Yleinen

E-koodit puhuttavat… Jotkut pelkäävät ja välttävät niitä viimeiseen asti tietämättä, mitä ne todellisuudessa tarkoittavat. E- koodi on merkintätapa lisäaineille, jotka on katsottu hyväksyttäväksi EU.n alueella. Eu.n elintarviketurvallisuutta vahtii EFSA sekä suomessa elintarviketurvallisuudesta pitää huoli Evira. Suosittelen ottamaan aina selvää kun pakkausselosteen lisäaineet mietityttävät, sillä E-koodi ei itsessään tarkoita suoraan huonoa. E-koodien sisällöt voivat olla hyviä sekä huonoja. Täältä pystyt selvittämään hyvin E-koodien sisällön: ekoodit.fi. Tutkimusten kautta kaikille lisäaineille annetaan hyväksyttävä päivänsaanti arvo eli ADI-arvo ja jos lisäaineella ei ole mitään negatiivista vaikutusta terveydelle, arvoa ei anneta ollenkaan.

Sekä hyvänä huomiona Liikuntaravitsemus. Ilander. O, –  kirjassa on avattuna muutamien koodien sisältöä. Ja niin kuin jokainen alempaa huomaa, kyseessä ei ole vaarallisia yhdisteitä. Useita e-koodeja on ihan prosessoimattomassa ruuassa, kuten hapettumisenestoaineita (eli, antioksidantteja), happamuudensäätöaineita (esim. hedelmähappo), sakeuttamisaineita (vesiliukoiset kuidut) ja väriaineita (fytokemikaaleihin kuuluvia yhdisteitä).

Lisäaineita ei siis tarvitse hysteerisesti varoa. Prosessoitua ruokaa on syytä välttää enemmän terveys’ syistä ja laadukasta ruokaa koostaessa. Syynä prosessoidun ruuan huonolaatuisuuteen on huono ravitsemuksellinen laatu eikä niinkään lisäaineet.

Ruokavaliossa olisi hyvä välttää lisättyä sokeria, puhdistettua viljaa, piilo suolaa ja kovetettua rasvaa. Yksittäisistä lisäaineista voi olla terveydelle haittaa, kuten esim. nitriitistä jota lisätään lihajalosteisiin. Mutta taas palataan siihen, että yleisesti pitkälle jalostetut lihatuotteet, kuten makkarat eivät ole terveydelle hyväksi. Yleisesti ottaen on tärkeä leikkeleissäkin katsoa mikä on lihapitoisuus, mitä lähempänä se on 100% niin yleensä silloin myös se on terveellistä.(Liikuntaravitsemus 2014. Ilander. O)

Taas tärkeänä pointtina on olla kiinnostunut siitä, mitä suuhun laittaa, mutta myös tärkeä ottaa kunnolla selvää asioista ennen kuin reagoi negatiivisesti! 😉

Hyvää viikonloppua!

On mahtava vastailla teidän kysymyksiin liittyen ruokavalioon, treenaamiseen ja kaikkeen maan ja taivaan väliltä. Välillä kuitenkin meinaa nousta karvat pystyyn. Enkä nyt todellakaan tarkoita teidän kysymyksiä, sillä tyhmä ei kysy! Ja jos haluaa jostain tietää, niin aina pitää kysyä. Se, minkä takia karvat nousevat pystyyn, ärsyttää ja ihmetyttää ovat ne ”lähteet” mistä olette kuulleet hulluja juttuja esim. vaikka ruokavalioon liittyen. Varsinkaan jos niillä ei ole minkäänlaisia perusteita.

Tässä muutama esimerkki: Hedelmiä ei voi syödä, koska niissä on paljon sokeria… Kanat paistetaan vedessä eikä öljyssä, jotta öljyn voi lisätä vasta paistamisen jälkeen… Hiilari lihottaaa.. Jos haluaa olla hyvässä kunnossa ei saa koskaan herkutella.. Kaikki mikä menee suusta alas pitää punnita… jne.. voisin jatkaa tätä listaa pitkään.

Ottamatta kantaan syvemmin näihin aiheisiin haluan korostaa, että esim. fitnesskisoihin valmistuvat henkilöt eivät syö terveellisesti vaan heidän tarkoitus on tiputtaa painoa ja syödä liian vähän. Eli ruokavalio on suppea ja sillä halutaankin valmistautua kisoihin ei terveyteen. Kukaan ei syö normaalisti niin, vaan se on vain kisaruokavalio. Lisäksi ihan muillakin urheilijoilla on tavan terveysliikkujia tarkempi ruokavalio, kun tiettyihin kisoihin valmistaudutaan tai halutaan harjoituskausista saada mahdollisimman paljon irti, silloin ruokavalio on myös tarkempi kuin normaalisti.

Kenenkään ei pitäisi kuitenkaan ”kytätä” ruokailua. Terveelliset elämäntavat, eivät vaadi: puntaria, samanlaista ruokaa joka päivä, eivätkä varsinkaan herkkulakkoa. Älkää ihmeessä luulko, että hyvä kunto vaatii näitä. ”Salaisuus” hyvälle ja terveelle kunnolle on: monipuolinen ja ravinnerikas ruokavalio, säännöllinen ruokailurytmi, tarpeeksi ravintoa kulutukseen nähden sekä rento suhtautuminen syömiseen, unohtamatta liikuntaa ja hyvää unta.

Terveellinen ruokavalio ei saa olla liian yks’toikkosta eikä stressaavaa! Ja mitä tulee herkutteluun- niin kohtuus kaikessa, muttei tarvitse kaikkea poiskaan jättää. Myös minä syön herkkuja lähes joka viikonloppu ja hedelmiä joka päivä! En laske kaloreita enkä varsinkaan punnitse ruokia. Toki tiedän paljon elintarvikkeista ja mitä saan mistäkin ja kuinka paljon, mutta en siltä vahdi omaa syömistäni. Ruoka on polttoaine mutta yhtälailla myös nautinto.

Ei ole myöskään olemassa yhtä ainoaa ruokavaliota, jonka voimme kaikki ladata netistä ja elää sillä loppu elämän, vaan jokaisella meistä on ennemminkin oma ruokamatka. Tutustumme ruokiin, mitkä toimivat meillä ja mistä tykkäämme ja sitä kautta löydämme parhaiten meille sopivat ruuat ja ruokarytmin. Hyvä on pitää mielessä, että kannattaa syödä sitä mikä tekee itselle oikeasti hyvää! 

Mitä haluan korostaa teistä jokaiselle on: Älkää uskoko kaikkiin hulluuksiin, mitä kuulette, näette ja luette! 😉 Terveyttä ei ole jatkuva laihduttaminen ja niukka syöminen vaan tasapainon löytäminen herkkujen ja normaalin ruuan välille. Ei kitkuttelua tai ahmimista vaan nälkään syömistä, vireystilan ylläpitoa sekä nauttimista!  AVOT!

Olen pienestä pitäen tiennyt mitä haluan tehdä tulevaisuudessa… nimittäin jotain merkityksellistä! Jotain millä koen olen vaikutusta ja arvoa. Sekä lisäksi tärkein: haluan tehdä työtä mistä nautin! Tämän melko lyhyen (23v) tämän hetkisen elämäni varrella olen tehnyt yhtä sun toista. Nuorempana ensimmäinen virallinen työpaikkani oli Kauniaisten kaupungin kunnossapidossa. Jossa lopulta työskentelin neljä vai jopa viisi kesää. Kirin itseni 15 vuotiaasta kesäduunarista ryhmän vetäjäksi ja kesäkukka vastaavaksi. Työnkuvaani kuului yleisesti kaikki puutarha- ja kunnossapitotyöt kaupungilla, joten työ oli hyvin ruumiillista ja sen takia siitä tykkäsin. Ja mikä parasta: sain olla ulkona koko kesän!

Tätä ennen olin satunnaisia keikkoja tehnyt valmentamisen, tuomaroinnin ja siivoushommien parissa. Lisäksi nuorempana tein paljon promo- ja esittelykeikkoja sekä olin urheilu- ja vaatekaupassa töissä. Eikä saa unohtaa yhtä kesää erään yrityksen sihteerinä/respatyöntekijänä. Eli kaikenlaista on tullut aiemmin tehtyä. Jokainen pääsee elämän aikana erilaisten töiden pariin joskus varmaan joutuukin, mutta jokainen työ antaa ja opettaa jotakin. Parasta on ollut oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa olosuhteissa.

Suurin tavoitteeni on kuitenkin ollut: tehdä työtä urheilun parissa. Koko ikä on tullut vietettyä urheillessa ja olen aina tiennyt, että jos jotain haluan tehdä työkseni, niin sen täytyy liittyä liikuntaan ja hyvään fiilikseen. Liikunnan-alalle suuntaaminen olikin selkeä valinta. Jos joku ei vielä tiennyt niin liikunnan-alalle voi opiskella lyhyillä pt-kursseilla tai liikunnan-ammattitutkinnolla tai sitten löytyy ammattikoulu jossa voit valmistua liikunnan neuvojaksi (kesto 2-3v riippuen haetko kouluun peruskoulun vai lukion jälkeen) ja sitten löytyy Ammattikorkeakoulu (Vierumäki, Rovaniemi, Kajaani) josta valmistut Liikunnanohjaajaksi ja täydennyksenä voi ammattikorkeakoulun jälkeen opiskella ylempi ammattikorkeakoulu sekä liikunnan-alalta löytyy vielä yliopistotason koulutus (Jyväskylä). Eli koulutuksia löytyy monelta eri tasoilta, vähän eri ammatteihin.

Seuraava haaveeni on ollut yrittäjyys. Yrittäjyys on varmasti monille iso kynnys, mutta sitäkin antoisampaa, kun saa itse päättää lähes kaikesta omassa työssä. Yrittäjyys ei kuitenkaan sovi kaikille, mutta jokainen joka haluaa toteuttaa ja harjoittaa omaa uraa ja ammattitaitoa yrittäjänä, niin voin vain suositella! Helppo matka ei todellakaan ole edessä ja töitä saa kyllä paiskia. Kukaan ei tule neuvomaan miten työt pitäisi tehdä, vaan avaimet on oltava omissa käsissä ja juuri sen takia yrittäjänä oleminen on mahtavaa. Välillä todella stressaavaa, aika vievää ja turhauttavaa, mutta enimmäkseen antoisaa, inspiroivaa ja kehittävää.

Aloitin yrittäjyyden kesken ammattikorkeakoulu-opintojen. Ei ehkä fiksuin päätös, mutta onneksi tukea tuli koulun puolelta. Sain hyvin yhdistettyä omat työni sekä opinnot koulussa. Toki ”opiskelija-elämälle” piti jättää hyvästit. Kaikki aika kului kouluun ja työhön. Silti en kadu päivääkään, että lähdin tavoittelemaan unelmiani!

En ole kovin syvällisesti avannut työstäni valmentajana, puhujana ja bloggarina, niin ajattelin nyt vähän kertoa mitä oikeasti teen. Valmentaminen on tällä hetkellä päätyöni, johon kuluu suurin osa ajastani. Työskentelen hyvin erilaisten ihmisten ja tavoitteiden kanssa… On kovatasoisia, erittäin aktiivisia yksilöitä, joilla tavoitteita on niin voimaharjoittelun tekniikassa, liikkuvuudessa, kestävyydessä, tai oman lajin fysiikkaharjoittelussa sekä valmennettavistani löytyy myös aloittelijoita, terveysliikkujia, yrityksiä ja kuntoutujia. Kuntoutus on aina ollut työssäni todella tärkeää, se matka mitä vakavista vammoista, rakenteellisista ongelmista ja sairauksista huolimatta olemme asiakkaiden kanssa kulkeneet ovat opettaneet myös minua paljon. Kun saamme toimintakyvyn oikeanlaisen liikunnan avulla palautettua.. en voi edes kuvailla miten mahtavaa se on!

Hermotus-ongelmia löytyy kaikista valmennettavista ja jokainen koppi, minkä asiakkaat ottavat kiinni ja oppivat itsestä ja oman kropan toiminnasta on niin paras palkka tässä työssä! Meistä jokaisella on jollain liikunnan osa-alueella ongelmia, niiden selvittäminen ja kehittäminen saa jokaisen motivaation liikuntaa kohtaan kohoamaan.

En siis tee vain perus pt- valmennusta vaan paljon muutakin. Valmennuksessa ydin on mentaalivalmennus. Monesti liikunta- ja terveys-tottumuksiin/käytösmalleihin löytyy ratkaisu mentaalipuolelta ja jos siihen ei syvennytä- ei myöskään muutosta tapahdu. Mentaalivalmennukseen tulen syventymään postauksissa myöhemmin lisää.

Jokainen asiakas on oma yksilönsä ja haluan myös kohdella valmennettavia niin, on eri asia opettaa kuntosalikäytäntöjä kun oikeasti valmentaa ihmisiä. Valmennuksen tulee olla jokaiselle asiakkaalle räätälöityä ja henkilökohtaista sekä sen tulee vastata asiakkaan tavoitteisiin eikä valmentajan mieltymyksiin harjoittaa liikuntaa.  Myös tästä johtuen lyhyet koulutukset eivät riitä valmennuksen laadun takaamiseen vaan kokemukset ja jatkuva itsensä kehittämiseen pyrkivä ote. Kukaan valmentaja ei ole täydellinen, mutta jos ei ole jatkuvasti valmis kehittämään itseään ja syventämään omaa osaamista sekä kohtele jokaista asiakasta yksilönä on syytä miettiä onko ala valinta oikea. Meidän tarkoitus on kuitenkin edistää ja parantaa ihmisten terveyttä ei viedä sitä!

Puhujana toimin esim. yrityksissä, tapahtumissa ja kouluilla. Usein aihepiirini koskevat hyvinvointia, terveyttä, liikuntaa ja omia arvojani. Kaikkea millä voin motivoida ja inspiroida ihmisiä! Ja sitten on vielä isona osana työtäni mahtavat yhteistyökumppanit, kuvaukset ja tämä blogi. Blogia teen täydestä omasta halusta, niskaani ei hengitä kukaan vaan teen tätä juuri silloin kun minulla on aikaa ja halua. Kirjoitan, koska nautin siitä vaikka olenkin enemmän puhuja tyyppiä.. sen varmaan näkee kirjoitusvirheistä! Toivepostauksia otan avosylin vastaan!! 😉

Haluan kannustaa teistä jokaista tavoittelemaan omaa unelma-ammattia! Jokainen työ on arvokas, mutta tehkää työtä joka on teille itsellenne merkityksellinen ja arvokas.

-O

 

Vuosi 2016 oli todella onnistunut! Saavutin tavoitteita, joita en olisi itsekkään vielä uskonut saavuttavani. Valmistuin Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta Liikunnan ohjaajaksi, kirjoitin esikoiskirjani: Fitoona- Terve ja vahva minä!,  yhdessä Fitran kanssa, pääsin tekemään yhteistyötä mahtavien ihmisten ja yritysten kanssa: kamppiksia, tapahtumia, puheita, luentoja… sekä mielettömät projektit valmennettavien kanssa. Itkut, naurut ja kehittävät keskustelut ovat kaikki kuuluneet valmennukseen ja olen tutustunut uusiin upeisiin persooniin. Lisänä vielä kaikki kokemukset läheisteni kanssa ovat kruunanneet tämän vuoden! Yhteiset matkat ja maailman kokemukset: Islanti, Kreeta, Portugal ja Indonesia.. Wau mikä vuosi!!

Olen koko viikon miettinyt uudenvuodenlupaustani.. mikä olisi tarpeeksi henkilökohtaista, mutta aitoa omaa itseäni. Ei mitään kliseetä ei liian kaukaista ja pelkkää haaveita. Joka vuosi haluan oppia ja tutustua johonkin uuteen lajiin ja sekin tulee tapahtumaan tulevana vuonna, mutta nyt lupaukseni täytyy olla jotain muutakin…

Inhoan valittamista ja joka vuosi päätän aina välttää sitä, turhanpäiväistä valitusta sillä se ei johda mihinkään ja pahimmassa tapauksessa tarttuu muihinkin. Positiivinen suhtautuminen elämään on oikeastaan lähtenyt jo kasvatuksesta jonka olen saanut ja kokemuksista joita on elämän varrella ollut. Nekään eivät itsessään ole lupaukseni vuodelle 2017.

Pääni on viimeiset muutama vuotta ollut täynnä ajatuksia ja mietteitä siitä, mihin suuntaan tämä maailma on menossa… elämä on hektistä ja jokainen haluaa viedä omaa uraa eteenpäin, se onkin hienoa, mutta milloin tapahtuu pysähtyminen ja ajatuksien kokoaminen.. kysymmekö koskaan itseltämme: olenko läsnä, pidänkö huolen perheestä ja ystävistäni vai ovatko he vain itsestäänselvyys. Pahinta olisi jälkikäteen miettiä; Miksi jätin jotain tekemättä! – Ensimmäisenä lupauksena:  Tulevana vuotena haluankin panostaa omaan elämääni niin, että en joudu miettimään miksi olen jättänyt jotain tekemättä tai kokematta vaan haluan elää entistä rikkaampaa elämää, panostamalla omiin tärkeisiin arvoihini, kuten:  ihmissuhteisiin, harrastuksiin, työhön ja kokemuksiin.

Varsinkin kun puhutaan läheisistä ihmissuhteista, meistä jokainen keskittyy välillä liikaa itseensä ja omiin juttuihin, ettei vauhtisokeuden pyörteissä nähdä lähelle. Ihmiset ympärillämme toimivat elintärkeässä roolissa, ja heistä täytyy pitää huoli. Tottakai on oltava omia juttuja ja niiden on oltava kunnossa, mutta tasapaino omien ”juttujen” ja läheisten välille on löydettävä. Ihmisistä näkee kyllä, jos he eivät ole läsnä ja silloin pieni herättely on paikallaan. 😉 Ensi vuonna ja koko loppu elämän pidän huolen, ettei minua tarvitse herätellä!

Toisena lupauksena pyrin pääsemään täysin uudelle levelille työssäni valmentajana! Haluan kehittää aktiivisesti omaa ammattitaitoa, asennoitumalla avoimesti ja nöyrästi uusille muutoksille liikunnan-alalla sekä kehittää ja kasvattaa alaa hyvällä positiivisella, ihmisten terveyttä edistävällä otteella. Jos jossain voi tuhlata rahoja turhuuteen niin valmennuksessa, joka ei anna lisäarvoa kohti omia tavoitteita. Työhöni aion palata lisää tulevissa postauksissa….

Mut nyt haluan toivottaa jokaiselle mielettömän hyvää uutta vuotta! Suomi täyttää 100 ja juhlavuosi tuo varmasti mahtavia juttuja eteen tulevalle vuodelle. 😉

Joululoman vapaapäivinä on todella hyvin aikaa käydä liikkumassa koko perheen voimin! Jouluna tulee syötyä pitkän kaavan kautta, joten happi-hyppely on hyväksi ihan jokaiselle. Tässä nopea 6 liikkeen hyppytreeni! 1- haasteliike myös mukana 😉

Hyppy- näpäytykset vuorojaloin

Vaihda jalkojen paikkaa ponnistamalla penkillä olevalla jalalla reippaasti ylös. Ilmassa jalat vaihtavat paikkaa! x20

Kylkisuunta- tasajalkahyppy penkille

Asetu kylki penkkiin päin, hyppää tasajalkahyppy penkille sivuttain ja penkiltä toiselle puolelle maahan. Suunta vaihtuu kokoajan. x 20 

Burpee korokkeelle

Suorita Burpee, eli yleisliike koroketta hyödyntäen. Hyppy punnerrusasentoon korokkeen päälle ja sieltä hyppy ylös ja käsien läpsäisy yhteen. x 10-20

Tasajalka hypyt penkille

Tavalliset tasajalkahypyt penkille (box-hyppy). Haasta itseäsi korkeimmalla penkillä! x 20

Tasajalkahyppy penkin yli

Tasajalkahypyssä penkin yli, sama kuin edellinen mutta hyppää penkin/korokkeen yli. Joko samalla korkeudelta kuin edellinen penkki tai sitten hyödynnä matalampaa penkkiä. 

*HAASTELIIKE! Hyppy sääri-istuma-asennosta penkille

Voit ensin harjoitella hyppyä maasta ylös. Ja kun tämä onnistuu hyppää korokkeelle. Tämä liike vaatii eniten vain päättäväisyyttä! Hyppy sääri-istuma-asennossa tuntuu oudolta, mutta älä anna tuntemuksen estää kokeilua.  x10

* Kaikissa hypyissä tärkeintä on huomioida turvallinen alastulo, jousta aina polvista kun tulet hypystä alas!! 

Treeni on toteutettu Vantaan, Kartanonkoskella Lappset fitness– parkissa
Toivottavasti kaikilla on ollut nautinnollinen joulu!