Avainsana-arkisto: hyvinvointi

Viime viikonloppuna iski hillitön makean himo ja pöydältä löytyi muutama banaani sekä muistin, että meillä oli vielä raakasuklaata tallessa. Eli oli ihan pakko kokeilla uunissa grillivastuksella; ”grillibanaaneja”, joita olemme yleensä tehneet perheen kanssa mökillä. Lopputulos oli menestys ja myös tänä viikonloppuna oli ihan pakko tehdä.  Ajattelin jakaa teille tämän pikareseptin lauantai- illan kunniaksi:

Lämmitä uuni 175 asteeseen (grillivastus), sekä tee viilto banaaniin. Valmista uunissa noin. 20 min ja varmista, että banaanin kuori on muuttunut täysin mustaksi. Laita viillon sisään raakasuklaata ja nauti! Vaikka (kevyt/kaura) vanilija- jäätelön kanssa tai ilman. Yksi helpoimmista jälkkäreistä mitä tiedän, mutta todella hyvän makuista!

Käytin suklaana Foodinin luomu hasselpähkinä raakasuklaata!

Aina silloin tällöin pääsee vastaamaan kysymykseen: ”Mikä on sun lempiruoka?” –  oma suosikki ruoka on ehdottomasti: ”BRUNSSI!” Ei liian ruokaisa brunssi, eikä liian makea. Paljon hedelmiä, marjoja, puuroa, eri mehuja tai smoothieta, jogurttia, granolaa, munakasta, leipää, leikkeleitä ja hyvät kahvit… ”Nam…”  Menisin aina mielummin sunnuntai aamulla/aamupäivällä brunssille ”ulos syömään” kun perjantaina illalliselle.

Rennot vaatteet, rento ilmapiiri, aamupäivä ja vielä ystävät tai perhe mukana.. täydellistä.. Myös hotelleja valitsen aamupulan mukaan ja jos aamupala ei ole hyvä, haluan erikseen mennä johonkin brunssipaikkaan syömään. Ilman kunnollista aamupalaa ei päivä vaan voi lähteä käyntiin. Varsinkin viikonloppuisin sekä lomalla, ehkä arjen parasta luksusta ovat valmiit aamupalat, jolloin voi rauhassa aloittaa aamun.

Ajattelin listata muutaman hyvän brunssapaikan pääkaupunkiseudulta, joissa itse olen käynyt:

Weegee- Emma, Espoo- Todella kiva ja hyvä aamupala painotteinen brunssi. Raikkaat ja terveelliset valikoimat. Sekä rento tunnelma.

Torni, helsinki – Vakuuttava brunssi ja juuri niin aamupalahenkinen kun itse tykkään. 

Sandro, Helsinki- Todella symppis paikka ja yksi ihan lemppari lounaspaikoista. Brunssi oli saman tyyppinen kuin lounas. Paljon kasvisruokaa ja ravintolassa on todella hyvä fiilis. 

Cafe Köket, Helsinki- Tykkäsin paikan fiiliksestä ja rennosta tunnelmasta. Myös hyvin aamupala painotteinen ja juuri siksi olen käynyt jo muutamaan otteeseen. 

Fazer Cafe, Helsinki – Takuu varmasti hyvää ruokaa ja paljon valikoimia. Todella täyteen buugattu brunssi ja aina paljon ihmisiä, eli ei mikään rauhallisin paikka.

Haikaranpesä, Espoo– Ruokaisampi vaihtoehto, enemmän lounas/päivällis- tyyppinen brunssi,  mutta ihanat näkymät vesitornista. Tykkäsin paikan miljööstä, mutta hinta on aika korkea ruuan valikoimiin nähden. 

Paljon on vielä brunssipaikkoja kokeilematta esim. Cafe Regatta, joka koreilee TripAdvisorin keulassa sekä Moko, jonka lounaasta olen itse tykännyt.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä brunssille, vaan sen voi tehdä kotiin. Tykkään tehdä brunsseja viikonloppuisin niin perheelle kuin ystävillekin. Hengailua verkkareissa ja aamupala pitkän kaavan kautta… ihan täydellistä!

Kokeilkaa joskus kotibrunssia! PARASTA! 

True Heartsin;  NLP 1 koulutuksen eli ensimmäisen osion kolmesta koulutuskokonaisuudesta. Miksi halusin mennä kurssille mukaan- johtui omasta kiinnostuksesta kehittää itseäni valmentajana entistä enemmän, sekä parantaa ja syventää entisestään minun ja valmennettavien valmennussuhdetta. Nyt kun aikaa on jo hiukan kulunut, pystyn paremmin kertomaan koulutuksesta, koska olen pääsyt kokeilemaan sitä omassa työssäni sekä prosessoinut paremmin opittuja asioita. Koulutuksen jälkeen tuntui, että positiivisella tavalla pää oli ylikuormittunut uusilla ajatuksilla ja tarvitsin aikaa hengittää.Kävin ennen joulua

Mitä NLP Tarkoittaa?

”NLP – Neuro-linguistic Programming- Neuro viittaa aisteihin ja neurologisiin prosesseihin eli tiedon käsittelyyn.
Linguisticviittaa puhuttuun ja kehon kieleen, jotka molemmat vaikuttavat ajatteluumme ja käyttäytymiseemme.
Programming viittaa rakenteisiin ajattelussamme ja siihen kuinka voimme vaikuttaa niihin.” -www.truehearts.fi

Olen aina ollut sitä mieltä, että vankka valmentaminen vaatii hyvät ihmissuhdetaidot sekä hyvän empatiakyvyn. Olen myös itse kokenut, että valmentajat, jotka pystyvät asettumaan valmennettavien saappaisiin ja kykenevät toimimaan erilaisten persoonien kanssa, luovat hyvän luottamussuhteen valmennuksessa. Hyvä luottamussuhde taas auttaa valmennettavien tutustumiseen ja tätä kautta haluttuun muutokseen sekä kehitykseen. Ihminen on psyykkinen,- fyysinen,- ja sosiaalinenkokonaisuus; me tarvitsemme näitä kaikkia eri osa-alueita esim. vaikka elämäntapamuutoksessa. Pääkopan pitää olla tietoinen ja motivoitunut, kropan on jaksettava ja voitava hyvin sekä ympäristö ja ympärillä olevat ihmiset muovaavat meitä tiettyyn suuntaan. Jos valmennus perustuu pelkkään fyysiseen kuormitukseen, jokainen ymmärtää ettei se ole valmentamista vaan esim. kuntosalilaitteiden- tai juoksutekniikan opastusta. -Eli vain pintaraapaisu todellisesta valmentamisesta.

Lähdin koulutukseen avoimin mielin, olin kuitenkin varma, että suurimmat ahaa-elämykset tulisivat siitä, miten voisin valmentajana ymmärtää paremmin valmennettavia, mutta mitä kävikään… opin eniten uusia puolia itsestäni. Jopa todella paljon, ja luulin jo tuntevani itseni… ei, selkeästi koskaan ei voi tuntea itseään liian hyvin! Huomasin myös, että asiat/luonteenpiirteet, jotka ehkä itseäni olivat ärsyttäneet omissa vanhemmissani, löytyivät valitettavasti myös itsestäni. 😉

Mitä olen havainnut omassa työelämässä koulutuksen jälkeen?

Kävimme kurssilla paljon läpi erilaisia persoonallisuustyyppejä ja mikä on kenellekin persoonalle ominaista, esim: keskustelu- tai oppimistilanteessa. Huomasin heti koulutuksen jälkeen, että rupesin analysoimaan niin omaa perhettä, ystäviä kuin asiakkaita. Mietin heidän persoonallisuustyypille tyypillisiä keskustelutapoja, miten he oppivat minkäkin asian parhaiten ja millä tyylillä annan palautetta ja kannustan. Koen nyt, että asiakassuhteet ovat parantuneet entistä enemmän ja en ehkä kyseenalaista itseäni vaan ymmärrän paremmin miksi ihmiset reagoivat asioihin hyvin eritavalla kuin toiset. Koen vielä haluavani syventyä entistä enemmän harjoituksiin, jossa joudun itse haastamaan kykyäni motivoida hankalimpia asiakkaita. Monen on esimerkiksi vaikea tehdä edes pienintä muutosta omaa hyvinvointia edistääkseen ja juuri näihin tapauksiin haluan päästä entistä paremmin käsiksi.

Jos jotain tuli ensimmäisenä mieleen niin: jokaisen pomon tulisi opiskella näitä samoja asioita, jotta oppisi ymmärtämään alaisiaan paremmin sekä jokaisen valmentajan olisi hyvä oikeasti miettiä onnistuuko vaikuttamaan asiakkaisiin pintaa syvemmältä. Ymmärtääkö asiakkaiden tarpeita ja onnistuuko vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

Huhtikuussa menen taas NLP 2 koulutukseen, syventämään opittua tietoa entisestään. Mielenkiinnolla odotan mitä se tuo tullessaan! Ehkä opin taas lisää itsestäni.. jännäää..

Hyppynarusta tulee aina mieleen oma ala-aste. Jos välitunneilla en ollut pelaamassa poikien kanssa fudista niin olin hyppimässä hyppynarulla. Nyt kun miettii niitä kaikkia leikkejä ja temppuja, mitä hyppimisen yhteydessä teimme niin enää ei varmaan onnistuisi niistä mikään. Parhaiten muistan: Aakkoset, joissa valittiin hyppimällä valittiin tulevat poika- ja tyttöystävät ja nallekarhun, sekä kahdella hyppynarulla hyppimisen yhtä aikaan, se oli jo pro level- hyppimistä meidän kesken! Toivottavasti edelleen ala-asteella hypitään hyppynarulla, koska sen aiheuttama isku vahvistaa luita ja hyppely muutenkin vahvistaa tukilihaksia- rankenteita ja ihan hapenottokykyä. Välitunnit olivat omassa lapsuudessa parhaita, koska pääsi liikkumaan!!

”Hyppis” sopii yhtä hyvin nuorten sekä aikuisten harjoitteluun. Jokainen tietää, että varsinkin nyrkkeilijät hyödyntävät hyppynarua lajinomaisessa-harjoittelussa, mutta niin meidän muidenkin pitäisi. Se on kätevä ottaa reissuihin mukaan sekä sen liikunnalliset vaikutukset puhuvat puolestaan. Hyppiminen parantaa, niin kestävyyttä, koordinaatiota ja räjähtävyyttä. Hyppiessä tulee takuuvarmasti hiki sekä käsi-jalkakoordinaatiota on tärkeä ylläpitää läpi elämän. Toki, jos on pahoja tukielinvammoja; on syytä välttää hyppelyä, ja tehdä mielummin jotain mikä ei aiheuta iskua niveliin (uinti, luistelu, pyöräily..).

Bongasin oman laadukkaan Gold’s Gym speed- hyppynarun Fitnesstukulta. Hyppynaru on 3m pitkä sekä säädettävä, teräsvaijeri-hyppis. Oli jopa vaikea lyhentää kun ei ihan perus saksilla katkea. Lähes kaikki Gold’s gym.n tuotteet ovat tämän viikonlopun -20% alennuksessa, joten nyt kannattaa hyödyntää. TÄÄLTÄ pääset tuotevalikoimaan!

Kuvat: Petri Mast (petrimast.com) 

Treenipaita:  Junkyard, 

Kuvauspaikka: Crossfit Lauttasaari

E-koodit puhuttavat… Jotkut pelkäävät ja välttävät niitä viimeiseen asti tietämättä, mitä ne todellisuudessa tarkoittavat. E- koodi on merkintätapa lisäaineille, jotka on katsottu hyväksyttäväksi EU.n alueella. Eu.n elintarviketurvallisuutta vahtii EFSA sekä suomessa elintarviketurvallisuudesta pitää huoli Evira. Suosittelen ottamaan aina selvää kun pakkausselosteen lisäaineet mietityttävät, sillä E-koodi ei itsessään tarkoita suoraan huonoa. E-koodien sisällöt voivat olla hyviä sekä huonoja. Täältä pystyt selvittämään hyvin E-koodien sisällön: ekoodit.fi. Tutkimusten kautta kaikille lisäaineille annetaan hyväksyttävä päivänsaanti arvo eli ADI-arvo ja jos lisäaineella ei ole mitään negatiivista vaikutusta terveydelle, arvoa ei anneta ollenkaan.

Sekä hyvänä huomiona Liikuntaravitsemus. Ilander. O, –  kirjassa on avattuna muutamien koodien sisältöä. Ja niin kuin jokainen alempaa huomaa, kyseessä ei ole vaarallisia yhdisteitä. Useita e-koodeja on ihan prosessoimattomassa ruuassa, kuten hapettumisenestoaineita (eli, antioksidantteja), happamuudensäätöaineita (esim. hedelmähappo), sakeuttamisaineita (vesiliukoiset kuidut) ja väriaineita (fytokemikaaleihin kuuluvia yhdisteitä).

Lisäaineita ei siis tarvitse hysteerisesti varoa. Prosessoitua ruokaa on syytä välttää enemmän terveys’ syistä ja laadukasta ruokaa koostaessa. Syynä prosessoidun ruuan huonolaatuisuuteen on huono ravitsemuksellinen laatu eikä niinkään lisäaineet.

Ruokavaliossa olisi hyvä välttää lisättyä sokeria, puhdistettua viljaa, piilo suolaa ja kovetettua rasvaa. Yksittäisistä lisäaineista voi olla terveydelle haittaa, kuten esim. nitriitistä jota lisätään lihajalosteisiin. Mutta taas palataan siihen, että yleisesti pitkälle jalostetut lihatuotteet, kuten makkarat eivät ole terveydelle hyväksi. Yleisesti ottaen on tärkeä leikkeleissäkin katsoa mikä on lihapitoisuus, mitä lähempänä se on 100% niin yleensä silloin myös se on terveellistä.(Liikuntaravitsemus 2014. Ilander. O)

Taas tärkeänä pointtina on olla kiinnostunut siitä, mitä suuhun laittaa, mutta myös tärkeä ottaa kunnolla selvää asioista ennen kuin reagoi negatiivisesti! 😉

Hyvää viikonloppua!