Hyvinvointi & terveys

Meillä kaikilla on omat yksilölliset sykerajat. Toisilla leposyke on todella matala ja toisilla taas monta lyöntiä korkeampi. Toisten maksimisyke liihottaa treenien aikana kovissa,  220 paikkeilla ja joillain syke ei edes nouse yli 190. Syke on siis todella yksilöllinen ja jokaisen olisikin hyvä selvittää oma sekä lepo- että maksimisyke, jolloin myös pystyy paremmin lukemaan omia sykealueita ja määrittämään harjoituksissa sopivan kuormitusalueen. Sekä tärkeä tieto on myös seurata omaa palautumista harjoituksen aikana sykkeestä.

Leposyke on meidän alin mahdollinen mitattava syke. Sykkeen mittaus on kaikista tarkin kun se otetaan hyvin nukutun yön jälkeen vielä makuuasennossa juuri heräämisen jälkeen. Leposyke on myös yhteydessä kestävyyskuntoon sillä kunnon parantuessa usein myös leposyke laskee. Taas jos huomaa oman leposykkeen olevan selkeästi korkeampi, voi kyse olla huonosti nukutusta yöstä tai alkavasta flunssasta.

Maksimisyke on taas suurin sydämen sykintätaajuus, joka voidaan mitata kovan rasituksen aikana. Joskus voidaan hyödyntää maksimisykkeen selvittämiseen kaavaa: 220- oma ikä, mutta esimerkiksi itselläni se ei ole koskaan pitänyt paikkaansa, juuri sykkeen yksilöllisyyden takia, laskuvirhe voi olla jopa huomattavan suuri. Kuitenkin se voi olla suuntaa antava mittari.

Moni luulee, että alhainen maksimisyke on suoraan yhteydessä hyvään kuntoon, mutta kyse on hyvästä palautumissykkeestä. Palautumissykkeessä katsotaan rasituksen jälkeisen sykkeen laskua suhteessa aikaan; missä ajassa syke laskeutuu takaisin alas harjoituksen aikana. Ja jos syke palautuu nopeasti alas ja pystyy jatkamaan treeniä kovalla intensiteetillä, on silloin kyse hyvästä kunnosta.

Sykkeeseen vaikuttaa kuitenkin yksilöllisyyden lisäksi muutkin tekijät…

Iän myötä syke laskee, eikä nuorena normaalina ollutta 220 sykettä saavuteta enää ollenkaan. Lisäksi sykkeeseen vaikuttaa harjoitustausta, jossain lajissa syke voi pysyä hyvinkin maltillisena kun taas joku uusi laji mitä ei ole aiemmin tehty voi nostaa sykkeen aluksi korviin. Kehon asento vaikuttaa sykkeeseen ja esimerkiksi pystyasennossa syke on korkeampi kuin vaakatasossa, johtuen siitä, että painovoima ei vastusta laskimoveren paluuta sydämeen yhtä paljon kuin pystyasennossa. Lisäksi syke voi olla normaalia korkeampi kylmässä ja kuumassa, koska elimistö pyrkii pitämään ruumiinlämpötilan optimaalisena. Muita sykkeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat: päihteet, väsymys, lääkitys, stressi sekä ravitsemus.

Syke-eroista olemme Nikon kanssa huomanneet, että esimerkiksi: peruskuntolenkki 60 min- oma sykkeeni on lenkin aikana 120-140 kun  Nikolla se on 130-150, riippuen toki maastosta. Eli keskiarvoltaan Nikon keskisyke on aina 10 lyöntiä enemmän kuin omani. Meillä molemmilla on käytössä tällä hetkellä Suunto Spartan sport wrist hr– kellot, jotka mittaavat sykkeen suoraan ranteesta. Tässä edellinen postaus sykekellosta, ja siitä miksi käytän sykekelloa.

lähteet: 

Terveyskirjasto.fi /Tohtori.fi/ edu.fi 

Käytän sykemittaria treeneissä aina kun vaan pystyn. Syke-kelloihin ensimmäisen kerran tutustuin fudis-urallani. B- juniorista asti on syke-kello ollut ihan must omissa treeneissä. Alussa toki, ranteessa oleva mötikkä häiritsi, mutta nopeasti siihen tottui ja sille tielle olen jäänyt.

Miksi käytän syke-kelloa? – Fudiksessa alunperin ostin kellon sykealueiden seurantaan, tykkäsin seurata missä sykkeeni liikkui treenien aikana ja miten se reagoi erilaisiin harjoitteisiin ja palautumiseen. Kun olin tulossa kipeäksi, huomasin nopeasti sen esim. sykkeestäni treenin aikana. Jos olin treeannut liian kovalla intensiteetillä, liian kauan putkeen, senkin huomasin heti sykkeestäni. Syke kertoi hyvin, etten ollut oikeasti palautunut, kun se huiteli normaalia korkeammalla. Omat ehkä 5 pää-syytä sykekellon käyttöön ovat olleet:

1. Haluan seurata syke- alueita harjoituksen aikana (maksimi- , keski- ja minimisykettä)
2. Haluan katsoa palautusajan sykkeestä, en kellosta (sykkeen laskiessa tiettyyn pisteeseen jatkan treeniä)
3. Koen kellon auttavan treenien sisällön suunnittelussa ja seurannassa
4. Sykkeen lisäksi kello helpottaa treeniajan seurantaa, esim. intervall/crossfit/tabata/veto- tyylisissä treeneissä.
5. Tykkään seurata viikoittaista aktiivisuuttani niin arkiaskeleissa kun treeneissä, jotta osaan myös suhteuttaa energiantarpeeni kulutukseen.

Vuosien aikana kellot ovat menneet hurjasti eteenpäin. Ensimmäinen kelloni näytti vain sykkeen ja kellonajan. Seuraavassa oli jo kalorinkulutus ja myöhemmin ovat tulleet: askeleet, gps-, korkeus-toiminnot sekä eri lajien erilaiset toiminnot. Kellot ovat nykyään vedenkestäviä sekä ulkonäöllisesti niin mageita, että niitä voi käyttää joka päivä. (– kyllä! myös juhlamekon kanssa tulee käytettyä!)

Pelkkä sykekello ei motivoi treenaamaan, mutta se antaa itselleni lisää sisältöä treeneihin. Tykkään seurata dataa treeneistä ja fiilistellä mitä vaikka edellisenä kuukautena on tullut tehtyä. Tällä hetkellä käytössäni niin arjessa kun treeneissä on Suunnon Spartan Sport Wrist HR Gold – sykekello, joka mittaa sykkeen joko suoraan ranteesta tai vaihtoehtoisesti joissain harjoitteissa käytän vyötä.  Lajeja löytyy kellosta yli 80 erilaista sekä lisäksi voin tallentaa reittejä GPS hyödyntäen sekä. Kello kestää vettä sekä hyvänä seuratamenetelmänä toimii Suunto Movescount, johon tallentuu omien harjoituksieni data sekä voin seurata myös muiden jakamia treenejä ja reittejä.

Tulen postailemaan vielä lisäää;  sykkeestä ja sykkeen seurannasta eri lajeissa… pysykäähän kuulolla 😉

Sporttista viikkoa kaikille! 

Terveellisen ruokavalion ei tarvitse olla tylsää, itseään toistavaa ja mautonta. En omalla kohdallani, pidä liian tarkasta ruokavaliosta enkä missään nimessä punnitsisi omia ruokiani. Hyvä kunto ei vaadi ”puntariruokaa”, mutta jos tähdätään maksimaaliseen suoritukseen esim. urheilussa, on hyvä suunnitella suorituskykyä ennen sopivaa tankkausta -ja jälkeistä tankkausta. Säännölliseen syömiseen ja monipuoliseen ruokavalioon pyrkiminen on kaikkein paras, eikä kannata myöskään liikaa rajoittaa syömisiä, jolloin reaktio on usein juuri päinvastainen kuin mihin pyritään. Sekä ruokatottumukset häiriintyvät helposti turhan liika-tarkkailun myötä.

On tärkeä tiedostaa, mikä on itselle hyväksi ja mikä ei, jos syö sen mukaisesti, on ruokavalio usein riittävän hyvä. Toki myös herkuttelu kuuluu osaksi vaikka illanviettoa, mutta sekin on hyväksi mielelle ja tätä kautta terveydelle. Kuitenkin on hyvä muistaa kohtuus kaikessa. Ruuasta saa nauttia, eikä sen tarvitse olla pelkkä polttoaine kropalle, mutta on hyvä myös totutella ravinnon aitoihin aromeihin ja makuihin. Jos on tottunut rasvaiseen ja sokeriseen ravintoon voi mennä hetki, että makuhermot tottuvat luonnonmukaisempaan ja ravinnerikkaampaan vaihtoehtoon.

Säännöllinen syöminen on joillekin hankala omaksua. Paras aika seuraavalle aterialle on usein nälän tunne. Jostain syystä kaikki eivät kuitenkaan tunne nälkää, jolloin on hankala saada syödyksi. Tässä tapauksessa voi aterioiden ajoituksesta olla apua. Parasta on löytää itselle toimivat ruokailutavat, meitä kaikkia ei ole samasta puusta veistetty ja jokaisella on omat hankaluudet terveellisen ruuan tasapainopisteen löytämiseen.

Halusin tuoda teille kuvina esimerkin yhden päivän ruuistani, yleensä syön noin 6-7 kertaa päivässä. Ruokani vaihtelevat hyvin paljon eikä tässä ole mikään tyypillinen päivän ruuat vaan yksi päivä viikosta:

AAMUPALA (+ sitruuna/optimsm vesi 1 l )

LOUNAS

TREENIPALKKARI

PÄIVÄLLINEN

(Tässä välissä usein syön vielä välipalan: smoothie/hedelmiä/marjoja/prodepatukka/yms)

ILLALLINEN

ILTAPALA

Kehittyminen vaatii ravintoa, sekä kova treenaaminen tuplaa energiantarpeen. Jos haluat saada treenistä kunnolla tuloksia kannattaa syödä hyvin ja puhtaasti mutta oikeasti tarpeeksi. Suurella osalla aktiiviliikkujista kehitys tyssää retuperällä olevaan ruokavalioon, koska syödään ihan liian vähän kulutukseen nähden!

Mahtavaa viikkoa!

Useimmille tulee treenimäärien kasvaessa eteen kysymys proteiinilisästä; tarvitsenko sitä, milloin ja miten?

Selkeästi aiemmin ongelmana on ollut, että suurin osa ei ole saanut proteiinia tarpeeksi ruuasta, mutta tällä hetkellä sitä on lisätty niin moniin eri valmisteisiin, että joku voi saada sitä jopa liikaakin. Proteiini on tärkeä energiaravintoaine yhdessä hiilihydraatin ja rasvan kanssa, mutta sitä ei kuitenkaan tarvitse ylikorostaa ruokavaliossa.

Proteiinin tavoitteellinen saanti on urheilijoilla 1 ,5-3 g/kg/vrk tavoitteista ja lajista riippuen. Taas yleinen saantisuositus aikuisilla on: 1,1-1,3g/kg/vrk ja yli 65-vuotiailla 1,2-1,4g/kg/vrk (Liikuntaravitsemus. I.O 2014). Näistä on hyvä laskea toteutuuko saantisuositus omalla kohdalla. Haastavin on vegaaniruokavalio sekä erilaiset painonpudotukseen tähtäävät dieetit, joissa rajoitetaan kokonaisenergian saantia. Vegaaniruokavaliossa proteiinitarve täyttyy nykyään paremmin, koska korvaavia tuotteita on tullut enemmän markkinoille kuin ennen.

Säännöllinen fyysinen aktiivisuus, kuten treenaaminen lisäävät proteiinin tarvetta, syy tähän on yksinkertaisesti se, että harjoittelu aiheuttaa lihasvaurioita, joita proteiini taas korjaa (edistää palautumista).  Saliharjoittelun aloittaminen ei suoraan tarkoita, että pitäisi ruveta syömään proteiinilisää, vaikka se onkin useassa ruokavaliossa määrätty. Pelkkä terveysliikunta ei itsessään lisää proteiinintarvetta, jos muuten syö monipuolisesti kaikkia energiaravintoaineita.

Hyvänä peruslähtökohtana on ajatella, että kun fyysinen kuormitus kasvaa ja halutaan maksimoida palautuminen on proteiinilisästä hyötyä yhdessä hiilihydraatin kanssa. Lisäksi tavoite olisi, että jokainen ateria sisältäisi jotain, missä on proteiinia. Proteiinilisästä voi olla apua, jos muuten on vaikea saada aterioiden sisällytettyä proteiini-rikkaita elintarvikkeita. Lisään itse esimerkiksi; puuroon sekä smoothien joukkoon proteiinia, myös sen helppouden takia!

Jos koet tarvitsevasi proteiinilisää, niin Fitnesstukulla on nyt vielä tämän viikon

ALE- kamppiksessa kaikki Whey-80, Whey-100 ja Ultimate Hydro Whey proteiinit!! 

En korvaa ruokavaliota lisäravinteilla tai superfoodeilla, vaan lisään niitä parantamaan sekä tekemään ruokavaliosta entistäkin ravinnerikkaamman. Kun urheilumäärät kasvavat, tulee lisäravinteille/superfoodeille enemmän tarvetta. Lisäksi jos kärsii erilaisista kiputiloista, iho-ongelmista, väsymyksestä ym.. suosittelen testailemaan tuotteita, joista voisi olla apua. Itse tuotteita testaamalla huomaa parhaiten mistä on itselleen apua. Olemme hyvin yksilöllisiä ja meille toimii eri tuotteet, joten pystyn puhumaan omasta puolestani ja antamaan vinkkejä.

Aloitin MSM- jauheen käytön v. 2013, hain sillä apua leikatun polven aiheuttamaan vihlovaan nivelkipuun, kun kuulin, että se oli auttanut monia. Laitoin jauhetta urheilujuoman sekaan tai join aamulla lasin vettä, johon puristin sitruunan, limen tai greipin. Edelleen kuureittain tulee opti-msm käytettyä ja huomaan, että omalla kohdallani se on auttanut niveloireisiin polvessa sekä samalla siitä on ehdottomasti tullut ihan lemppari superfoodi!

Mikä on MSM?

Msm eli oikealta nimeltään metyylisulfonyylimetaani on orgaaninen rikki, joka on puhtaimmassa muodossaan tuoksuton mutta kitkeränmakuinen. MSM:ää esiintyy kaikissa elävissä eläin- ja kasvisoluissa sekä kudoksissa, ja se on neljänneksi yleisin ihmiskehon mineraali ja sillä on monta tehtävää kehossamme, kuten: poistaa tehokkaammin myrkkyjä elimistöstä, parantaa ihoa/tehostaa kollageenin tuotantoa, parantaa solujen joustavuutta (liikkuvuus).. Maaperien köyhtyminen sekä ravinnon yksipuolisuus voivat aiheuttaa sen, että emme saa ravinnosta optimaalista määrää rikkiä ja silloin msm:stä- voi olla hyötyä.  

MSM- jauhe imeytyy parhaiten C- vitamiinin kanssa, joten sen takia siihen on hyvä lisätä esim. vaikka juuri sitruunanmehua. 

MSM- valmistetta löytyy jauheena Foodinilta sekä esim. tabletteina Fitnesstukulta Mega MSM, Vahva MSM  ja Star Nutritioninmsm, joka itseltä on tällä hetkellä loppu. Eli monia on tullut kokeiltua! 🙂

Hyvää viikonloppua!!!

Lähteet:

http://www.annbet.fi/48

http://foodin.fi/kauppa/foodin-optimsm-hiutale-850g.html 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22525653

http://theshawnstevensonmodel.com/7-benefits-of-msm-the-miracle-supplement/