Hyvinvointi & terveys

Juokseminen on ihan huippua vaikka sen aloittaminen tuntuu aluksi aina niin raskaalta, varsinkin ison polvileikkauksen jälkeen. Askel ei meinaa nousta ollenkaan eikä nilkoissa ole minkäänlaista joustoa ja kimmoisuutta. Jokainen askel tuntuu painavalta eikä rullaavuudesta ole tietoakaan. Kuitenkin kun jaksaa ne muutamat viikot vain juosta 2-3 kertaa viikkoon, niin siitä se rullaavuus paranee ja askel kevenee. Malttia tarvitaan tähänkin!

Tällä hetkellä kuntoutuksessa isommassa osassa ovat juoksutreenit. Edelleen kuitenkin peruskunnossa on painotus, mutta mukana on jo spurtteja, kiihdyttäviä juoksuja ja intervall-harjoituksia. Parhaana alustana toimivat hiekka-pururadat ja nurmikentät sekä ulkotekonurmikentät. Asfaltti on aika kova alusta aloittaa juoksutreenit pitkän tauon jälkeen ja saattaa helposti rasittaa polvien lisäksi penikoita ja sekä alaselkää.

Peruskuntolenkit ovat ihan 30-60 min juoksulenkkejä 120-140 sykkeellä, joita teen 1-2 krt viikossa. Satunnaisesti suoritan toisen näistä myös fillarilla, crossarilla tai juoksumatolla.

Peruskuntolenkkien lisäksi teen kiihdyttäviä vetoja= 20% 40 % 60 % 80%, viivajuoksuja laadukkailla käännöksillä, suunnanmuutos- juoksuja, joissa pujotellaan tötsiä sekä ihan 100% spurtteja. Tällä hetkellä kun leikkauksesta on kulunut jo 6. 5 kk isoin ongelma on juoksun rullaavuudessa ja vauhdin pysäyttämisessä. Suunnanmuutos- tilanteessa huomaa, miten eksentrinen lihastyö on haastavaa (Eksentrinen lihastyö=  tuotetaan voimaa liikettä vastaan jarruttaen). Liikkeen jarruttaminen ja tämän jälkeen räjähtävän voiman tuottaminen toiseen suuntaan ei tunnu vielä normaalilta eikä varsinkaan räjähtävältä.

Juoksemista ei kuitenkaan saa pelätä leikkauksen jälkeen. Kun hölköttelyyn annetaan lupa 2-4 kk kohdalla, kannattaa siihen pikkuhiljaa totutella kroppaa. Missään nimessä ei kannata heti hölkätä tunnin lenkkiä vaan aloittaa ihan 100m hölköttelystä ja lisää sekä matkaa, että vauhtia rauhassa. Aloitin itse juoksumatolla rauhallisesti ja aina viikko kerrallaan nostin aikaa ja vauhtia. Tällä hetkellä viidestä minuutista on jo tultu tuntiin.

Juoksussa hyvillä kengillä on paljon merkitystä. Kenkien on tunnuttava hyviltä, eivätkä ne saa rasittaa jalkaa väärällä tavalla. Lisäksi on turha ostaa pronaatio- tuettuja kenkiä neutraaliin jalkaa tai toisinpäin. Kannattaa valita kunnon juoksulenkkarit meiluummin tuntuvuuden kuin ulkonäön perusteella. Ja tottakai riippuu hyvin paljon mitä treeniä on tekemässä, itselläni kuvassa ihan monipuoliseen treenaamiseen soveltuvat kengät, ei niinkään juoksukengät.

Lisäksi kuvaa juoksuasentoa, usein vammojen jälkeen juoksuasento on todella toispuoleinen. Terveen jalan puoli haluaa pitää juoksun kasassa ja leikattu puoli laahaa perässä. Keskity siihen, että lonkankoukistajat, etureidet ja pakarat ja takareidet ovat auki, jotta juoksuasento on suora sekä pyri mahdollisimman tasapuolisesti käyttämään molempia jalkoja.

Kuvat: Petteri Peltonen

Aurinkoista juoksuviikkoa!

Viime vuonna treenejä, pelejä sekä turnauksia vaivasivat säärien säteilyt. Paine kasvoi kovan kuormituksen johdosta ja säärissä ilmeni ihmeellistä säteilyä, joka lähti nilkasta ja kulki säären ulkoreunasta kohti polvea.

Keskityin jatkuvaan kehonhuoltoon ja yritin saada sillä kivut pois. Välillä säteily lähti kokonaan pois ja toisinaan se tuli sitten uudestaan takaisin, lisäksi pohjeluun päässä tuntui tosi outoa poksumista, aina kun koukistin jalkaa. Lääkärit epäilivät pohjeluun murtumaa. Kävin röntgenissä, magneetissa ja hermoratatutkimuksessa, – eikä mitään löytynyt. Kuukausi sitten sain vahvistuksen kun Pihlajalinnassa pääsin lannerangan magneettikuvaan- välilevytyrä ja nikamalaskeuma lannerangassa, joka painaa tietenkin hermoon.

Selkä ei ole koko aikana oireillut. Ei särkyä treenatessa tai nukkuessa, ei eteen- eikä taakse taivutuksessa. Kova treenikuormitus ja leikatun polven turpoaminen ovat ainoat, mitkä ovat lisänneet ihmeellistä säteilyä säärien ulkopinnoille. Pahimmassa tapauksessa viime vuonna todella kova kipu kohdistui sääriin ja jalka tuntui pettävän alta.

Polven kuntoutus jatkuu edelleen samalla tavalla, mutta nyt pitää selkä huomioida treenin suunnittelussa. Onneksi on Pihlajalinnan osaava henkilökunta tukena, niin eiköhän tästä kohta päästä pelikuntoon. Muutaman kuopan kautta vuoren huipulle.

Mikä on välilevytyrä?

”Välilevyn pullistuman ja välilevytyrän syynä on selkärangan nikamien välilevyn rappeutuminen tai repeäminen. Kipu johtuu siitä, että välilevytyrä ja joskus myös pullistuma puristaa selkäydinhermoa tai aiheuttaa paikallisen reaktion, joka saa hermon ärtymään. Iskiaskipu heijastuu alaraajaan. Kipua voi tuntua myös alaselässä, mutta pääasiallinen kipu painottuu pakaraan ja alaraajaan. Välilevyn pullistuma on erittäin yleinen ja sitä ilmenee 40% suomalaisista. Lisäksi se on yleinen vaiva urheilijoilla.”

Välilevyn pullistuma- Välilevyn ikääntyessä se menettää nestepitoisuuttaan ja joustavuuttaan. Säiemäisen renkaan osittain repeytyessä välilevyn sisällä oleva hyytelömäinen massa tunkeutuu taaksepäin aiheuttaen sinne paineen nousua ja mahdollista kipua. Suurin osa pienistä välilevyn pullistumista on oireettomia.

Välilevytyrä- Välilevyn pullistuessa taaksepäin se liikkuu kohti säierustoisen renkaan ulkosäikeitä. Renkaan täydellisessä repeytymisessä pehmeä hyytelömassa pursuaa ulos, jolloin hermojuuri ärtyy. Ärsytys saattaa johtua pullistuman painaessa iskiashermoa tai happaman välilevymassan ärsyttäessä hermoa. (lähde: selkäkanava.fi)

Välilevynpullistuma

Kivusta huolimatta on tosi tärkeää jatkaa normaalia liikkumista, tottakai kivun sallimissa rajoissa. Istumista kannattaa välttää, jos on vaan mahdollista. Lisäksi välilevypaine on suurimmillaan aamuisin, joten sen tasaamiseksi kannattaa kevyesti nostaa lantiota puolelta toiselle seisoma-asennossa. Lisäksi välttää liian rajuja kierto ja eteentaivutus- liikkeitä, ennen kuin paineen on saanut tasoitettua.

Vaikka itse vaiva poistuu yleensä itsestään ja sanotaan ettei vaivaan ole mitään tehtävissä, kannattaa silti pitää huolta kehonhuollosta. Avata lihaksia: venyttely, rullaus, hieronta- varsinkin hermoradan ympäröittämältä alueelta: pakarat- takareidet, etureidet, reiden sisä- ja ulkopinnat, pohkeet, sääret.  Lisäksi roikkuminen tekee todella hyvää selälle. Rankaan kannattaa rauhallisesti tehdä ”tilaa.”

Välilevynpullistuman/tyrän leikkauksista ollaan ihan kahta mieltä, eikä oikeaa vastausta tähän ole. Vain itse pystyt sanomaan, onko kivut siedettävät ja niiden kanssa pystyy elämään vai onko jo arkiaskareiden tekeminen mahdotonta. Osalla kivut ovat jääneet samantien leikkauspöydälle ja toipuminen leikkauksesta on tosi nopea. Toisilla taas leikkaus ei olekaan auttanut asiaan. Omasta lähipiiristä olen nähnyt, miten iso apu tästä pienestä leikkauksesta on lopulta ollut. Kun pullistuma on putsattu pois on kävely ollut heti kivutonta. Suosittelen miettimään rauhassa omalla kohdalla miten kauan kipua on ollut ja kannattaako leikkaukseen mennä.

Itse en ole menossa leikkaukseen, koska pystyn kaiken tekemään ihan normaalisti, vain erittäin kova fyysinen kuormitus tällä hetkellä aiheuttaa kipua. Mikäli kivut menevät niin pahaksi, etten pääse sängystä ylös voin harkita muita toimenpiteitä. Tällä hetkellä pyrin kaikin keinoin itse kuntouttamaan vaivan pois. Vahvistavilla liikkeillä, sekä hyvällä- ja monipuolisella kehonhuollolla. Teen avaavia liikkeitä joka päivä sekä roikun monesti päivässä.

@Petteri Peltonen

Lähteet:

http://www.potilaanlaakarilehti.fi 

http://selkakanava.fi/

http://www.terveyskirjasto.fi

Treeni muokkaa vartaloa, jokainen ymmärtää sen. Terveellinen ruokavalio tukee treenin mukana tuomaa muutosta ja ylipäätään jaksamista. Mutta mikään muutos ei voi tapahtua sormia napsauttamalla, vaikka moni väittää tämän ymmärtävän ei silti taida todellisuudessa tätä ymmärtää. Kaupan päälle tähän yhtälöön kun lisätään mielen mukana tuleva stressi, vaikeutuu muutos edellisestään. Eikä tätä yhtälöä helpota varsinkaan se, että olemme yksilöitä ja meihin kaikkiin toimii eri kikat.

Vaikka joku lehti kirjoittasi super tehokkaasta 15 min treenistä, joka takaa tulokset ja kesäkunnon – se ei ole fakta! Ymmärrän, että sanat super tehokas, vain 15 min ja taatut tulokset kuulostavat aina hyvältä. Kukapa sitä ei haluaisi! Mutta huomioi, että totuuden siemen ei ole tässä vaiheessa edes puhjennut.

Yhden kesän kova kesäkunto ei takaa vielä terveempää tulevaisuutta, eikä tuki- ja liikuntavammojen ehkäisyä. Hääpukudietti ei vähennä riskiä 2- tyypin diabetekselle tai sydän- ja verisuonisairauksille. Pelkkä 15 min ”tehokas” treeni ei poista istumatyön niska- ja hartiaseudun ongelmia. Nojoo.. listaa samantyyppisistä esimerkeistä voisi jakaa loputtomiin. Ymmärrätte varmaan pointin… ettei terveys, hyvä olo ja jaksaminen tule näistä treeni ja dietti- aalloista vaan usein tällä tiellä ajautuu karille. En kiellä etteikö se antaisi alussa hyvää kimmoketta, mutta harvemmin se on vienyt projektia jatkumon kautta elämäntapaan asti.

Olisi super tärkeää ymmärtää kokonaiskuva, se hyöty mitä ne paremmat valinnat itsellemme tuovat ja lakata vertaamista muihin. Sosiaalinen media ehkä vääristää totuutta, mutta miksi edes vertaamme itseämme johonkin joka on koko ikänsä vaikka urheillut? tai saati johonkin, jonka tietää käyttäneen tunteja kuvanmuokkausohjelmissa.

Treenaaminen on oikeastaan viimeisen 5 vuoden aikana kokenut ison suunnanmuutoksen. Alussa muotilajeihin nousivat ulkonäkölajit ja nyt myöhemmin alkaa suunta virrata onneksi terveellisempään ja toimintakyvyllisempään suuntaan. Onneksi! tätä on odotettu, ei vieläkään täysin olla päästy pinnallisuudesta irti eikä varmaan koskaan päästä, mutta kun valtaosa päästää irti, koen, että suunta on juuri se oikea. Tähän muutokseen tarvittaisiin mukaan niin terveyden – ja liikunnanala sekä kaikki sitä tukeva viestintä; vaikuttajat, tv, radio, lehdet ja jne…

Olisi hyvä löytää tapa huolehtia stressittömästi itsestä oman terveyden ja hyvinvoinnin arvostamisen kautta. Ja olla tyytyväinen siihen kuka on ja miltä näyttää! Stressittömyys ja terveelliset elämäntavat varmasti palvelevat parhaiten sitä sinua kuka oikeasti sisimmässäsi olet. Mikään pikadietti ei lähtökohtaisesti auta asiaan vaan porras portaalta parempien valintojen sisällyttäminen omaan päivittäiseen elämään.

Olen super tyytyväinen, että olen perusterve ja pystyn liikkumaan. Treenaaminen ei ole koskaan ollut itselleni pakkopullaa vaan asia, josta olen nauttinut pikkulikasta lähtien kilpailuhenkisyyden takia. Kroppa joka minulla on, on tullut täysin sen liikunnan ilon ja itsensä haastamisen kautta ei pikadiettejen tai narsistisen tarkkailun myötä. Syön terveellisesti ja varsinkin paljon sekä rakastan herkutella viikonloppuisin. En puntaroi itseäni enkä ruoka-annoksiani vaan syön sen verran kuin on nälkä! Niin kauan kun voin hyvin, treeni kulkee ja hymyillyttää, kaikki on enemmän kuin paremmin!

Real me! Kuvat: Petteri Peltonen

Aurinkoista viikkoa kaikille!

-O

Tänä keväänä on tullut kauppoihin kaks ihan uutta lempparia!- kahta en vaihda ja tässä ne ovat…

@Tommi Mankki

Nimittäin Noccon uusi maku Carnival, joka pitäisi itseasissa pikku hiljaa löytyä jo kaupoista ja ärrältä! mutta nopeimmat voi sen pongata jo hyvässä uutuus- kamppiksessa Fitnesstukulta! Carnival on trooppisten hedelmien makuinen ja raikas.

Nocco koostuu välttämättömistä aminohapoista ja sopii hyvin esimerkiksi ennen treeniä tai treenin aikana juotavaksi. On kuitenkin hyvä huomioida, että suurimmassa osassa Nocco- juotavista on korkea kofeiini pitoisuus ja niitä ei kannata juoda enää myöhemmin päivän aikana. Nocolta löytyy myös kofeinittomat vaihtoehdot, jotka sopivat juotavaksi ihan milloin vain.

Lisäksi toinen kevään uutuus, joka menee ehdottomasti proteiinipatukoiden top 10 on Barebellsin uusi maku: Valkosuklaa manteli. Ihan mielettömän hyvä proteiinipatukka sisältää 20g proteiinia ja vain 1,8g sokeria. Eli todellakin 5/5!

Proteiinipatukoiden ei kuulu korvata normaalia terveellistä ruokavaliota, mutta toimivat helppona välipalana sekä itselleni nämä korvaavat herkkunälän. Muistan vielä ajan, jolloin proteiinipatukat maistuivat ihan pahvilta. Siitä ajasta on tultu paljon eteenpäin ja nykyään parhaat patukat ovat ihan herkkua!! Omalla kohdallani prodepatukat sopivat niin täydellisesti kahvin kanssa jälkkärinä, suosittelen 😉

yhteistyössä: Fitnesstukku 

Aika todellakin on mennyt nopeasti vaikka silti kuntoutus on tuntunut pitkästyttävältä ja hinku pelikentille vain kasvaa. Kun menee yhteen rugbytreeniin mukaan haluaa jo seuraavaksi ottaa täysillä kontaktia, maltti on tässä kuntoutuksessa kaikkein pahin vastus.

Polven tämän hetkinen kunto on todella hyvä. Toiminnallisten, – sekä voimatestien tuloksissa on vielä pientä puolieroa. Tässä fyssarin kommentit viime kerralta: ”Liikkuvuus polvessa hyvä, reisilihasten ympärysmitassa vain sentin ero (pienentynyt tasaisesti), pientä kudosturvotusta vielä esiintyy, nivelontelossa ei ylimääräistä nestettä.” 

@Tommi Mankki

Teimme viime kerralla mittausten lisäksi erilaisia testejä ja tässä muutamia, mitkä osaa teitä saattavat kiinnostaa:

• Reisien ympärysmitta oikea 55cm / leikattu vasen 54cm
• Yhden jalan vauhditon pituushyppy:  oikea 182,5 cm / leikattu vasen 168 cm  (ka. suhde  operoimaton vs. operoitu oli 92%, vaikkakin molemmat polvet ovat todellisuudessa operoitu.)
• 8-juoksu, suora + laukka. Ensin lähtö merkin oik puolelta, toinen merkin vas puolelta. Lähtö oik. 15,22 sek & Lähtö vas. 15,02 sek. Aikaero kiertosuuntien välillä 0,2 sek. Jaloissa ei tapahtunut kompensatorista painonsiirtoa.
• Reiden ojennuslaitteessa jalkojen välinen suhde oli 83%.
• Reiden koukistuslaittaassa ero oli hiukan suurempi eli 75%, mutta huomioiden viime kertaan jolloin takareisi oli laitteessa lähestulkoon vaikea edes aktivoida, koska siirre otettiin takareidestä, oli tulos parantunut.
• Lopuksi oli vielä yhen jalan kyykky (bulgarialainenkyykky- tyylillä) ja jalkojen suhde oli vain 83,3%.

Testeissä tarkoitus on tehdä tulokset molemmilla jaloilla ja ajatellaan, että terve jalka on 100% ja verrataan puoli eroa jalkojen välillä. Joten niin kuin tuloksista huomaa ei eroa ole paljoa enää jäljellä. Olisi lähes mahdotonta, että tässä vaiheessa jalkojen kunto olisi täysin tasapainossa. Varsinkin takareiden kanssa pitää olla maltillinen, koska sieltä otettiin siirre uudeksi eturistisiteeksi.

Tässä vaiheessa kuntoutusta juoksutreenien määrä tulee kasvamaan. Peruskuntolenkkien lisäksi teen paljon intervall-tyyppisiä lenkkejä ja vetoja. Suunnanmuutos-juoksut tehdään vielä maltillisesti. Lisäksi rugbyn puolella voi kontaktia ottaa hallitusti taklaus-pädeihin sekä muuten olla mukana pallollisissa treeneissä. Voimaharjoittelu jatkuu samalla tavalla progressiivisesti painoja lisäten. Nyt olen panostanut eniten kestovoimaharjoitteluun ja tarkoitus on siirtyä kesää kohti nopeusvoiman puolelle.

Alussa kierukan iso liitäntä aiheutti vieläkin maltillisempaa kuntoutusta, mutta nyt pikkuhiljaa syväkyykkyyn saa mennä ja treenaaminen tätä kautta helpottuu. Tällä hetkellä kuntoutuksen ainoa hidaste on ollut välilevyongelmat, joihin tulen palaamaan myöhemmin postauksissa.

Olen tosi kiitollinen Pihlajalinna Dextralle, tästä avusta mitä olen saanut sekä operaatioon, että kuntotukseen. Tämä Pihlajalinnan parivaljakko ortopedi Mikko Kirjavainen ja fyssari Jarkko Räsänen, ovat pitäneet meikäläisestä erittäin hyvää huolta ja olen voinut luottaa heidän ammattitaitoon 100%.

Yhteistyössä: Pihlajalinna