Hyvinvointi & terveys

Kultainen keskitie

998319_10151969091499933_592683014_nRuokavalioon piti vielä lisätä sen verran, että minusta terveellinen syöminen kannattaa, mutta liian yksipuolista ruokavaliota ei kannata noudattaa jos kyseessä ei ole mikään dietti tai kiristys. Arkipäivät kannattaa syödä hyvin ja säännöllisesti niin voi sitten viikonloppuna ottaa rennonmmin. Kokoajan tulee eri tietoa siitä, että miten pitäisi syödä ja mitä ruoka-aineita vähentää tai jättää kokonaan pois. Vaikka itse aloitin nyt viljattoman ja maitotuotteettoman ruokavalion niin se ei tarkota, että se olisi ainut oikea tapa tai tapa loppu elämäksi. Haluan itse kokeilla sitä ja huomata onko oikeasti suoliston hyvinvoinnissa huomattavia eroja tai yleisesti voinnissa. Toinen syy ruokavaliokokeiluihini on tulevan ammattini kannalta haluan testata eriliaisa ruokavalioita, jotta tulevien asiakkaideni ollessa esim allergisia joillekkin tuotteille, niin pystyn silti suunnittelemaan heille hyvän ja ravinnerikkaan ruokaohjelman. Opi omien kokemuksien ja testailujen kautta parhaiten.

Tärkeintä olisi, että jokainen kokeilemalla löytää itselleen sopivan ruokavalion. Uutisia kannattaa lukea mielenkiinnolla ymmärtäen, että niitä voi kokeilla omalla kohdalla, mutta eivät ne toimi jokaisella samalla tavalla ja sen takia olisikin tärkeä löytää itselleen sopiva ruokavalio.

 

3 minusta tärkeintä sääntöä syomisessä on:

1. Säännöllisyys

2. Ravinnerikkaus

3. Löydä itsellesi sopivat ruuat

Jos tykkäät syödä ruisleipää ja joku uusi tutkimus kertoo, että ei kannata syödä ollenkaan viljatuotteita, niin mikää ei estä sinua syömästä leipääsi, mutta ehkä kannattaa löytää kultainen keskitie siihenkin. Niinkuin kaikkeen muuhunkin! Ja vaikka kokeilla kuukausi ilman viljatuotteita, jos huomaat huomattavaa eroa niin ehkä vähennys olisi kannattavaa.

Nykyään jos jostain puhutaan paljon niin ruuasta. Tv on täynnä ruokaohjelmia… tutkitaan kokoajan lisää ruokia ja joka puolella näkee jotain tietoa, mainoksia yms.. Pidän kyllä tärkeänä sitä, että jokainen söisi terveellisesti oman hyvinvoinninsa takia, mutta turha tuputtaminen ja asioiden pyöriminen ruuan ympärillä ei minusta ole hyvä juttu. Ruuasta ei pitäisi tehä päänvaivaa tai sressiä, se on niinkin helppoa kun valita kaupassa fiksut ruuat mistä tykkää ja syödä 5-7 ateriaa päivässä, huomioiden tietenkin että saa tarpeen mukaisesti vitamiinejä ja kivennäisaineita. Thats all! ja kokeilemalla oppii..  🙂

Ei ruuasta sen enempää.. etten itekkään rupea tuputtamaan tietoa! 🙂 vinkkejä ja tuotteita käyn kuitenkin blogissa läpi, mutta niihin kannattaa myös suhtautua mielenkiinnolla, mutta ei saa ajatella että se olisi ainut oikea tapa. Kirjoittelen tänne sellasia asioita, jotka toimivat omalla kohdallani.

 

Nyt on kisojen jälkeen otettu rennommin ja haaste ihmisenä on pakko taas haastaa vähän itseäni enemmän. Huomenna alkaa taas tavoitteellisempi treenaaminen. Ehdin hyvin nyt aloittaa ennen tulevaa nielurisaleikkausta, jolloin tulee pakolliset 10 lepopäivää. Saa nähä miten pystyn.. tekee kyllä varmasti hyvää lihaksien ja hermoston palautumiselle.

1378049_10151959559134933_1801404040_n

Huomenna aloitamme yhdessä ystäväni kanssa kokeilemaan tavoitteellista treenaamista yhdessä. Otamme kaikki mitat, painon yms ja suunnitellaan yhdessä treeniohjelma mitä noudatamme. Motivoimme toinen toisiamme ja faktahan on se, että jos treenaa yhdessä jonkun kanssa, saa treenistäkin paljon enemmän irti. Itse harvoin pystyy 100% treenaamaan salilla, koska kukaan ei ole varmistamassa liikkeitä tai auttamassa vikojen toistojen kanssa. Nyt kuitenkin alamme yhdessä treenaamaan ja tämäkin mahdollistuu samalla. Rento meininki mutta silti kaikki tehdään täysillä, muute ei tuloksia tule 🙂 Ja mitat otamme siksi, koska haluamme pysyä ajantasalla kehityksesta ja jos kehitystä ei tuli niin ohjelmaan tulee heti muutosta.

Yhdessä treenaaminen mahdollistaa myös hyvin treeneistä liikekuvia tänne sivustolle! Niitä koitan saada laitettua mahdollisimman paljon. Mitä olette muuten mieltä sivustoista? kehitysideoita otan enemmän kuin mielellään vastaan.

Tällä kertaa ei muuta sen kummempaa! Nauttikaa ulkojuoksukeleistä vielä kun voi, koska kohta kylmä talvi yllättää!! itse olen melkeen joka aamu ollut juoksemassa, ihana raikas ilma, parasta!!

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille! haastakaa itseänne enemmän kuin tällä viikolla 😉

 Fitoona

 

 

19 Kommenttia

Be positive!

HUii.. kauheesti on postausideoita mielessä ja tekeillään.. hyviä aihe-ehdotuksia tulee kokoajan ja tarkoitus
onkin päästä kirjoittamaan esim. ruokavaliosta(ravinteista) ja tyylistä. Ja samalla tehdä enemmän postauksia treeneistä ja kuvia liikkeistä, nyt onkin siihen resussit!
Kouluprojekti on nyt vaan painanut kovaa päälle ja siihen lisäksi työt.. joten en ole ehtinyt tänne kirjoitella. Treeni kulkee todella hyvin ja ruoka maistuu tottakai! 😉

Edelliseen postaukseen joku kommentoi haukuista, mitä kuulemma seläntakanani juorutaan (empä ole törmännyt eikä moni muukaan :),
Mutta haluankin tästä aiheesta puhua, koska se ei vaan tule ikinä poistumaan maailmastamme. Niin se vaan on, että jokaisesta puhutaan pahaa selän takana. Jotkut sen kestävät ja toiset ei, eikä se tee kenestäkään sen huonompaa persoonaa.
Mutta esimerkiksi minä en ole koskaan saanut suoraan palautetta vasten kasvoja… aina on ollut jotain selän takana jauhamista tai nimetöntä kirjoittelua.. joka sinäänsä on erikoista. Voin ainakin kertoa suoraan mitä mieltä olen. Tästä syystä en myöskaa jaksa päätäni vaivata moisella, eikä kenenkään pitäisi 🙂

Olisi kiva tietää yleisesti mistä kaikki seläntakana puhuminen johtuu.. ihmettelen usein, että kenellä yksinkertaisesti riittää aikaa jonkun muun elämän pohtimiseen.. minulla on ainakin niin kiire ja monta rautaa tulessa, että hyvä kun ehtii omaan elämään keskittyä. Taitaa omalta osalta muiden elämät jäädä ihan omaan rauhaansa turhan puhumisen suhteen.

Kaikista ei voi tykätä, eikä tarvitsekkaan, mutta minusta jokaisen kanssa on pystyttävä jollain tasolla tulemaan toimeen ja kommunikoimaan. Ja jos ei jostain henkilöstä pidä, niin miksi hänen elämää tarvitsee sitten kommentoida tai seurata… siinä kysymys mihin ei varmaan koskaan löydy vastausta 🙂

Kaikki positiivinen ja yhteinen hyvä tarttuu muihin samalla tavalla kuin negatiivinen.. olisi hienoa jos jokainen pystyisi iloita myös muiden puolesta, koska se ei ole ikinä itseltä pois, että joku onnistuu ja menestyy! mitä enemmän ihmiset ovat iloisia ja positiivisia, sitä parempi koko maailmasta ja yhteisöistä tulee: )

Tulen kyseissä koulussa hyvin kaikkien kanssa toimeen, enkä ole törmännyt mihinkään negatiivisiin juttuihin, enkä jaksa sellaisia edes miettiä. Kyllä sen käytävällä huomaan kun joku katsoo päästä varpaisiin muttei silmiin eikä paljon moikkaa, että et taida kyseisen henkilön suosiossa olla, mutta mikä tarve on olla?
Kaikkein parasta on keskittyä niihin ihmisiin, jotka antavat yhtäpaljon takaisin kuin ottavat! tosi ystävät erottuu heti joukosta.

Kateellisuutta, huonoaitsetuntoa löytyy liikaa tästäkin maasta… harmi.. koska monet pilaavat itsessään kaiken sen hyvän mitä omistavat kun rupeavat arvostelemaan muita. Olen sitä mieltä, että kaikki kauneus katoaa ihmisestä, joka arvostelee ja haukkuu muita. Kenelläkään ei ole koskaan varaa arvostella muiden tekemisiä tai ulkonäköä.

Toivon suuresti, että jokainen joka joutuu keksittyjen juorujen tai negatiivisten puheiden kohteeksi, ei ota puheita itseensä. Turha edes miettiä, että kuka sanoi ja mitä… koska sillä ei kertakaikkiaan ole mitään merkitystä.
Jokainen tekee asioita mistä tykkää ja tärkeintä on, että itse tietää mitä tekee ja haluaa tehdä.. jos joku tulee arvostelemaan.. niin mitä sitten.. onhan se hienoa, että joku kuluttaa kallista aikaansa sinun miettimiseen, 🙂

Fitness-lajina herättää paljon negatiivisiä kommentteja, olen ajatellut, että suurimmaksi osaksi sekin johtuu tietämättömyydestä.
Monet lukevat jotain turhia juoruja ja jos jollekkin on joskus käynyt jossain lajissa/harrastuksessa huonosti, leimataan laji heti täysin.. muttei osata ajatella sitä tervettä ja hyvää puolta.. fitnesskilpailijoista löytyy monta, jotka tekevät tätä täysin terveellisesti sekä henkisesti, että fyysisesti.
Mutta on usein helpompi leimata kuin kehua.
Asiat voi aina hoitaa hyvin tai huonosti… sama pätee fitnesissä… voi joko pilata kropan, voida huonosti yms.. tai treenata täysillä ja syödä hyvin ja fiksusti.

vähän muuttu neidin ulkonäkö! upeet meikit!

Kultainen keskitie asiassa kun asiassakin, niin pärjää aina!

Tässä vähän omaa ajatusmaailmaani aiheeseen liittyen.. tästä voisi kirjoittaa ja puhua paljon, mutta tiivistin nyt muutamaan lauseeseen, ettei mene ihan negatiiviseksi koko postaus!

JA sitten positiivisiin juttuihiiin 😉

Huikea viikonloppu takana.. jonka kruunas sunnuntain kuvakset hyvän ystäväni Venla Savikujan kanssa… kuvia myöhemmin julki, mutta tässä vähän puhelimilla otettuja kuvia menosta ja meiningistää…
Teemana 90-luku… sporttiset ja glamour mimmit!

Tyylistä ja meikeistä vastasi: Senay Coco ja kuvaajana oli Sami Siilin

Senayn upeita luomuksia voitte seurata täältä: https://www.facebook.com/cocosenay?ref=hl
(ja jos haluatte varman onnistuneen meikin ;)) 

meistä pidettiin hyvää huolta!
Voiko hauskempaa kuvauksisa olla, kuin hyvän frendin kanssa!


Kiitos koko porukalle jotka oli kuvauksissa mukana! ihan sairaan hyviä kuvia tuli. Makeet ja erikoiset meikit ja stylaukset saatiin..

Venlan kanssa oli ihan huikeeta päästä kuvauksiin, niin fresh ja aito mimmi! erittäin hyvä ja läheinen ystävä mulle! Venlan blogia voi käydä lukemassa osoitteesta:


Upeeta viikkoa kaikille! 
hymyä huulille ja kovaa treeniä 😉 

79 Kommenttia

Toipilas Tolppanen

Kisaviikonlopusta onkin jo yli viikko, mutta kroppa jatkaa juhlimistaan.
Eli hiukan ylikierroksilla on tällä hetkellä tän neidin kroppa.

Tottakai herkut maistuivat kisan jälkeen, överiksi ei kuitenkaan mennyt vaikka olisi voinut luulla. :)Eipä kuitenkaan montaa erilaista ruokalajia tarvinnut syödä, että vatsa tuli kipeäksi ja turvonneeksi.

Seuraavat päivät jatkuivat terveellisellä, mutta monipuolisemmalla ruualla, sekä määrät luonnollisesti kasvoivat. Isoja muutoksia ei voi vielä näin alkuun tehdä, ettei nyt mitään pahempaa tapahtu kropan toiminnalle. Sen varran ”puhdistunut” se on dietistä. Tosin edelleen oman kropan toiminta on hyvin arvaamatonta.

Viime viikolla treenasin 5 punttia ja 3 aerobista, mutta en niin kovalla temmolla ja sykkeillä (ainaakaan omasta mielestäni). Sekä lisäksi koulussa tuli urheiltua.

Hiukan rauhallisemmin olisi kuitenkin voinut aloittaa, koska ”kappas kappas” viikonloppuna tää neiti tulikin kipeäksi. Flussaa, kropan lämpötilan vaihtelua, päänsärkyä, vatsakipua.. yms.
Eli taitaa olla nyt pakko levätä kunnolla, vaikken millää malta!
Kärsivällisyyttä ja pikku hiljaa paluu taas normaaliin toimintaan on resepti mulle.

Myös itsellä on opeteltavaa tässä oman kehon tuntemuksissa..
liika virta ja motivaatio eivät aina ole niin positiivinen asia. Kultainen keskitie pitää siihenkin löytää! miinusta mulle, mutta kantapään kautta on aina ollut oma tapa oppia. (ei se paras ja fiksuin tapa)

Joku ihmetteli, että oli nähnyt jo jonkun viikonloppuna kisanneen ihan normaalikokoisena.. noh tähän vaikuttaa tietysti se, että nesteet palaavat kroppaan ja monille vielä enemmän kuin yleensä.
Ja mitä itsellä ainakin kävi niin ns. ”nestepöhö” tuli heti kisojen jälkeen, eikä vieläkään ole laskenut. Aina kun syön jotain edes vähäisen, pallea turpoaa ja kroppa kerää nestettä.
Kokoajan sellanen fiilis, että olisi lentokoneesta tullut.
Nestetasapainon pitäisi kuitenkin tasoittua tässä samalla kun kroppa rupeaa pikkuhiljaa palautumaan kisoista. Eli ei siis syytä huoleen. 🙂
Kaikilla ei kuitenkaan käy näin.. jokaisen kroppa toimii ja reagoi ihan omalla tavallaan ja tässä sitä samalla opitaan.
Valitettavasti on myös kilpailijoita, jotka kisan jälkeen rupeavat syömään ihan överi paljon.. Tämä on kroppalle erittäin epätervellistä. Isot muutokset eivät koskaan ole hyväksi kropalle. Se että kokoajan lihoo ja laihtuu monia kiloja on hyvin kuormittavaa elimistölle. Kiloja kuuluu tulla kisojen jälkeen, mutta liika on liikaa, mutta ei näin nopeasti kukaan niin paljoa lihoa.

Enemmän itseäni askarruttaa tämä kipeä olo. Tällä viikolla oli nimittäin tarkoitus aloittaa taas kovat treenit, mutta ei auta.. unta ja finrexiniä naamaan. Ainakin muistaa taas arvostaa terveyttä kun tämä olo on nujerrettu! 🙂 pepdodent naamalle vaan, niin eiköhän parin päivän päästä olla voimissa.

Muuten kaikki mennyt ihan hyvin.. koulua ja töitä! ja viikonloppuna oli ihana kokovartalohieronta! teki kyllä hyvää, nimittäin kisalavalla kramppas sen verran jalat.. ja kisojen jälkeen olin ihan rautakanki.

Syömisestä muuten puheenollen.. koska itsellekkin muuttui ruokavalio nyt vapaammaksi ja kerran viikossa cheat-meal päivät astuivat taas voimaan niin muutamia hyviä reseptejä voisin suositella heti alkuun.
Käytän nimittäin itse tällä hetkellä Fitnessgurun lisäravinteita ja heiltä löytyy monia hyviä repeptejä.. ja niillä saa varmasti korvattua herkkunälkää.


Tässä muutamat mitä olen jo itse kokeillut ja tykkäsin:

1. Minttusuklaa letut + pari muuta:
http://www.fitnessguru.com/fi/protein-pancakes

2. Prode brownies:
http://www.fitnessguru.com/fi/protein-brownie

Löytyy myös proteiini jädee, muffinsseja yms.. Ja tarkat ohjeet valmistukseen ja
tarvittavat tuotteet löytyy myös.

3. Sitten tässä on mun ehdoton suosikki, ei resepti kylläkään, mutta varma herkkunälän poistaja:
minttusuklaa proteiinipatukka
Kaikki patukat mitä heiltä olen maistanut on tosi hyviä, mutta toi minttusuklaa ja suklaakeksi on ihan sairaan hyviä. Ei yhtään teollisen makusia tai kuivia, menee ihan suklaapatukasta.

Postauksen kuvat: Mike Siren, www.pakkotoisto.com

Tervettä alkanutta viikkoa kaikille!
56 Kommenttia

Minäkuva

Minäkuva, itsetunto, itseluottamus… näihin aiheisiin törmäämme elämässä melkein joka päivä jollain tavalla. Voisin vaikka koko päivän jutella ja pohtia näitä sanoja, koska sanojen tarkoitus on niin laaja. Mutta nyt kuitenkin haluan tuoda esille näitä lyhyesti, koska nämä ovat vahva rakenne elämässämme, kuten harrastuksissa, sosiaalisessa elämässä, työelämässä jne… lista vain jatkuu ja jatkuu.

Myös tämän hetkisessä elämäntavassani minäkuva rakentaa vahvan pohjan sille onko toiminta kultaisen keskitien mukaista vai ei.

Olen meinannut kirjoittaa aiheesta moneen otteeseen, ja itse asiassa olen moneen tekstiin tuonut jotain vivahteita tähän liittyen, mutta nyt sitten pohdin asiaa tarkemmin.
Ja juuri sopivasti myös tänään uutisoitiin fitnessurheilusta ja siitä, että miten se soveltuu vain harvoille. Terveyshaittojen lisäksi mainittiin vääristynyt minäkuva.
Vääristynyt minäkuva voikin tulla tämän lajin myötä. Lavakunto ei siis todellakaan ole kunto jossa kuuluu olla sen kauempaa, ja sen tulisi jokainen kilpailija rustata muistiin. Mutta koska tarkoitus ei ole liittää kaikkea fitnesiin ja kisaamiseen niin haluan puhua aiheesta ihan yleisellä tasolla.

Kokemukset ja muistot elämässä kokoavat vahvasti oman minäkuvamme. Lapsuudessa tapahtuneilla positiivisilla ja negatiivisilla kokemuksilla on hyvin suuri vaikutus siihen, että millaisena itsemme näemmä.
Jos vanhempien kasvatus on ollut etäistä ja lapsi tuntee olevansa riittämätön, niin sellaisena useimmiten hän näkee itsensä myös myöhemmin elämässä. Taas jos vanhemmat ovat kehuneet hyvistä suorituksista ja kasvattaneet lapsen hyvin positiivisessa ilmapiirissä, näkyy sekin suoraan minäkuvassa.
Ja kun puhutaan itseluottamuksesta, niin se nousee minäkuvamme perusteella.

Jos minäkuvamme on vääristynyt. Kuvittelemme esimerkiksi itsemme riittämättömäksi niin ei silloin itseluottamuskaan voi kovin hyvä olla.. vai mitä olette mieltä?

Kukaan ei kuitenkaan voi valita, että millaisen kasvatuksen saa tai haluaa. Synnymme siihen perheeseen ja talouteen kun on määrätty. Vanhemmilta opimme paljon, niin positiivisia kuin negatiivisia asioita. Kuitenkin kasvaessamme meistä väistämättä välittyy muille se millaisen kasvatuksen olemme saaneet.
Onhan meitä persooniakin, on sosiaalisia, ujoja, vilkkaita, rauhallisia, meneviä… mutta aina jostain kuitenkin näkee ”mitä perheessä on opetettu.”

Mitä sitten tulisi tehdä kun kärsii hyvin vääristyneestä minäkuvasta ja huonosta itseluottamuksesta. Asia ei todellakaan ole yksinkertaista tai edes helppoa. Kerronkin tässä, mitä itse ajattelen asiasta eikä tähän ole yhtä oikeaa vastausta, vaan jokaisen on se itse löydettävä omalla kohdallaan.

Vanhan sanonnan mukaan: ”jokainen on oman onnensa seppä” ja itse voin samaistua tähän lauseeseen täysin. Vaikka kasvatuksesi olisi johtanut siihen, että minäkuvasi ja itseluottamuksesi olisivat hyvinkin negatiivisia, voit kuitenkin itse ottaa vastuun siitä, että miten lähdet rakentamaan ja muokkaamaan sitä paremmaksi. Kun jäät paikoilleen siihen minäkuvaan minkä olet itse itsellesi määrännyt, esimerkiksi pidät itseäsi riittämättömänä, ei suunta ole elämässä kuin alaspäin.
Se samainen minäkuva määrää myös sen mitä odotat itseltäsi elämässäsi. Tuskimpa kovinkaan suuria asioita jos minäkuva on negatiivinen.

Meillä ihmisillä on jotenkin tapana rajata itsemme johonkin tiettyyn rooliin… joka on todella väärin. Ei meillä pitäisi olla mitään roolia elämässä, mitä toteutamme. (enkä nyt puhu, etteikö tulevaisuudessa tule olemaan vanhempain roolia. Muistakaa maalaisjärki.)
Vähättelemme usein itseämme ja roolikin on usein hyvin vähäpätöinen, joten parempi jättää roolileikit väliin ja keskittyä elämään!

Itse usein pohdin, että mistä minun hyvä itseluottamus johtuu. Elämässäni on tapahtunut paljon hyvää ja paljon huonoa. On ollut ihan hillittömiä onnistumisia ja kauheaa epäonnea. Mutta olen oppinut kantapään sekä kokemuksien kautta, että on turha jäädä paikoilleen murehtimaan koska ei silloin elämä etene kun taas päästäessäni ratkaisuun ja positiiviseen mielentilaan alkaa elämänilon palaset loksahtaa taas kohdilleen. Tiedän, että olen saanut hyvän ja vahvan kasvatuksen ja se on yksi suuri syy ajatteluuni ja siihen millaisena itseni näen. Mutta kokemukset ovat opettaneet paljon, ja vielä erittäin tuoreena persoonana tulen kokemaan ja oppimaan miljoonia asioita itsestäni.

Ja se mitä haluan kertoa teille arvoisille lukijoilleni on, että itsensä on tunnettava, jotta myös itseluottamus ja minäkuva voivat olla positiivisia. On tunnettava omat heikkoudet ja osattava kääntää ne vahvuudeksi.
On ihan turha vaivata omaa päätä miettimällä asioita missä on tosi huono, käyttäkää aika miettien miten tehdä itsestä parempi niissä asioissa. Itseltä pitää vaatia enemmän, muttei liikaa.

 Sitten tullaan tähän muiden ihmisten vaikutukseen. On fakta, että ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat sinuun, positiivisesti sekä negatiivisesti. On paljon erittäin huonoitsetuntoisia ihmisiä, jotka purkavat omaa huonoa oloa ja negatiivistä minäkuvaansa muihin. Arvostelu, haukkuminen, kiusaaminen jne. Tähän väliin haluan sanoa, että en todellakaan pysty asettumaan kenenkään esim. kiusatun henkilön asemaan, koska itse en ole koskaan ollut kiusattu, mutta minua on arvosteltu aina, johtuen vahvasta persoonastani, sanavalmiudesta ja suorapuheisuudesta. Mutta mitä sitten ajattelen arvostelijoista. Niin suoraan sanoen, en voi ymmärtää miten jollain riittää edes aikaa keskittyä jonkun toisen arvosteluun kun se kertoo suoraa, että hänellä on itsensä kanssa paljon selvitettävää. Joten en vaivaudu edes vaivaamaan itseäni jonkun toisen huonon olon purkauksilla. Eikä kenenkään pitäisi. Tämäkään ei ole niin yksinkertaista vaikka sen tähän näin yksinkertaisesti kirjoitinkin.
Taas tullaan siihen, että olemme niin erilaisia ja välitämme sekä vastaanotamme tietoa hyvin eritavalla. Toiset kokevat arvostelun hyvinkin loukkaavana ja ottavat sen itseensä, kun taas toiset pystyvät suodattamaan kaiken saamansa negatiivisen arvostelun.
 Ei ole todellekaan helppo muuttaa sitä miten välittää tai vastaanottaa tietoa, mutta pikkuhiljaa jokainen pystyy rakentamaan itsestään vahvemman. Toisille lapsuus on voinut jättää vaikeammat arvet tai joillekin jokin äkillinen muutos elämässä, mutta kuka tahansa pystyy omalla asenteellaan muuttamaan elämän positiiviseksi.
Välillä olemme todellisuudessa uhreja ja meille voi tapahtua mitä tahansa ja juuri sen takia onkin turha tehdä itsestä uhria. Useimmiten asiat voisivat aina olla pahemmin! joten itsesäälissä rypeminen ei voi ikinä vaikuttaa positiivisesti elämään. Ja ehkä turhinta on keksiä tekosyitä asioille, niillä ei huijaa ketään muuta kuin itseään.. sen olen ainakin itse huomannut.
Minäkuva ei siis todellakaan muutu sormia napsauttamalla. Se voi olla jopa monien vuosien työ. Mutta pikkuhiljaa kun tutustut itseesi, tiedät asiat jotka väärentävät tai huonontavat minäkuvaasi, alat oppia sanomaan itsellesi ”Seis!” ajoissa. Rupeat tiedostamaan, että mitkä asiat johtavat siihen, että pidät itseäsi huonona ja alat hokemaan lausetta: ”en pysty” tätä kautta kykenet myös ennaltaehkäisemään kaikkea tätä mikä johtaa negatiivisiin ajatteluihin. Onnistumiset saavat sinut tajuamaan, että pystytkin taas johonkin mitä et ollut ennen uskonut ja mitä tästä seuraa… no se ihana oma itsetuntosi paranee! Askel askeleelta! vielä kun reseptiin lisäät uskoa niin tulet saavuttamaan sen mihin pyrit, eli hyvä itsetunto.
Tsemppiä kaikille ja upeaa viikkoa!
128 Kommenttia

Fight for your dreams!

Tässä postauksessa haluan puhua teille unelmista! Mä olen sitä mieltä, että liian monet pelkää unelmointia, tai sitten ”nauravat” unelmillee. Missä vika?! Miksei unelmoida ja taistella unelmien eteen? onko unelmat epärealistisia? tosi vaikea sanoa mikä saa ihmiset unohtamaan realistisen unelmoinnin ja ns. tyytyvät siihen mitä ovat ja tekevät. Kaikesta puhutaan konditionaalissa… miksei vain päätetä ja ruveta hommiin… MIKÄ MEITÄ VAIVAA?!

Unelmat määrittelevät asemasi ja elämäntarkoituksesi. Kun ihmiset elävät unelmia ja tavoitteita peläten, katoaa kyky nähdä oma todellinen kutsumus todellinen persoonasi. Et silloin tee sitä mitä oikeasti haluat, etkä myöskään elä haluamaasi elämää. Elämä täyttyy silloin negatiivisilla kokemuksilla positiivisten sijasta.. Tyydyt siis täysin, etkä edes vaivaudu muuttamaan asioita? tunnistatko itsesi näistä väitteistä? voisin ainakin mainita monta omasta lähipiiristäni.

Itse olen sitä mieltä, että jokainen päämäärä ja unelma on saavutettavissa/toteutettavissa, kyse on täysin omasta asenteesta! Oletko valmis taistelemaan unelmisi eteen? tämä kysymys sinun on vain kysyttävä itseltäsi. Mikään ei ole yksinkertaista ja helppoa.. mutta ensimmäinen askel on otettava jos haluaa muutosta nykyiseen.

Ei toki voi yleistää, että jokainen kuuluu tähän. On monia jotka tekevät kaikkensa unelmiensa eteen, mutta esim äkillinen muutos elämässä muuttaakin kaiken epärealistiseksi, silloin on vain pystyttävä jotenkin mukautumaan tilanteeseen, positiivisella ajattelulla ja tuoda unelmointi takas pikkuhiljaa.
Pienempiä alamäkiä tulee kuitenkin aina, eikä niistä pidä lannistua.. itse saan enemmänkin lisä voimaa painaa kahta kovempaa eteenpäin, jos alamäki painaa välillä pohjalle, se myös muistuttaa taistelemaan.
Periksi ei saisi antaa ja unelmia voi myös muokata matkan varrella, samalla kypsyt ja kasvat ihmisenä ja jopa ymmärrät asiat matkan varrella realistisemmin.

Tärkeää unelmoinnin lisäksi on myös asettaa välitavotteita. Useimmiten tavoitteet ja unelmat kaatuvat kun haukataan liian iso pala kakkua heti alkuun. Kun tiedät pää-unelman/tavoitteen.. tulisi se viipaloida pienempiin osiin ja pikku hiljaa niitä tavoitellessa siirtyä eteenpäin. Pienet saavutukset motivoivat entisestään.
Itseään ei saisi myöskään vähätellä… nöyrä pitää olla, mutta itsensä aliarvioiminen vain huonontaa elämässä etenemistä. On uskottava omiin kykyihin ja itseensä!! Tutustu itseesi niin tiedät ketä varten taistelet! selvitä vahvuutesi ja heikkoutesi ja käytä niitä hyväksi elämässä etenemiseen.

Tässä jotain mun omia ajatuksia.. voin olla väärässä.. oikeassa monen mielestä, mutta tässä on jotain mikä pyörii usein mielessäni. Varsinkin kun kuulen lauseen  ”EN PYSTY!” kuka tahansa pystyy jos vain tarpeeksi haluaa ja on tarpeeksi motivoitunut. Kaikki on järjestettävissä, tehtävissä… positiivisella ajattelutavalla pääsee jo hyvin pitkälle! Vähän määrätietoisuutta lisää jokaiseen persoonaan! 😉

Mun pieni päätös oli viime sunnuntaina tehdä tästäkin viikosta parempi kuin edellisistä.. treenejä tuli lisää.. olosuhteet muuttui vaikeemmaks… mutta mä aijon kaikki nää 11 treeniä tehdä niin hyvin kun ikinä pystyn, hoitaa työt niin hyvin kun mahdollista, noudattaa kisavalmisteluja ja pysyä positiivisena! se on mun tän viikon tavoite! 😉 tähän asti kaikki menny nappiin!

Tsemppiä!

ps. tämä teksti ei käsittele vain treenaamista… vain kaikkia elämän osa-alueita, mistä unelmoit.. työ/hyvinvointo/perhe/harrastukset… jne…

170 Kommenttia