niin vahvat etureidet, että ne dominoivat liikettä ja koko kyykkäys tuntuu vain etureisissä, eikä pakarat aktivoidu lainkaan. Osalla on taas oikea jalka vahvempi suhteessa vasempaan, että kyykky kippaa liikaa oikealle ja oikea tekee jatkuvasti enemmän työtä… lihastasapaino heikkenee siis entisestään, sillä vahvempi puoli työskentelee enemmän.

Perusohjeet takakyykkyyn:
Tanko lepää epäkkäiden päällä, ota tarpeeksi leveä ote tangosta, ettet jännitä niskaa ja hartioita.
Katse kannattaa suunnata kyykyssä suoraan eteenpäin tai etuviistoon, jotta yläkroppa ei kippaa liikaa eteenpäin.
Ota lantionlevyinen tai hiukan leveämpi seisoma-asento. Osaa helpottaa kun jalkaterät ovat hiukan ulospäin.
Pidä keskivartalo tiukkana koko liikkeen ajan. Kun menet alas työnnä aktiivisesti polvia ulospäin.
Mene vain sen verran syvälle, että keskivartalo pysyy hallussa, eikä selkään tule notkoa/pyöristystä tai pahaa kippiä. Vaikka joku sanoisi, että kyykyssä pitää mennä niin syvälle kun pääsee niin sisällytä tähän lauseeseen, että: ”Niin syvälle kun pääsee oikealla tekniikalla!” (Tee mielummin alussa esim. 90 asteen kyykkyä tai boxkyykkyä, ja kun tekniikka toimii niin lisää syvyyttä.)
Varsinkin ala-asennossa keskity, että paino ei ole pelkästään päkijöillä vaan aktiivisesti hae voimantuotta myös kantapäältä, jolloin pakara aktivoituu.
Kun nouset kyykystä ylös sekä lantion että polvien ojennukset tapahtuvat samaan aikaan. Lopussa suorista lantio suoraksi, mutta älä yliojenna tai vie polvia lukkoon.  
Lisäksi painosta riippuen pyri ylösnousu vaiheessa puhaltamaan happi ulos, jotta voimantuotto tehostuu, älä kuitenkaan puhalla liian aikaisin.

Takayykky ei ole pakollinen voimaliike. On olemassa monia liikkeitä, mitkä mahdollisesti sopivat jopa paremmin, tai niistä kannattaa aloittaa ennen kuin alkaa treenata takakyykkyä. Monille esim. gobletkykky, etukyykky ja sumokyykky ovat alussa huomattavasti helpompia tai takakyykkytekniikalla boxkyykky.
Yhdenjalan kyykyillä ja askelkyykyillä pystytään hyvin vahvistamaan puolittaisia eroja.
Ja jos vapaat painot eivät tunnu hyvältä, niin aina voi aloittaa laitteista jotka ovat huomattavasti turvallisempia ja niissä voi vahvistaa jokaista lihasryhmää, kohti sitten toiminnallisempia liikkeitä, mitkä vaativat monen lihasryhmän toimintakykyä sekä hyvää liikkuvuutta ja kehonhallintaa.

Itse monen polvileikkauksen jälkeen pidän takakyykyn yleensä 90 asteessa tai vähän alempana, mutta ihan pohjaan en mene, painojen kanssa. Etukyykky on huomattavasti polville parempi ja sen pystyy hyvin viemään pohjaan asti. Lisäksi treenaan todella paljon yhden jalan kyykkyjä ja erilaisia askelkyykkyjä, eli tosi monipuolisesti oikeestaan ihan kaikkia kyykkyjä.
Suosittelen todellakin, että variot erilaisia kyykkyjä ohjelmaasi, jotta mahdollisimman optimaalisesti ja monipuolisesti kyykyn vaatimat fyysiset ominaisuudet kehittyvät ja saat jalkoihin voimaa. On olemassa aina joku varitaatio mikä sopii, vaikka olisikin esim. leikkauksia takana.

Jos kyykkäys kiinnostaa vieläkin syvemmin suosittelen lukemaan Lihastohtori ”lihiksen” blogit aiheesta. Teksteissä on hyvin selitetty kyykyn perusteet sekä biomekaniikka:
https://lihastohtori.wordpress.com/2013/06/18/jalkakyykky/ &
https://lihastohtori.wordpress.com/2013/09/23/jalkakyykky-osa-ii

Ei muuta kun kyyyykkäämään!

Pienenä tyttönä en ajatellut, että musta tulee oikeesti yrittäjä. Seurasin oman äidin työtä kampaajana, mutta vasta myöhemmin tajusin, että hän on yrittäjä.
En todellakaan tiennyt mitä tarkoittaa olla yrittäjä, onko se helppoa vai vaikeaa ja mitä kaikkea se pitäisi sisällään. Usein kun, joku aikuinen kysyi mitä äitini tekee työkseen ja mainitsin, että hän on kampaaja ja yrittäjä niin moni kertoi arvostavansa yrittäjyyttä todella paljon, ja nyt vasta ymmärrän, että miksi… Silloin en todellakaan ymmärtänyt, olin sen verran onnellisessa asemassa, että äitini ei todellakaan tuonut töitä ”kotiin” ja valittanut jatkuvasta työtaakasta, vaikka joskus varmasti hänenkin olisi tehnyt mieli.

Olen ollut pienestä asti urheiluhullu ja elänyt liikunnan sekä treenaamisen ympärillä. Jos joku asia on tehnyt mut onnelliseksi niin urheilu. En kuitenkaan ajatellut, että teen liikunnasta työn ja alan valmentamaan muita. Unelmoin pitkään poliisin ja rikostutkijan ammatista. Mutta kuitenkin urheiluveri veti kohti liikunta-alaa.
Koin tosi tärkeäksi akateemisen pohjan osaamisen sekä kattavan ammattitaidon, kun kyse on vastata ihmisten terveydestä. Tästä syystä päätin mennä Ammattikorkeakouluun.

Koulussa tajusin nopeasti, että haluan kulkea työelämässä omia polkuja, joten yrittäjyys sopi omaan tekemiseen loistavasti.
Olin saanut kotona hyvän mallin yrittäjyydestä, joten se ei pelottanut ollenkaan, vaikka laitoinkin yrityksen pystyyn samalla kun vasta opiskelin alaa.
Uusia asioita tuli alussa todella paljon, mutta jos jotain kannattaa heti alussa tehdä kunnolla, niin hankkia hyvä ja luotettava kirjanpitäjä. Kirjanpitäjä osaa neuvoa oikeastaan kaikessa, mitä yrityksen pyörittämiseen tarvitset sekä antaa vinkkejä, että miten asiat kannattaa hoitaa. Itse olisin ihan pulassa ilman ammattitaitoista kirjanpitäjää, ihan tänä päivänäkin vaikka olen ollut jo monta vuotta yrittäjä.
Ylipäätään ympärille kannattaa löytää ihmisiä, jotka ovat fiksumpia kun itse olet, eikä avun pyytäminen ole häpeä. Vain tekemällä ja yrittämällä oppii, mutta yksin ei kannata tuskailla kun apua on aina tarjolla kun sitä uskaltaa pyytää.

Yrittäjyys vaatii varsinkin alkuvaiheessa tosi paljon töitä ja eforttia, joten liiketoimintasuunnitelmasta ei ole lainkaan haittaa. Kannattaa oikeasti suunnitella ylös, miten haluaa yrittäjyyden aloittaa. Tekeekö töitä opiskeluiden tai esim. toisen työn ohella. Kuinka paljon on aikaa markkinoida omaa osaamista, hoitaa hallinnollisia töitä ja vielä tehdä itse työtä. Olin itse hyvässä asemassa, kun perustin yrityksen juuri tarpeen takia; tein jo töitä niin valmennushommissa kuin yhteistyökumppaneille blogin ja sosiaalisen median kautta, joten oma alku oli varmasti helpompi kuin monen muun. Lisäsin töitä aina sitä mukaan, miten opiskelun ohella pystyin tekemään. Lisäksi yhdistin koulun ja työt yhteen ja toteutin töitä osana isompia kouluprojekteja, joten tilanne oli oikeasti tosi hyvä. Lisäksi pystyin tekemään työharjoittelut omalle yritykselleni.

Muussa tapauksessa alussa olisi ehdottomasti mennyt enemmän aikaa markkinointiin ja toiminnan käynnistämiseen. Tärkeä on kuitenkin muistaa, että harvoin töihin haetaan kotoa ja yrittäjänä olet itse vastuussa kaikesta. Siitä, että sovitut työt tulee hyvin tehtyä ja siitä, että töitä on jatkossakin tarjolla.
Yrittäjällä harvemmin on kellokorttia jonka leimaa kun tulee töihin ja rupeaa jo vilkuilemaan 10 min ennen kelloa, että milloin saa leimata itsensä pois. Työt helposti venyvät pidemmälle, kun olit ajatellut ja työpäivät voivat olla joka päivä hyvin eri pituisia.

Yrittäjän ei tarvitse kuitenkaan olla kokoajan töissä, vaikka näin väitetäänkin. En sano, ettei itsellä olisi koskaan työtunnit menneet överiksi, mutta on hyvin paljon itsestä kiinni miten viikot suunnittelee. Joskus on vaikea erottaa työt vapaa-ajasta mutta toisinaan se onkin työn parhaita puolia.
Oman jaksamisen kautta olen huomannut, mikä työmäärä on itselleni tarpeeksi. Jos teen liikaa töitä, se näkyy heti vireystilassa väsymyksenä, niin kuin myös se, että teen liian vähän, koska silloin on paljon ylimääräistä energiaa ja saattaa käynnistää turhan monta uutta projektia päällekäin.

Jokaisen, mutta erityisesti yrittäjän on hyvä kuunnella omaa jaksamista, koska jos työtä tekee jatkuvasti uupuneena vaikuttaa se varmasti lopputulokseen, sekä asiakaskatoon. Omassa työssäni ihmisten parissa, tärkeintä on antaa muille energiaa, eikä viedä sitä pois. Lisäksi koen erittäin tärkeäksi, että seison itse jokaisen asian takana mitä opetan, joten jos oma elämänhallinta on yhtä kaaosta niin siinä on turha opettaa ketään muuta. Jokainen yrittäjä on usein omassa työssään itse se ”käyntikortti”, joten on todella tärkeä olla ammattiylpeyttä ja edustaa itse sitä mitä opettaa. Omalla kohdallani se on sporttisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Yrittäjänä on usein myös ammatissa mikä on itselle se intohimo ja helposti työt seuraavat mukana kaikessa. Lisäksi kun kukaan muu ei hoida töitä kun sinä itse, niin joskus on pakko hoitaa töitä myös kotona, vapaa-ajalla.
Olen kuitenkin huomannut miten tärkeä on osata sulkea kalenteri. Moni ajattelee, että yrittäjät ovat aina töissä; niin aamut, illat kuin viikonloputkin, mutta ihan niin se ei kuitenkaan mene. Kukaan ei halua tehdä aamusta iltaan töitä jatkuvana putkena ja vielä viikonloppunakin, tai ainakaan kovinkaan pitkälle niin ei pötkitä.
Pääsääntöisesti en esimerkiksi itse valmenna yksilöasiakkaita viikonloppuisin enkä myöhään iltaisin. Muita satunnaisia töitä saattaa olla viikonloppuisin, kuten tapahtumia, koulutuksia, puhekeikkoja ja satunnaisia ryhmävalmennuksia, mutta jos näin on otan vapaapäiviä arkisin. Työn ohella pitää olla myös omaa aikaa tehdä omia juttuja, treenata, nähdä rakkaita ihmisiä ja ihan vaan olla myös kotona.

Yrittäjyyttä ei ole Suomessa tehty helpoksi, mutta silti en vaihtaisi päivääkään siitä mitä tällä hetkellä saan tehdä. Valmentamisesta varsinkin yksilöiden kanssa koostuu suurin osa omista työtunneista ja nautin siitä työstä ihan täydellä sydämellä. Lisäksi käyn paljon kouluttamassa, puhumassa, luennoimassa kaikesta liikunnan- ja terveyden ympärillä sekä toki myös yrittäjyydestä. Satunnaisesti teen myös urheilutoimittajan töitä ja juonnan tapahtumia. Eikä saa unohtaa tätä blogia ja sosiaalista mediaa, jotka ovat olleet sisällön tuottamisena yhteistyökumppaneiden kanssa isona osana omaa uraa jo yli kahdeksan vuotta.
Tähän upeeseen työkenttään mahtuu tietysti treenilomat ja yritys-työhyvinvointitapahtumat joita järjestän. Joten en voi koskaan sanoa, että viikot olisivat samanlaisia. Aina tulee uusia hauskoja projekteja ja keikkoja, joita pääsee tekemään ja se on yksi isompia asioita työssäni mistä nautin todella paljon.

Yrittäjyys ei välttämättä ole vakio tuloja, eikä vakiotyötunteja, tutussa ympäristössä ja työkavereiden keskellä, mutta yrittäjyys voi olla täynnä uskomattomia kokemuksia, voit tavata mielettömiä ihmisiä, löytää itsesi mitä hienommista paikoista ja päästä tekemään jotain millä on todella iso merkitys.
Voit jatkuvasti kehittää itseäsi työssä ja haastaa itseäsi ihan uudelle tasolle. Kukaan muu ei päätä mitä sun pitää tehdä vaan saat vastata itse kaikesta, niin omasta kehityksestäsi kuin yrityksen kehityksestä. Ja jos haluat menestyä voit menestyä täysin omilla ehdoilla, kulkemalla ihan omia polkuja.

Jos muutaman vinkin voin tuleville tai nykyisille yrittäjille antaa niin: ole rohkea ja mene epämukavuusalueelle, yleensä sieltä löytyy jotain niin siistiä, tunne aitoa ammattiylpeyttä omaa työtäsi kohtaan kehittämällä ja opiskelemalla itsesi huippuosaajaksi sekä ymmärrä työsi sekä aikasi arvo, ole nöyrä, mutta älä nöyristele. Seiso sanojesi ja arvojesi takana, niin teet työstäsi aina hyvällä mielellä.

Voin suositella yrittäjyyttä kaikille!