Avainsana-arkisto: hyvinvointi

1. Luukku auki!

10647147_10152874157744933_4819089206359142327_n

Ensimmäinen kalenterin luukku on avattu, ei montaa yötä enää jouluun. Muutoksia elämässä on tapahtunut paljon viimeisen vuoden aikana, enää yksi kuukausi aikaa kerätä uskomattomia kokemuksia vuodelle 2014, ja niitä todellakin aijon kerätä. 😉

Tämän päivän aamutreeni taittui Malminkartanon jätemäellä. Juoksu paikanpäälle, huiputus, kyykyt ja takaisin kotiin. Ihan mieletön oli lähteä aamulla juoksemaan, kun aurinko pilkotti pilvien takaa, eikä ilma ole vielä niin kylmä ettei pystyisi juosta. Mitään muuta latausta ei lenkkiin tarvittu, ei edes tyhjä vatsa kurninut matkalla kun kirmasin mäkeä kohti ja takaisin.

Raikas ja upea ilma, parempaa ei voisi toivoa! JA kaiken lisäksi joulukuun ensimmäinen päivä…

Mitä mieltä olette lenkkeilystä tähän aikaan vuodesta? Joillekin kylmä ilma, ei sovi lainkaan ilmaksi hengittää taas toiset pinkovat vielä -25 pakkasen kohdalla.

Lenkkeily ei muutenkaan ole kaikkien mieleen. Monille varsinkin aamulla itsensä saaminen liikkeelle tuottaa vaikeuksia. Vaikeuksien kautta on kuitenkin helppo päästä voittoon. Kun kurinalaisesti jaksat itsesi edes viikon tai kahden ajan herättää tunnin tai edes puolituntia aijemmin, rupeaa aamucardiosta tulemaan pikkuhiljaa tapa, josta et päästä irti. Niin ainakin minulle on käynyt! Kokeilkaa 😉 10393681_10152874157804933_1447937176816433522_n

Tämän viikon treeniohjelma: 

MA: Aamucardio/mäenhuiputus, illalla rinta/vatsa-puntti

TI: Selkäpuntti + kehonhuolto

KE: Jalkapuntti + aamucardio

TO: Olkapää/vatsa- puntti

PE: Hieronta (lepo/kehonhuolto)

LA: Käsipuntti + aamucardio

SU: Vatsalihakset + kehonhuolto

Näillä treeneillä mennään tämä viikko, sarjat 4-5×8-10, syklin tehokeinoina superit ja trisetit 🙂

Vinkkinä elämäntapamuutokseen; ”Suunnittele viikon alussa tulevat treenit, niin osaat myös niille jättää aikaa. Jos et suunnittele lainkaan viikkoa, jää usein treenit myös tekemättä.”  -Fitoona

8 Kommenttia

Harmain aika vuodesta

Joka vuonna juuri tähän samaiseen aikaan vuodesta, liittyy paljon väsymyksen tunteita. Alku syksy on ihan mahtava ja muutamat viikot siitä eteenpäin, luonnon ruska on niin kaunista. Niin paljon värejä ja hyvää fiilistä. Kuitenkin ruska katoaa ihan yhtä nopeasti kuin tuleekin, ja sen jälkeen harmaus alkaa… Puista tippuvat lehdet ja ruohikon vihreys rupeaa muuttumaan hetkessä kellertävän ruskeaksi. Päivän valoisa aika lyhenee heittämällä, kun luntakaan ei vielä näy.

Vaikka aamulla menisi aikaisin nukkumaan ja nukkuu kahdeksan tai jopa kymmenen tunnin yöunet, eivät ne millään näytä riittävän. Aamuisin lähtee liikkeelle pimeällä ja kun kotiin päivän töistä/koulusta palaa on taas pimeää. Lenkille lähtökin on ihan erilaista kuin valoisalla, vielä puolessa välissä matkaa tuntuu, että haukotuksia riittää.

Suurin osa ihmisistä elää hyvinkin väsynyttä ja voimatonta elämää syksyn ja joulun välisen ajan. Vaikka kuinka yrittää piristää pienillä asioilla päivää, tuntuu silti, ettei virtaa ole tarpeeksi.

Huomaan myös omalla kohdallani miten tuntuu ihan erilaiselta herätä pimeällä ja saada kone käyntiin, kun taas saisi valon tullen herätä virkeänä päivään.

10409555_10152859127074933_1376538936997183882_n

Miten näistä päivistä sitten selvitää? 

Keskittyisin todella paljon puhtaaseen ravintoon, jotta tarvittavien vitamiinien saanti täyttyisi. Ruualla on hyvinkin iso yhteys fiilikseen, joten en missään nimessä lohduttaisi pimeinä iltoina itseäni herkuilla vaan raikkaalla, ravinnerikkaalla ruualla. Huonosti syöminen vaan altistaa väsymykselle, vaikka sillä syömishetkellä voisikin tuntua hyvältä.

Nukkuminen, lepo ja rentoutuminen ovat myös hyvin tärkeässä osassa. Usein ennen joulua kiire on kova. On paljon töitä, jouluvalmisteluita, matkasuunnitelmia, lopputöitä koulussa. Asioita jotka on vaan hoidettava valmiiksi. On hyvin tärkeä löytää tasapaino myös levon ja kiireiden välille. Onnistunko siinä itse aina… no en todellakaan 😀 Tekee hyvää kirjoittaa nämä ääneen, jotta myös itse ottaisin opikseni levon tärkeyden.

Liikunnan lisääminen nyt tunnetusti antaa itsellesi sitä omaa aikaa, ajatuksia pois arjesta ja kiireistä. Jos tuntuu ettei yksin treenaaminen tunnu hyvältä, niin heitä aivot narikkaan, mene yhteisille ohjatuille tunneilla tai vaihtoehtoisesti hanki ammattilaisen/pt.n apua treeneihin.

Omat pienet arjen ilot harmauden peittoon: 

Edellisten kolmen lisäksi nautin pienistä hemmotteluhetkistä perheen ja poikaystävän kanssa. Yhteinen illallinen, leffan katsominen ihan mitä vain. Hetki rentoutua, olla tärkeiden ihmisten kanssa, saa ainakin minut unohtamaan turhat kiireet. Varsinkin vielä stressittömässä ympäristössä. Jopa talon pitäminen siistinä rentouttaa jo huimasti, vaikken mikään kovin siisti ihminen ole.

Kynttilät, valot ja tunnelma kodissa, tuovat jo jotain mitä odottaa…. nimittäin joulua. En ole enää mikään hysteerinen jouluihminen, niin kuin pikkulapsena, mutta joulu on kuitenkin upea hetki mitä odottaa. Aikaa läheisten kanssa ja joka vuotuisia upeita muistoja.

Jos taloudellinen tilanne sallii niin tulevan matkan suunnittelua, kohteiden tsekkailua. Jos tietää lähtevänsä lähiaikoina reissuun jonnekin lämpimään, todellakin jaksaa vaikka miten kylmän ja pimeän ajanjakson.

Hieronnat, hoidot: aika jolloin saa vain rentoutua ja olla ihan hiljaa. Tälläisten hetkien aikana ei todellakaan tunne olevansa keskellä kiireisintä ja pimeintä aikaa vuodessa. Monille hoitoihin ja hierontaan meno ei tunnu järkevältä, mutta välillä on hyvä panostaa myös itseensä, joten miksei tällä tavalla. Ei voi tietää jos ei kokeile 😉

10686860_10152859127209933_7977928167243591807_n

Tässä oli muutamia tapoja jotka auttavat minua nujertamaan tämän pimeän ajan.. joulu ja joulun jälkeinen aika on aina helpompaa, uusi vuosi ja uudet lupaukset 😉 Enää kuitenkaan kuuluisa kuukausi jouluun wau! Mukavaa maanantaita!

9 Kommenttia

Jokaisella oma elämä…

10425892_795730133826165_8327164946688943564_n

Kuva: Petri Mast

En olekaan vähään aikaan kirjoittanut mitään syvällisempää, pohjautuen omaan arvomaailmaani tai mielipiteisiini. Jostain syystä tällä hetkellä tuntuu, että sosiaalinenmedia on täynnä ties miten radikaaleja tarinoita ja mielenilmauksia. Jokainen ottaa kantaa toisten tekemisiin ja blogit väittelevät toisiaan vastaan. Ei nyt ihan suoranaisesti mutta jos rivien välistä osaa lukea, niin sitä se todellakin on. Ammatilaiset vastaan amatöörit.. jne..

Pakko myöntää, että ovat myös hyvin osanneet herätellä minuakin, vaikka yleisesti ottaen pyrin vain keskittymään omaan elämääni, tuomitsematta tai sen enempää ottamatta kantaa muiden tekemisiin. Tällä tarkoitankin sitä, että olen ihmetellyt miten monet ovat ärtyneet toisten kirjoituksista ja lähteneet soitellen sotaan varmistamaan, että se viimeinen sana jää itselleen sanottavaksi. Kun taas voisi jättää jokaisen mielipiteet omaan arvoonsa ja keskittyä omaan tekemiseen.

Jos tarkemmin mietitään… on meillä jokaisella oma tapa toimia ja elää elämää. Kaikille eri asiat ympäröittävät sen kaiken mitä elämään kuuluu ja mitä pitää tärkeänä ja toisille taas ehkä joku pienempi asia. Omalla kohdallani elämääni on aina kuulunut monta asiaa. Olen hyvin perhe/ystävä- keskeinen ihminen ja melkeimpä kaikki tekemiseni liittyyvät näihin kahteen päätekijään. Lisäksi rakastan urheilua ja sen monipuolisuutta sekä hyvinvointia. Ja vielä muutamia asioita mitä mieleen tulee, on elämän jännitys, kokemukset, matkustelu ja kiireinen arki. Nautin siitä, että on paljon tekemistä ja actionia! Monille elämäni on ihan liian hysteerinen, täynnä ihan liian monta työtä, kaksi koulua, treenit, aika ystävien ja perheen kanssa sekä kaikki muu yllättävä toiminta. (Tottakai reutoutuminenkin mahtuu mukaan 😉 )

Olen myös huomannut miten yhteen asiaan liikaa keskittyminen on kohdallani voinut aiheuttaa taas vähemmän aikaa perheelle, tämä ei tietenkään ole koskaan se mitä haluan. Mutta esimerkiksi kovat työ- tai koulukiireet ovat sillä hetkellä tietenkin päälimmäisenä mielessä enkä välttämättä ole niin läsnä muissa asioissa jos keskityn vaan tiettyy asiaan ja sen ”stressaamiseen”.

Tästä elämän kiireellisyydestä johtuen olen miettinyt tarkemmin näiden kaikkien tasapainoittamista. Koskaan en voisi elää ilman perhettä, joten perheen on aina kuuluttava eniten elämääni, taas minä en ole minä jos en pääse urheilemaan! Lisäksi olen armottoman määräteitoinen ja saavutushaluinen, haluan kouluttautua ja saavuttaa unelmiani. Tämä vain on minun tapani elää…

Mihin haluan ehkä eniten vedota on se, että minusta jokaisen elämä on omalla tavallaan arvokas ja sitä pitää haalia. Kenenkään on turha tuomita sitä mitä teet, jos se aidosti tekee sinut onnelliseksi. Eikä oikeastaan muiden kommenteilla ole mitään väliä, jos itse tiedät mitä teet ja nautit siitä! (Valitettavasti näitä henkilöitä on aina kenellä on tarve ilmaista mielipide muiden elämästä. )

Harva kuitenkaan nauttii, koko elämäänsä toistaen vain yhtä ja samaa asiaa, sen takia jokaisen kannattaa miettiä tarkkaan tekemiään asioita, ja mitä ne saa aikaan omassa elämässä. Miettimättä sitä, että mitä luulet muiden sinulta haluavan. Itsensä on helppo polttaa loppuun tekemällä asioita, jotka eivät anna takaisin yhtä paljon kuin vievät sinulta aikaa. On se sitten työpaikka, harrastus tai ihan mikä tahansa asia elämässä.  Oman elämän tukipilarit kannattaa aina pitää pystyssä, muuten ei vaan kykene elämään omaa elämää onnellisena.

Iloa torstaihin! 🙂

11 Kommenttia