Hyvinvointi & terveys

Mikä on tavoitteeni?

Mikä on minun tavoitteeni? – Sain tämän kysymyksen eteeni muutama päivä sitten. Mietin mielessäni pitkään, että tähän ei ole yksiselitteistä vastausta vaan tavoittelen jatkuvasti uusia ja erilaisia asioita niin elämän monilla osa-alueilla. Tästä syystä tuli sopiva väli, kirjoittaa tämä teille auki.

Tavoittelen parempaa ammattitaitoa, uusia projekteja työn parissa ja erilaisia elämän tukipilareita. Kokemuksia ja konkreettisia asioita, jotka antavat omalle elämälle lisäarvoa. Haluan olla vieläkin monipuolisempi valmentaja, inspiroiva puhuja, hyvä vaikuttaja ja kirjoittaja sekä lojaali ystävä sekä perheenjäsen.

Elämä on usein aikamoista tavoitteiden asettamista ja niiden tavoittelemista. Meillä on tavoite olla aina vähän parempi ja saada/saavuttaa jotain ehkä vähän enemmän aikaan arkielämässä, työssä, harrastuksissa ja ihmissuhteissa. Välillä vähempikin riittäisi, eikä aina tarvitse olla selkeää, yhtä yksiselitteistä tavoitetta vaan monia erilaisia, joita kohti puskemme positiivisella energialla eikä väkinäisellä ylisuorittamisella ja muihin vertailemalla. Loppusuoralla, kaikilla meillä on usein hyvin saman tyyppinen päämäärä; ”elää pitkään ja mahdollisimman onnellisena.” Mutta matka elämän varrella, on jokaisella täysin erilainen. Missään nimessä omaa elämää ei saa peilata liikaa muiden elämään, usein vähättelemme omia saavutuksia ja pidämme kaverin saavutuksia paljon suurempina. Todellisuudessa myös se kaveri ajattelee, että ne sinun tavoitteesi on hänen tavoitteitaan suurempia.

Tavoitteita pitää kuitenkin olla, jotta elämässä säilyy kunnianhimo ja pilke silmäkulmassa. Ja pilke auttaa meitä menemään eteenpäin. Kaikista vaikeinta onkin säilyttää se utelias minä, joka haastaa itseään ja asettaa itsensä epämukavuusalueelle- lapset osaavat tämän taidon hyvin. Uteliaisuutta on paljon, eikä pelätä epäonnistumista tai häpeää, silloin myös päästään tavoitteita kohti. Voisin jopa väittää, että osana lapsen nopeaan kehitykseen vaikuttaa juuri edellä mainitut asiat. Aikuisena mietimme liikaa epäonnistumista, häpeää, muiden mielipiteitä sekä tuntematonta.

Kuva: Petri Mast

Uskon, että kysymys tavoitteistani koski kuitenkin urheilullisia tavoitteitani ja vastasin kysymykseen ”rugby.” Vastauksen takana on toki vähän laajeemmat ja moniosaiset tavoitteet… Ensinnäkin haluan vahvan tukilihaksiston, joka kestää kovaa fyysistä kuormitusta. Jos joutuin onnettomuuteen, voisin minimoida riskejä todella hyvillä tukilihaksilla. Tämän lisäksi pidän terkeänä verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa. Se, että jaksan juosta lenkkejä ja intervall-treenejä, ilman sykkeen korkkaamista kattoon, auttaa minua jaksamaan paremmin treenien lisäksi arjessa. Erittäin tärkeänä pidän myös liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota. Ja jos näitä kaikkia fyysisiä ominaisuuksia  mietitään yhdessä, niin tavoitteeni on olla monipuolisen hyvässä fyysisessä kunnossa. ”Jos sipulin ulkokuori on hyvä ja viilattu kuntoon, muta sisälmys mätä, ei sipuli pärjää pitkällä.” Sama pätee myös kroppaan, hyvinvointiin ja terveyteen.

Tärkein tavoite on pysyä terveenä ja voida hyvin, joten jos nämä kaikki ynnätään yhteen haluan voida kokonaisvaltaisesti hyvin; niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Tottakai kilpaurheilullinen tavoitteeni on tällä hetkellä rugby ja siinä menestyminen, mutta joskus omaa tavoitetta kannattaa miettiä pintaa ja kuorta syvemmälle. Ulkonäköön liittyvät tavoitteet eivät välttämättä edistä terveyttä ja hyvää oloa sisältä. Kukapa ei haluisi olla kunnossa tai sporttisen näkönen.. mutta jos sitä tavoittelee ensimmäisenä voi motivaatio liikuntaa kohtaan lopahtaa nopeasti. Ensisijaisena tavoitteena kannattaa pitää, jotain mikä löytyy sieltä kovan kuoren sisältä. Ytimen kun saa kovaan kuntoon niin varmasti myös ulkokuori tulee mukana!

Hyvää pääsiäistä kaikille!

4 Kommenttia

Apua vammoihin ja turvotukseen

Jokaiselle meistä tulee elämän aikana erilaisia loukkaantumisia ja vammoja. Niin kuin teistäkin suurin osa tietää, olen kärsinyt monista polvivammoista ja operaatioista fudis- vuosien aikana. Kuitenkin pitkäjänteinen kuntoutus on tärkein osa parantumista. Jos leikkauksien jälkeen jättää kuntoutuksen väliin, ei operoitu kehonosa välttämättä palaa koskaan hyvään ja vahvaan kuntoon. Tiedän, ettei kuntoutus ole mitään mielekkäintä puuhaa, mutta se tulee lopulta palkitsemaan. Kropan saa hyvään kuntoon takaisin, jos vaan haluaa ja on valmis tekemään työtä sen eteen. Toki on poikkeavia tapauksia ja vammoja joille ei välttämättä voi mitään, mutta nyt puhun perus iskuvammoista (lihaksen sisäinen verenvuoto), murtumista ja nivelside vammoista joita pystytään leikkauksilla korjaamaan.

Ainoa asia, mitä jokainen polvileikkauksessa ollut tulee usein kantamaan mukanaan on polven turpoaminen. Jalka kerää tosi helposti nestettä, jos tulee tehtyä jotain mitä ei ole pitkään aikaan tehnyt. Nivelpinnat saavat aina osumaa leikkauksissa, sekä polveen tulee arpikudosta, jotka altistavat helpommin ärsykkeelle ja turpoamiselle. Itselläni polvi kerää nestettä, jos treenaan jotain mitä en ole pitkään aikaan tehnyt, vaikka kovalla alustalla lentopalloa, jossa tulee paljon tärähdystä polveen. Tämän jälkeen menee aina muutama päivä, että neste lähtee. Turpoamista olen pyrkinyt hoitamaan kylmällä, mutta olen yrittänyt etsiä pitkään avuksi muitakin keinoja, jos turvotus ei meinaa laskea.

Urheilupiireissä ja liikunta-alalla olen jo aiemmin kuullut Game Ready- kylmäkompressio- laitteesta apuna turvotuksen poistoon leikkauspotilailla, palautumiseen ja akuuttien vammojen hoitoon. Siinä yhdistyy kompressio sekä optimaalinen kylmyysaste. Pääsinkin 3 viikkoa kokeilemaan laitetta omaan ”vammaan”. Laite tuli käyttööni rugby turnauksen jälkeen, jolloin arvasin, että polvi vähän turpoaa. Päätin ottaa muutaman kuvan polvesta, jotta saatte käsityksen siitä miten paljon laite auttoi nesteen poistamisessa. Tein kuvien välillä viikon noin 1-3 kertaa päivässä 15-30 min hoitokerran laitteella. Neste palasi takaisin aluksi töissä, koska joudun jatkuvasti seisomaan.

 

Mikä on kompression tehtävä?

Kompression tehtävä on poistaa turvotusta, laittamalla nesteet kiertämään paremmin. Lisäksi kompressio edistää palautumista ja parantaa verenkiertoa. Tästä syystä monet urheilijat käyttävät laitetta maitohapon poistoon treenien aikana ja jälkeen.

Miten taas kylmä auttaa vammojen hoitoon?

Kylmän tarkoitus on lievittää sekä puuduttaa kipua. Kylmässä usein ongelmana on se, että kylmäpussi on liian kylmä ja voi aiheuttaa paleltumia. Game Readyssä voi itse säädellä lämpötilaa ja eri ruumiinosille sopivat mansetit estävät paleltumia.

Hoidon aikana pumppaava-hoito tehostaa verenkiertoa ja nesteiden kulkeutumista sekä kylmä lievittää kipua. Gameready- laitteen tärkein vaikutus on myös se, että se ns. ”jäähdyttää” kohde alueen myös pitkäksi ajaksi hoidon jälkeen sekä kylmyys kohdentuu syvemmälle polveen. Huomasin itse, että polvi jäi viileäksi pidemmäksi ajaksi, kuin taas jääpussin pidon jälkeen.

Monilla yksityisillä ja joillain julkisilla sairaaloilla on esim. leikkausosastoilla laitteet käytössä sekä myös monilla urheilu- joukkueilla. Kuitenkin tärkeää on, että jokainen myös teistä tiedostaa tämän, jotta voitte vaikka juuri leikkauksen jälkeen vaatia Game Ready- laitetta. Laitteen voi myös halutessa vuokrata kotiin, jos kaipaa akuutille vammalle hoitoa. Suosittelen lukemaan lisätietoa täältä: grhealth.fi

Toivottavasti tästä joku muukin saa apua, kuin minä! 😉

 

3 Kommenttia

NLP- valmentajan työkaluna

 

True Heartsin;  NLP 1 koulutuksen eli ensimmäisen osion kolmesta koulutuskokonaisuudesta. Miksi halusin mennä kurssille mukaan- johtui omasta kiinnostuksesta kehittää itseäni valmentajana entistä enemmän, sekä parantaa ja syventää entisestään minun ja valmennettavien valmennussuhdetta. Nyt kun aikaa on jo hiukan kulunut, pystyn paremmin kertomaan koulutuksesta, koska olen pääsyt kokeilemaan sitä omassa työssäni sekä prosessoinut paremmin opittuja asioita. Koulutuksen jälkeen tuntui, että positiivisella tavalla pää oli ylikuormittunut uusilla ajatuksilla ja tarvitsin aikaa hengittää.Kävin ennen joulua

Mitä NLP Tarkoittaa?

”NLP – Neuro-linguistic Programming- Neuro viittaa aisteihin ja neurologisiin prosesseihin eli tiedon käsittelyyn.
Linguisticviittaa puhuttuun ja kehon kieleen, jotka molemmat vaikuttavat ajatteluumme ja käyttäytymiseemme.

Programming viittaa rakenteisiin ajattelussamme ja siihen kuinka voimme vaikuttaa niihin.” -www.truehearts.fi

Olen aina ollut sitä mieltä, että vankka valmentaminen vaatii hyvät ihmissuhdetaidot sekä hyvän empatiakyvyn. Olen myös itse kokenut, että valmentajat, jotka pystyvät asettumaan valmennettavien saappaisiin ja kykenevät toimimaan erilaisten persoonien kanssa, luovat hyvän luottamussuhteen valmennuksessa. Hyvä luottamussuhde taas auttaa valmennettavien tutustumiseen ja tätä kautta haluttuun muutokseen sekä kehitykseen. Ihminen on psyykkinen,- fyysinen,- ja sosiaalinenkokonaisuus; me tarvitsemme näitä kaikkia eri osa-alueita esim. vaikka elämäntapamuutoksessa. Pääkopan pitää olla tietoinen ja motivoitunut, kropan on jaksettava ja voitava hyvin sekä ympäristö ja ympärillä olevat ihmiset muovaavat meitä tiettyyn suuntaan. Jos valmennus perustuu pelkkään fyysiseen kuormitukseen, jokainen ymmärtää ettei se ole valmentamista vaan esim. kuntosalilaitteiden- tai juoksutekniikan opastusta. -Eli vain pintaraapaisu todellisesta valmentamisesta.

Lähdin koulutukseen avoimin mielin, olin kuitenkin varma, että suurimmat ahaa-elämykset tulisivat siitä, miten voisin valmentajana ymmärtää paremmin valmennettavia, mutta mitä kävikään… opin eniten uusia puolia itsestäni. Jopa todella paljon, ja luulin jo tuntevani itseni… ei, selkeästi koskaan ei voi tuntea itseään liian hyvin! Huomasin myös, että asiat/luonteenpiirteet, jotka ehkä itseäni olivat ärsyttäneet omissa vanhemmissani, löytyivät valitettavasti myös itsestäni. 😉

Mitä olen havainnut omassa työelämässä koulutuksen jälkeen?

Kävimme kurssilla paljon läpi erilaisia persoonallisuustyyppejä ja mikä on kenellekin persoonalle ominaista, esim: keskustelu- tai oppimistilanteessa. Huomasin heti koulutuksen jälkeen, että rupesin analysoimaan niin omaa perhettä, ystäviä kuin asiakkaita. Mietin heidän persoonallisuustyypille tyypillisiä keskustelutapoja, miten he oppivat minkäkin asian parhaiten ja millä tyylillä annan palautetta ja kannustan. Koen nyt, että asiakassuhteet ovat parantuneet entistä enemmän ja en ehkä kyseenalaista itseäni vaan ymmärrän paremmin miksi ihmiset reagoivat asioihin hyvin eritavalla kuin toiset. Koen vielä haluavani syventyä entistä enemmän harjoituksiin, jossa joudun itse haastamaan kykyäni motivoida hankalimpia asiakkaita. Monen on esimerkiksi vaikea tehdä edes pienintä muutosta omaa hyvinvointia edistääkseen ja juuri näihin tapauksiin haluan päästä entistä paremmin käsiksi.

Jos jotain tuli ensimmäisenä mieleen niin: jokaisen pomon tulisi opiskella näitä samoja asioita, jotta oppisi ymmärtämään alaisiaan paremmin sekä jokaisen valmentajan olisi hyvä oikeasti miettiä onnistuuko vaikuttamaan asiakkaisiin pintaa syvemmältä. Ymmärtääkö asiakkaiden tarpeita ja onnistuuko vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

Huhtikuussa menen taas NLP 2 koulutukseen, syventämään opittua tietoa entisestään. Mielenkiinnolla odotan mitä se tuo tullessaan! Ehkä opin taas lisää itsestäni.. jännäää..

0 kommenttia

Hyppynaru kehiin!

Hyppynarusta tulee aina mieleen oma ala-aste. Jos välitunneilla en ollut pelaamassa poikien kanssa fudista niin olin hyppimässä hyppynarulla. Nyt kun miettii niitä kaikkia leikkejä ja temppuja, mitä hyppimisen yhteydessä teimme niin enää ei varmaan onnistuisi niistä mikään. Parhaiten muistan: Aakkoset, joissa valittiin hyppimällä valittiin tulevat poika- ja tyttöystävät ja nallekarhun, sekä kahdella hyppynarulla hyppimisen yhtä aikaan, se oli jo pro level- hyppimistä meidän kesken! Toivottavasti edelleen ala-asteella hypitään hyppynarulla, koska sen aiheuttama isku vahvistaa luita ja hyppely muutenkin vahvistaa tukilihaksia- rankenteita ja ihan hapenottokykyä. Välitunnit olivat omassa lapsuudessa parhaita, koska pääsi liikkumaan!!

”Hyppis” sopii yhtä hyvin nuorten sekä aikuisten harjoitteluun. Jokainen tietää, että varsinkin nyrkkeilijät hyödyntävät hyppynarua lajinomaisessa-harjoittelussa, mutta niin meidän muidenkin pitäisi. Se on kätevä ottaa reissuihin mukaan sekä sen liikunnalliset vaikutukset puhuvat puolestaan. Hyppiminen parantaa, niin kestävyyttä, koordinaatiota ja räjähtävyyttä. Hyppiessä tulee takuuvarmasti hiki sekä käsi-jalkakoordinaatiota on tärkeä ylläpitää läpi elämän. Toki, jos on pahoja tukielinvammoja; on syytä välttää hyppelyä, ja tehdä mielummin jotain mikä ei aiheuta iskua niveliin (uinti, luistelu, pyöräily..).

Bongasin oman laadukkaan Gold’s Gym speed- hyppynarun Fitnesstukulta. Hyppynaru on 3m pitkä sekä säädettävä, teräsvaijeri-hyppis. Oli jopa vaikea lyhentää kun ei ihan perus saksilla katkea. Lähes kaikki Gold’s gym.n tuotteet ovat tämän viikonlopun -20% alennuksessa, joten nyt kannattaa hyödyntää. TÄÄLTÄ pääset tuotevalikoimaan!

Kuvat: Petri Mast (petrimast.com) 

Treenipaita:  Junkyard

Kuvauspaikka: Crossfit Lauttasaari

0 kommenttia

E-koodit, vaarallisia vai ei?

E-koodit puhuttavat… Jotkut pelkäävät ja välttävät niitä viimeiseen asti tietämättä, mitä ne todellisuudessa tarkoittavat. E- koodi on merkintätapa lisäaineille, jotka on katsottu hyväksyttäväksi EU.n alueella. Eu.n elintarviketurvallisuutta vahtii EFSA sekä suomessa elintarviketurvallisuudesta pitää huoli Evira. Suosittelen ottamaan aina selvää kun pakkausselosteen lisäaineet mietityttävät, sillä E-koodi ei itsessään tarkoita suoraan huonoa. E-koodien sisällöt voivat olla hyviä sekä huonoja. Täältä pystyt selvittämään hyvin E-koodien sisällön: ekoodit.fi. Tutkimusten kautta kaikille lisäaineille annetaan hyväksyttävä päivänsaanti arvo eli ADI-arvo ja jos lisäaineella ei ole mitään negatiivista vaikutusta terveydelle, arvoa ei anneta ollenkaan.

Sekä hyvänä huomiona Liikuntaravitsemus. Ilander. O,  kirjassa on avattuna muutamien koodien sisältöä. Ja niin kuin jokainen alempaa huomaa, kyseessä ei ole vaarallisia yhdisteitä. Useita e-koodeja on ihan prosessoimattomassa ruuassa, kuten hapettumisenestoaineita (eli, antioksidantteja), happamuudensäätöaineita (esim. hedelmähappo), sakeuttamisaineita (vesiliukoiset kuidut) ja väriaineita (fytokemikaaleihin kuuluvia yhdisteitä).

Lisäaineita ei siis tarvitse hysteerisesti varoa. Prosessoitua ruokaa on syytä välttää enemmän terveys’ syistä ja laadukasta ruokaa koostaessa. Syynä prosessoidun ruuan huonolaatuisuuteen on huono ravitsemuksellinen laatu eikä niinkään lisäaineet.

Ruokavaliossa olisi hyvä välttää lisättyä sokeria, puhdistettua viljaa, piilo suolaa ja kovetettua rasvaa. Yksittäisistä lisäaineista voi olla terveydelle haittaa, kuten esim. nitriitistä jota lisätään lihajalosteisiin. Mutta taas palataan siihen, että yleisesti pitkälle jalostetut lihatuotteet, kuten makkarat eivät ole terveydelle hyväksi. Yleisesti ottaen on tärkeä leikkeleissäkin katsoa mikä on lihapitoisuus, mitä lähempänä se on 100% niin yleensä silloin myös se on terveellistä.(Liikuntaravitsemus 2014. Ilander. O)

Taas tärkeänä pointtina on olla kiinnostunut siitä, mitä suuhun laittaa, mutta myös tärkeä ottaa kunnolla selvää asioista ennen kuin reagoi negatiivisesti! 😉

Hyvää viikonloppua!

2 Kommenttia