Lifestyle

Arjen pieni ilo: Parkkiin mahtuu aina! ;)

Yleensä kuljeskelen paikasta toiseen julkisilla. Pk-seudulla on kaikista kätevin hypätä julkisiin, kun ei tarvitse parkkipaikkoja etsiä tai saati sitten maksella parkkimaksuja. Välillä kyllä turhauttaa kun reittioppaan mukaan joutuu kolmeen tai jopa neljään kertaan vaihtamaan julkista, jos tiettyihin paikkoihin haluaa päästä. Kaikkeen tottuun, niin kuin myös julkisiinkin, mutta voin kertoa, että on ollut ihan luksusta kun on päässyt tässä ajelemaan helposti paikasta toiseen Smarteilla. 😉 Kiitos Veholle mahtavasta yhteistyöstä, todella paljon iloa ovat sekä Smart fortwo ja forfour tuonut päivään.

smart

Jokainen ilta olen jo reittioppaan avannut ja ruvennut miettimään millä ihmeelle menen taas päivän menoihin, ja sitten olenkin tajunnut, että ”No hätä, Smartilla tietty!” 🙂 Minulle auton käyttö ei todellakaan ole ollut itsestään selvyys, joko julkisilla tai pyörällä tulee enimmäkseen kuljettua. Koululle Vierumäelle sovitaan aina kimppakyytejä ja kaikkialle muualla olen aina junilla tai busseilla mennyt.

Arjen pienet ilot! Toisille auto on joka päiväisessä käytössä eikä voisikaan kuvitella, että kulkisi koskaan julkisilla paikasta toiseen. Kaikkeen tottuu, mutta on ollut ihan mahtavaa kun on voinut säästää aikaa kulkemalla kerrankin autolla, sekä ruokaostoksilla voi kerrankin ostaa monen päivän ruuat kerrallaan ja nyt vielä kun kyseessä on niin näppärä pikkuauto pääsee helposti liikkumaan. Jokaisessa paikassa on ollut joku pieni väli mihin on vain smartin kokoinen auto mahtunut. Huikea pikkukaveri, voisi jopa poikittain laittaa taskuparkkiin, jos Suomen laki sallisi! 😉

smartti3

smartti2

Smartti on todella hyvä auto kaupunkiin, helppo ajaa sekä juuri koon puolesta on paljon helpompi löytää sopiva parkkipaikka. Lisäksi todella helppo ajettava. Tykkään itse ajella ja mielelläni toimin kuskina pidemmilläkin perhe/kaveriporukan reissuilla, joten on ollut kiva kun on päässyt ajelemaan nytkin. Yksin on myös kiva ajaa pidempiä matkoja kun on aikaa miettiä omia juttuja ja selvittää viikon tapahtumia pään sisällä. Ja tottakai kuunnella musiikkia täysillä ja laulaa, koska kukaan muu ei kuule miten hirveä ääni minulla on 🙂

Suosittelen kyllä Smarttia, jos on auton osto edessä ja kaipaat näppärää, mutta silti sisältä tilavaa kaupunkiautoa!

Tässä 5 sanaa, mitkä kuvaavat parhaiten Smarttia

-Kätevä

-Helppo käyttöinen

-Raikas

– Kaupunkiauto

– Huomiota herättävä

Ei muuta kun tien pääälle 😉

10 Kommenttia

Viimeistä viedään ;)

naamaMoni onkin jo kyselly, että kisailenko Fitness Classicissa Kulttuuritalolla vajaan kahden viikon päästä. Vastaus on, että tarkotus olisi 😉 . Kisaan on valmistauduttu sekä koko ajan mennään eteenpäin lavoja kohti. Ikinä ei kuitenkaan voi tietää onnistuuko viimeistelyt ja valmistelut, joten otan asian ihan rennosti enkä jaksa kisaamisesta sen enempää paasata tai stressata. Terveyden ehdoilla ja täysillä mennään alusta loppuun asti, mutta ilman stressiä!

Tällä hetkellä jokainen päivittelee kisaan valmistautumista, fiiliksiä ja kuvia, jopa vuosi ennen ja ymmärrän täysin sillä ekat kisat ovat aina ekat kisat. Mutta itselläni valmistautuminen on kulkenut tässä hektisessä elämäntilanteessa ihan omalla painollaan. 🙂 Painoa on tippunut paljon mutta kovinkaan montaa kertaa en ole jaksanut puntarilla käydä tai puhua kisaamisesta. Projekti on ollut hauskempi, kun ei ole tarvinnut kaikkea suunnitella pelkästään kisadietin ympärille. Lisäksi tänä päivänä fitness on tuonut mukanaa erittäin paljon negatiivisia syömismalleja ja väärää treenitekniikkaa. Enään ei puhuta hyvinvoinnista, enkä halua missään nimessä täällä blogissa fanittaa diettejä, koska harva niitä oikeasti tarvitsee, eikä ole edes kannattavaa dietata turhaan. Parasta on löytää ruokavalio, jota noudatat läpi elämän ja ruokavalio tukee hyvinvointiasi eikä aiheuta minkäänlaista stressiä.

Treenit ovat aina siistein juttu ja on ollut mahtavaa nähdä miten kroppa on toiminut viimeisten kuukausien aikana. Tässä matkan varrella on oppinut todella makeita juttuja kehontoiminnasta. Juuri ne tavoitteeni diettaamisen mentaalipuolen ymmärtämisestä rupeaa pikkuhiljaa loksahtamaan kohdilleen. Koskaan ei ole helppo noudattaa liian tarkkaa ruokavaliota varsinkaan kun joutuu olemaan miinuskaloreilla.

Huomaan kyllä, että minulla on urheilijan ruokahalu, voisin syödä vaikka pienen perheen edestä. Suurin ongelma ehkä onkin omalla kohdallani liian tarkka ruokaileminen. Rakastan syödä terveellistä ruokaa ja hifistellä hyvän ruuan kanssa, enkä jaksa liikaa suunnitella ruokailujani aijemmin. Huomaan kyllä, että liian tarkka puntarointi rupeaa heti tälläistä suurpiirteistä ihmistä nyppimään. 🙂

Kisadietin alussa ei puntarille ollutkaan tarvetta, mutta viimeisten viikkojen aikana on ollut pakko, koska en ikinä syö näin vähän, joten arviointi kyky loppu siihen 😀 Tähänkin on totuttelemista!

Terveyden ehdoilla kuitenkin mennään alusta loppuun asti, se on ehkä suurin syy miksen halua liikaa hypettää kisaamista. Koskaan ei tiedä sairastuuko tai loukkaantuuko ennen kisoja. Nyt on kuitenkin enää muutamat päivät jäljellä ja vointi on hyvä, pientä väsymystä ja vilukissaisuutta on ilmassa mutta kovaa ja korkealle mennään täysillä!

kisavalmistelut

Toivottavasti postaus antoi vastauksen lukuisiin ihmetyksiin kisaanko vai en 😉

Huippu viikkoa tyypit!

13 Kommenttia

Caterpillarit back in business!

Vihdoin sain hyvän välin näin pääsiäisen jälkeen, postata kaikille tutuista Caterpillareista, jotka ovat olleet itselleni ihan tämän talven parhaimmistoa UGG.n ja Crocsien kanssa. Kyseiset kengät olivat ainoat mitä suostuin pienenä käyttämään talvella, yleensä sain kyllä kopio version niistä, mutta eihän sitä pienenä edes huomannut, kunhan kengät olivat näöltään samanlaiset. 😉

Tänä vuonna omat Caterpillarit olivatkin vähän erilaiset, nimittäin kerrankin jotain naisellisempaa! Catepillarit koroilla! Kiitos Selected Brands, ihan mahtavat popot ja sopii hyvin sporttisen naisen tyyliin!

catepillar

catepillar3

catepillar5

catepillar4

catepillar2

Pääsiäislookki kunnossa! 🙂

Toivottavasti kaikilla oli oikein mukava pääsiäinen. Nyt alkaa uusi viikko ja uudella energialla saa aloittaa tämän viikon,

mahtavaa maanantaita!

0 kommenttia

Rentouttavaa pääsiäistä!

Pääsiäisestä tulee ainakin itselleni mieleen monta hyvää muistoa lapsuudesta… Pienempänä likkana tuli joka vuosi kasvatettua rairuoho sekä käytyä virpomassa oman taloyhtiön naapurustossa sekä tietenkin sukulaisilla. Joka kerta jännitti mennä pimpottamaan ovelle korikädessä ja isot oli odotukset mitä herkkuja oven takaa saisi matkaan.

Nyt varmaan viimeiseen viiteen vuoteen ei ole ainakaan meidän ovella käynyt kukaan virpomassa ja muutenkin on tainnut virpomisen suosio lopahtaa viimeisten vuosien aikana. Harmi! Toivotaan, että pikkunoitia edes joku vuosi ilmaantuisi oville, kuitenkin kyseinen tapahtuma on vain kerran vuodessa, niin ei toivoisi sen katoavan koskaan 🙂

pääsiäinen2

 

Toinen mieleenpainuva muisto on ollut, suklaamunien etsintä! Vanhempani piilottivat ympäri taloa suklaamunia, joita sitten siskojen kanssa etsimme kilpaa. Jokainen vuosi odotimme aina pääsiäisenä perinteistä suklaamunien etsintää, eikä piilot todellakaan olleet helppoja. Joskus meni monta tuntia ennen kuin mitään löytyi.

Ja ehkä tärkeimpänä muistona on ollut kaikki kokoontumiset perheen ja sukulaisten kanssa. Olemme perinteisesti menneet aina isovanhemmilleni syömään koko sukulaisporukalla. Arvostan itse todella paljon yhteisiä tapahtumia sukulaisten ja perheen kesken. Kaikilla on kiireinen arki ja ties mitä menoja, eikä usein tule nähtyä, joten on ihan mielettömän hienoa kokoontua kaikki saman pöydän ääreen, unohtaa kiireet ja keskittyä kuulemaan muiden kuulumiset. 🙂

Tämä pääsiäinen ei mene suklaamunien etsinnessä vaan treenien keskellä sekä tietenkin yhteinen kokoontuminen sukulaisten kesken isovanhemmilleni! Harmikseni tänä pääsiäisenä jää suklaamunat ja mämmit väliin, mutta syökää jokainen 1 extra suklaamuna mun puolesta 😉 Lupaan muutaman viikon päästä syödä ne takaisin. 😀

pääsiäinen3

Nauttikaa ja ottakaa rennosti! Nämä päivät ovat niitä päiviä jolloin ei todellakaan saa eikä tarvitse stressata mistään!

Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!

16 Kommenttia

Urheilijasta liikunta-alalle

Pikkulikkana päätin, että minusta tulee urheilija… Harjoittelin joka päivä jotain taitoa, mikä liittyi harrastuksiini. Harrastin aluksi yleisurheilua, siitä siirryin jalkapalloon ja karateen, sekä välissä tuli käytyä sählyssä ja voimistelussa. Jalkapallo ja karate olivat kuitenkin ne lajit, jotka jäivät pidemmäksi aikaa elämääni. Kilpatasolla olin valinnan edessä ja jostain syystä valitsin joukkueen takia jalkapallon. Olen usein miettinyt, että valitsinko oikein, sillä jalkapallo teki loppujen lopuksi urheilustani pelkkää pakkosuorittamista ja stressiä. Mutta ei siitä sen enempää, loukkaantumisia ja tulisia välejä valmentajaan tulee kaikille ja se vasta kasvattaakin urheilijan luonnetta kun katselet katsomosta keppejen kanssa vihreää nurtsia, kun muut pääsevät pelaamaan tärkeässä sarjaottelussa sarjan kärkitaistelussa. Sinulla on vain korvan takana tieto siitä, että puolen vuoden päästä kosketat ensimmäistä kertaa palloa.

Mutta mietin usein, että millä tavalla olen tullut tähän pisteeseen missä nyt olen. Haluan aidosta päästä motivoimaan kaikkia ihmisiä tavoitteesta tai elämäntilasteesta riippuen liikkumaan, haluaisin muuttaa pinnallisuutta luonnollisempaan suuntaan, sekä jos jotain haluaisin tehdä niin saada urheilun suomessa parempaan valoon. Urheilijoita tuettaisiin enemmän sekä heidän ammattitaitoisuutta tulevana liikunnan-alanammattilaisena arvostettaisiin enemmän, sillä he ovat se porukka, jotka ovat junnusta asti oppineet voittamaan itseään jokaisessa harjoituksessa, kisoissa tai peleissä. Heiltä löytyy sitä mentaalipuolen tieto-taitoa mitä liikunnasta kaiken irti saaminen vaatii. Heillä on tietoa treenaamisesta, ruokavaliosta, levosta ja kehonhuollosta. Ja mikä tärkeintä, he ovat moneen kertaan kokenut epäonnistumisia ja pettymyksiä ja sitä kautta taistelleet itsensä takaisin voittoon.

Tosi harvoin näkee, että viulisti olisi lukenut itsensä viulunsoitto-opettajaksi ilman kymmenien vuosien soittouraa. Minusta ammattitaitoisuus ja sanojen takana seisominen vaativat todella paljon kokemusta asiasta mitä aijot opettaa. Tällä viestillä en missään nimessä tarkoita sitä, että jos et ole kilpaurheilija niin et voi koskaan olla hyvä liikunta-alanammattilainen, en. Vaan lähinnä sitä, että vaikka liikunta-alalle on helppo opiskella, on pikapreppaus kursseja ja oho kappas olet pt! Niin se ei vielä tarkoita sitä, että jostain asiasta tietäisi niin hyvin, että kykenet samaistumaan ja asettumaan asiakkaan tasolle. On myös paljon urheilijoita, jotka eivät ole lainkaan valmentajatyyppiä, mutta tuskin he silloin alalle pyrkivätkään tai edes pääsevät. Jokainen työ vaatii satoja tunteja kentällä, ennen kuin rupeaa homma hoituu rutiinilla, mutta liikunnanalan pointti onkin se, että se ei saisi koskaan olla rutiinia.

Jos urheilija ajattelisi treenien olevan rutiinia, loppuisi kehitys kuin seinään. Jokaiseen treeniin on aina annettava enemmän, jos haluat kehittyä. Sama pätee liikunta-alaan… jos haluat valmentaa ihmisiä on sinun aina annettava myös heille enemmän. Monet alalla työskentelevät fiilistelevät kun ensimmäisen puolen vuoden aikana asiakas kehittyy hurjaa vauhtia ja sitten yhtäkkiä tuleekin seinä vastaan. Kehitystä ei enää tapahdu samalla tahdilla, ehkä asiakas pettyy tuloksiin ja kun traineri ei ole tietoinen siitä, että alussa kehitys on lujaa, mutta se tulee hidastumaan, laskee hänenkin itsetunto. Nämä ovat niitä asioita, joita liikunta-alalla tulisi tietää. On kyettävä tiedostamaan prosessissa tapahtuvia muutoksia, on ymmärrettävä asiakkaan psyyke projektin aikana ja vielä jokaisen opin minkä asiakkaalle antaa, tulisi itse seistä näiden oppien takana.

Tällä hetkellä jyllää treenibuumi, myös liikunta-ala kiinnostaa todella monia ja tälle alalle onkin hakioita enemmän kuin paikkoja. Pidän treenibuumia huippu asiana, mutta pelkkä buumi ei saa johtaa sinua alallle, vaan sisäinen palo liikuntaa kohtaan, halu oppia ja kehittää itseäsi joka ikinen päivä sekä näiden kahden sisäisenmotivaattorin seurauksena kouluttautuminen. Intohimo ennen koulutusta sama pätee fitnesiä, treenaaminen ennen kisatavoitteita. Se, että olet tehnyt elämäntapamuutoksen ja haluatkin muutoksen jälkeen päästä auttamaan muita on mielettömän hieno asia, mutta kehitys ei saa loppua siihen. Muutaman vuoden elämäntapa muutos ei ole vielä antanut monen vuoden harjoittelu ja tieto/taito- kokemusta, jota alalla tarvitsee. Valitettavasti sitä ei suurimmalla osalla ole, ja sitten ihmetellään kun pt/valmentaja oli huono, ”vaikka hänellä oli koulutuskin.” Intohimo ja kokemus ennen koulutusta 😉

Itsesi kuntoon saaminen on paljon helpompaa kuin toisen ihmisen kuntoon saaminen. Mistä sitten intoni kisaamiseen, vaikkakin olen jo koko ikäni viettänyt kilpaurheilun parissa, pikkutyttönä kisasin leuanvedossa luokan poikia vastaan, selvitin puhtaan ruokavalion saloja ja olen aina onnistunut itseäni hallitsemaan terveen elämäntavan muodossa, mutta olenko ketään muuta? Ymmärtäisinkö sitä mentaalirääkkiä mitä laihdutusprosessi tuo tullessaan kun vatsapalikat näkyivät jo pikkulikkana. Minusta en… Ja koska rakastan kehittää itseäni, haluan tietää kaikesta kaiken pohjautuen omiin kokemuksiini, niin lavat toivat siihen hyvän mahdollisuuden. Jos jossain oppisin laihdutuksen mentaalipuolen ja kropan toiminnan sen aikana niin kisoihin tähtäämällä. Siinä syy kisaamiseeni, ei se että haluisin päästä lavalla näyttäytymään, tuhlaisin satoja euroja valmisteluihin vain yhden päivän takia, joka ei ole edes häät! 😉

Kisaaminen laittaa entisen jalkapalloilijan ruokahalun erittäin koville, se että treenaat täysillä muttet saa syödä täysillä on ehkä ollut vaikein kompastuskiveni. Nyt sen ymmärrän.. joten on paljon helpompi tuoda ymmärrystä ja tukea asiakkaille kenen tavoite on painon pudotus ja uuden terveellisemmän elämäntavan omaksi ottaminen. Olen tietoinen siitä, että kykenen nyt valmentamaan ja ohjaamaan suurempaa väkijoukkoa. Minulle ajatus siitä, että pystyisin tekemään ravinto- ja treenisuunnitelman vain tietylle ikä- tai sukupuoliryhmälle ei riitä. Liikunta-alan ammattilaisen tärkeimpiin tavoitteisiin on kyetä valmentamaan niin 15 vuotiasta nuorta tyttöä pääsemaan treenin makuun, kuin 55 vuotiasta miestä saamaan paino tiputtamaan normaaliin painoon ja vielä mihin itse haluan pystyä on kilpaurheilijoiden fysiikkavamennus niin, että se tukee heidän omaa lajiaan sekä vakavasti sairastuneet/loukkaantuneet ihmiset, joiden sairautta saadaan pidettyä liikunnalla tai ruokavaliolla kurissa.

Haastavaa… tiedän, mutta niin sen arvoista! Koskaan en voi tyytyä osaamiseeni vaan joudun jatkuvasti oppimaan lisää ja ehkä hienoin tapa oppia on muiden ihmisten kautta. Niin omien asikkaiden kuin urheilijoiden ja muiden huippuvalmentajien. Tähän loppuun sopiikin hyvin kuva motostani ja äitini elämänohjeesta minulle! ”Festina Lente” , eli kiiruhda hitaasti! Jos innostut asiasta kuin asiastakin niin mieti se matka, ennen päämäärää, se on se mikä lopussa ratkaisee. Jos hoidat matkan hyvin niin lopussa seisoo kiitos! 

festinalenti

Huikeeta viikoloppua kaikille!

 

12 Kommenttia