”Miksi treenaat heti synnytyksen jälkeen?”

4 päivän päästä polvioperaatiosta alkoi oma treenaaminen, mutta ilman ihmettelyitä. Raskauden ja synnytyksen jälkeen kun menee neljäntenä päivänä treenaamaan… jostain syystä ihmettelyitä riittää.
Toisin kuin synnytys polvileikkaus ei ole keholle ”luontainen” juttu, mutta silti kepeillä salille meno ei ihmetyttänyt ketään ja kuntoutuksen ymmärretään olevan välttämättömyys, jotta polvi tulee kuntoon ja kestää rasitusta. Synnytyksen jälkeen on ihan yhtä tärkeä aloittaa kuntoutus heti kun pystyy, jotta keho tulee kuntoon ja kestää arkista rasitusta.

Miksi treenaat heti synnytyksen jälkeen? – On viesti, minkä olen muutaman kerran saanut ja lyhyesti voisin tähän vastata, että koska mä haluan ja pystyn liikkua, mutta rupesin vähän vielä syvemmin pohtimaan tätä.
Viestin takana on varmasti välittäminen, mutta voin taata, että myös kaikella mitä teen- välitän omasta kehosta ja terveydestä.
Sana treeni tuntuu särähtävän monen äidin korvaan. On hyvä muistaa, että treeni ei aina tarkoita kovaa hikiliikuntaa vaan ihan kevyt liikkuvuussessio on jo treeni.
Oma treenaaminen onkin hyvin tunnustelevaa ja rauhallista (omaan normaaliin treenaamiseen verrattuna), ei itsensä ylittämistä ja rääkkiä, sekä jokainen treeni ja yksittäinen liike on myös tarkasti suunniteltu oman koulutuksen pohjalta, itselleni sopivaksi. En esimerkiksi missään nimessä tekisi asiakkailleni täysin samanlaisia juttuja vaan heille yksilöllisesti sopivaa harjoittelua.

Tähän. ”miksi treenaat heti synnytyksen jälkeen”- kysymykseen vastaan mielellään myös monesta eri näkökulmasta, koska aihe vahvasti koskettaa omaa elämää ja sitä, mistä oma elämä koostuu.

Heti alkuun, on hyvä muistuttaa, että myös raskaudesta ja synnytyksestä palautumiseen pätee liikunnan positiiviset vaikutukset niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Osana vastausta siihen, että miksi heti synnytyksen jälkeen pyrin päästä liikkumaan on ihan fysiologiset faktat. Kehon parantuminen ja paulautuminen fyysisen ponnistuksen, leikkauksen yms. jälkeen on parhaimmillaan juuri aktiivista. Kun kehoon lisätään (huom! yksilöllisesti suunniteltuna) verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, on paranemisprosessi huomattavasti nopeampi. Lepo on osa palautumista, mutta vain osa sitä. Pelkkä lepo voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa muita ongelmia kehoon.

Lisäksi olen kilpaurheilija ja paluu kentille on itselläni edessä, joten omalla kohdallani palautuminen synnytyksestä on vähän kuin kuntoutuminen polvileikkauksesta. Pitkä prosessi, joka vaatii systemaattisesti suunnitellun kuntoutuksen.
Liikkuminen alkaa siitä mihin alussa pystyy. Polvileikkauksen jälkeen se oli jalan rauhallinen koukistus ja ojentaminen sekä etureiden aktivointi, terveitä ”raajoja” treenasin ihan täysillä. Synnytyksen jälkeen ensimmäinen ”treeni” oli ihan vaan; kävely, lantionpohjan aktivointi ja yläkropan liikkuvuus.
Itselleni ei tulisi edes mieleen maata ja ”odottaa”, että keho palautuu taas takaisin, vaan pyrin tekemään kaiken, mitä juuri sinä hetkenä voin/pystyn, jotta kuntoudun.

Mutta yksi tärkeä syy on myös se, että olen ammatiltani valmentaja. Työni on jatkuvasti omalla keholla työskentelyä, aktiivista ja välillä tosi rankkaa ruumiillista työtä. Se, että olen terve ja hyvässä kunnossa on tärkein pohja omalle työlleni, terveyteni on oma käyntikorttini.
Koen itseni paremmaksi työssäni kun olen täydessä iskussa: pystyn seisomaan sanojeni sekä treenieni takana.
Mammalomalta en palaa sorvin ääreen näppäilemään tietokonetta vaan; olen salilla, urheilukentällä, mäessä, lenkkipolulla… vetämässä treenejä, ja kun valmennan haluan näyttää jokaisen ohjaamani liikkeen asiakkaille puhtaasti. Työni vaatii todellakin sitä, että olen itse kunnossa. Ja tästä syystä myös rakastan sitä, mitä saan tehdä!

Ehkä kaikkein tärkein syy, sille miksi ylipäätään liikun on se, että haluan olla AINA mahdollisimman terve ja niin hyvässä kunnossa kun vaan voin. Enkä nyt tarkoita, sitä miltä näytän vaan sitä mitä tunnen. Olen kärsinyt monesta vammasta urheilussa ja juuri siitäkin syystä joudun pitämään kropasta tosi hyvää huolta, etten esim. koe jatkuvia polvi- tai selkäkipuja.
Koen myös, että oma terveys ja hyvä olo ovat suoraan energiaa, mitä välitän omalle lapselle.
Reilu viikko sitten ruokamyrkytys vei itseni täysin sohvan pohjalle ja voin sanoa, että silloin mietin, että mitä jos tämä jatkuisi pidempää enkä pystyisi pitämään täysin huolta omasta vauvasta. Onneksi on maailman upein isä, joka pitää yhtälailla pienestä huolen, mutta tuli heti huomattua, miten tärkeää oma terveys on jo ihan lapsen kannalta.

Tiedän, että välillä on hankala asettua toisen saappaisiin, enkä myöskään oleta sitä keneltäkään, mutta jos ihmettelette esim. vaikka miksi aloitin heti liikkumaan, niin tässä postauksessa on nyt vastaus siihen. Lisäksi toivoisin, ettei äidit jatkuvasti vertailisi itseään muihin. Jokaisella on oma polku niin raskaana kuin synnytyksen jälkeen. Mä en palaudu yhtä nopeasti kuin joku toinen, etkä välttämättä sinä yhtä nopeasti kuin minä. Eikä tarvitsekaan! Jokaisen olisi tärkeä keskittyä omaan projektiin ja haluan korostaa, että ammattilaisia löytyy paljon. Raskauden ajan- ja synnytyksen jälkeiseen palautumiseen erikoistuneitä lääkäreitä, osteopaatteja, fyssareita ja valmentajia löytyy kyllä, jos vähänkin arvelluttaa, että mitä saa tai kannattaa tehdä, niin kannattaa oikeasti hakeutua ammattilaisten vastaanotolle.

Ja siis pakko vielä sanoa, että mua ei ole koskaan ärsyttänyt mennä treenaamaan- päinvastoin, mä rakastan sitä ja myös just sen takia liikun heti kun pystyn, olen sitten ollut polvileikkauksessa, ruokamyrkytyksessä tai synnyttänyt- liikkeelle ei lähdetä pakosta vaan rakkaudesta!

15 kommenttia

  1. Avatar

    Luulen että monen äidin aika ja jaksaminen ei riitä yhtälailla siihen treeniin asti. Jos ennen vauvaa on käynyt salilla satunnaisesti tai lenkillä satunnaisesti ja on ollut ihan ok kunnossa, niin vauvan jälkeen tuo vähäinenkin on jäänyt tekemättä koska motivaatio ja jaksaminen on kadonnut. Nämä miksi kommentit ovat osittain kateutta ja osittain huonoa omaatuntoa ja varmaan hippusellisen huolta koska itse ei pystynyt läheskään samaan ja oma keho ei lähtenyt palautumaan läheskään yhtä hyvin. Älä sinä välitä kommenteista vaan teet niinkuin itsestä tuntuu hyvältä ja vauva-arjessa jaksat. !:)

    • Avatar

      Mun mielestä on täysin ymmärrettävää jos joku ei pysty tai ei vaan jaksa liikkua, enkä ainakaan itse tule yhtäkään heistä tuomitsemaan, tai ketään muutakaan ❤️

      Jokainen tavallaan, ❤️

  2. Avatar

    Ehdottomasti oikeanlainen treenaaminen synnytyksen jälkeen kannattaa, itsekin olen sen heti aloittanut. Mutta ymmärrän kyllä saamiasi kommentteja (ig-story) etenkin juoksemiseen liittyen, sitä kun ei voi suositella kenellekään noin nopeasti synnytyksen jälkeen. Ei vaikka olisi urheilijakin 🙂 Työskentelen naisten leikkurissa ja aika monta laskeumaleikkausta on valitettavsti nuorille, synnyttäneille naisille tehty juurikin liian nopeasti koviin treeneihin paluun vuoksi.
    Siksi itse olen yrittänyt ystäville ym. ja itselleni ennen kaikkea painottaa kudosten palautumisen tärkeyttä 🙂
    Joka tapauksessa hyviä treenejä ja ihanaa vauva-arkea!

    • Avatar

      Joo en itsekään suosittele ihan juoksua kellekkään enkä ole missään kirjoittanut että lähtekää synnytyksen jälkeen juoksemaan ??
      Omalla kohdalla juoksut ovat toivottavasti alkuvuodessa kunnolla edessä ja nyt vain Kevyt kävelyhölköttely viereiselle treenipaikalle on nostattanut omaa fiilistä. Ja tätäkään en tekisi jos en olisi käynyt tutkittavana. ?

      En myöskään suosittele koviin treeneihin paluuta liian nopeasti ja jos omaa palautumista haluaa seurata ja saada vahvistusta milloin voi mitäkin tehdä niin suosittelen kaikille ammattilaisten (gyne +äitiysfyssari) tutkimuksia ennen sitä ?

      Kiitos paljon ❤️

  3. Avatar

    Kiitos Oona, hyvä kirjoitus! Ilolla olen seurannut tekemistäsi raskausaikana ja nyt synnytyksen jälkeen. Olen seurannut sua pitkään ja eeityisen jauska on ollutnyt seurailla kun itse sain myös esikoiseni juuri, viikon olen suunnilleen sinua ”aikataulusta jäljessä” ja olen saanut posyauksistasi jurjasti motivaatiota ja positiivista energiaa niin raskausaikana kun nyt synnytyksen jälkeen. Itse en ole kilpaurheilija, mutta todella aktiivinen kuntoliikkuja ja siksi tekemisesi seuraaminen ja asenteesi liikkumista kohtaan on ollut ilo seurata.

    Ihmettelen itsekin sitä, miksi jotku ottavat paineita toisten tekemisestä ja vertaavat itseään muihin! Ihmettelen siis kommentteja, että et saisi julkaista treenivideoita 😀

    Mun mielestä se on äärimmäisen motivoivaa ja hauskaa seurattavaa, vaikka itse teenkin erilaisia treenejä oman kehon fiiliksen mukaan. Jatka samaan malliin! Tosi kiva seurata sun meininkiä!

    • Avatar

      Kiitos paljon viestistä, ❤️?

      Upea kuulla, että olet ymmärtänyt omankin ”viestin” niin kuin toivoisin että kaikki sen ymmärtää. Liikuntaa oman kehon tuntemuksen ja voinnin mukaan niin raskaana, synnytyksen jälkeen kuin muutenkin.

      Tsemppiä super paljon sinne❤️

  4. Avatar

    Olet varmasti huomannut lapsen saamisen myötä, että äitiys herättää valtavasti tunteita ja mielipiteitä. Äitiys on niin henkilökohtainen ja herkkä asia, että lähes kaikki siihen liittyvä aiheuttaa puheita puolesta ja vastaan.
    Mielestäni treenaaminen synnytyksen jälkeen on täysin ok, juurikin lantionpohjan ja syvien lihasten kevyt aktivointi sekä ylävartalon liikkuvuuden harjoittaminen on todella suositeltavaa. Ulkoilu ja raitis ilma piristävät mieltä ja nopeuttaa palautumista. Juokseminen kovin nopeasti synnytyksen jälkeen on kyllä hieman kyseenalaista, kudosten palautumista voi olla järkevää odottaa muutama viikko. Ajatteletko asiaa siltä kantilta, että olet myös monelle esikuva ja esimerkkiäsi joku voi pitää ”totuutena”? Vaikka kerrot, että kaikki on yksilöllistä, niin osa kuvittelee insta stoorien perusteella, että on täysin ok lähteä juoksemaan nopeasti synnytyksen jälkeen, vaikka palautuminen on hänen kohdallaan täysin alkuvaiheessa. Synnytyksen jälkitarkastuksessa neuvolassa (noin 2kk synnytyksestä) tehdään äidille tutkimus ja tätä itse olen käyttänyt rajapyykkinä. Tämän jälkeen voi aloittaa turvallisemmin sen juoksemisen.

    Ikävä kyllä Suomi on niin kateellisten ihmisten maa, että moni on sinulle vain puhtaasti kateellinen, että pystyt jo toteuttamaan noinkin monipuolista harjoittelua näin pian. Aika usein ihmiset vertaavat itseään toisiinsa ja tuntevat alemmuuden tunnetta, että itse makaavat sohvalla ja vain haaveilevat energiasta liikkua.
    Kuulut siihen pieneen prosenttiin, jolle liikunta on työ ja elämäntapa, siksi suurin osa seuraajistasi ei pysty samaistumaan tilanteeseesi. Varmasti voisit neuvoa heitä esimerkiksi kevyillä treeneillä vaikka kotioloissa sisällä sen sijaan että juokset ulkona vaunujen kanssa. Luulen, että siitä olisi monelle hyötyä.

    • Avatar

      Heippa! Kiitos hyvästä viestistä, ehdottomasti kevyesti kuntouttaen treenit käyntiin ja jokainen oman tason mukaan ja mikä tärkeintä todellakin sen kehon kuuntelu tärkeää, JA tärkeä tukeutua ammattilaisiin kun joku askarruttaa. ?❤️

      Seuraajilla kuten myös itselläni (muiden tilien seuraajana) täytyy olla myös oma vastuu somea seuratessa, että miten asioihin suhtautuu ja miten ne ottaa. En voi itsekään katsoa muiden vaikka huippu-urheilijoiden treenejä ja verrata itseeni tai ajatella että kai mäkin saan tehdä koska toi tekee. Täytyy olla myös vastuu ihan siis muutenkin kun nyt raskaana. Tein itse paljoa asioita juuri tekstissä mainitun polvileikkauksen jälkeen mitä harva saa/pystyy edes koko kuntoutuksen aikana, mutta koska synnytys ja raskaus koskettaa niin monia äitejä se tahtoo olla asia missä kilpaillaan suorituksilla keskenään, otetaan paineita.. Joka on tosi surullista. Kun ei ole kahta samanlaista kroppaa, taustaa, raskautta, synnytystä… Niin missään nimessä ei pitäisi ajatella tekevänsä kaikkea samanlailla kun joku toinen.

      En itsekään ihan juoksisi kunnolla tässä vaiheessa. Kevyt kävelyhölkkä viereiselle treenipaikalle ei ole vielä juoksua nähnytkään ??❤️ ja oma kuntoutus on ihan alkutekijöissä, hiljaa hyvä tulee!

      Viimeinen argumentti on tosi hyvä! Ja neuvoja olen laittanut laidasta laitaan ihan liikkuvuutta ja omia kehonpainotreenejä joista monet liikkeet ovat todella rauhallisia ja matalankynnyksen liikkeitä ja osa haastavia eivätkä suurimmalle osalle sovi.
      Valmennan erikseen työkseni ja suunnittelen yksilöllisiä harjoitussuunnitelmia jokaisen tason mukaan, mutta omalla insta tilillä näytän eniten omaa elämää ja treenaamista enkä valmenna ketään yksilöllisesti. Uskon, että suurin osa kuitenkin ymmärtää ettei voi ajatella pystyvänsä kaikkeen mitä siellä teen ja osa pystyy tekemään paljon enemmänkin, ?

  5. Avatar

    Treeniä on monenlaista! Totta kai kannattaa tehdä lihaskuntotreeniä ja kevyttä aerobista. Mä en nyt muista nähneeni mitään juoksustoryjä, mutta juoksemista en lähtisi kyllä tekemään muutama viikko synnytyksestä. Tosi moni ihan juoksijakin kärsii virtsankarkailusta (yleensä se alkaa vasta muutaman kuukauden jälkeen juoksun aloittamisesta). Tsemppiä treeniin!

  6. Avatar

    Ihana kirjoitus! Paljon motivaatiota ja hyvää energiaa!

  7. Avatar

    Kehon palautuminen vie aikaa. Sanoisin, että ainakin täällä meni jotakuinkin sama aika kuin raskaana ollessa, että keho oli aikalailla samanlainen kuin ennen raskautta. Olen ollut myös paljon treenaava ja raskauden aikana en pystynyt juurikaan edes treenaamaan. Silti ihan normaalilla ruokavaliolla (myös suklaata) ja kävelylenkeillä ja harvemmilla salitreeneillä keho palautui niin, että inbodyn mittauksessa ero lihasmassassa oli 9kkden jälkeen 200g miinuksella ja rasvaprosentti 2%suurempi. Enkä ollut edes tehnyt raskaita salitreenejä tuolloin ollenkaan vaan aloitin ne vasta tässä kohtaa. Aktiivisella tyypillä keho kyllä palautuu aikalailla itsestään. Imetyksestä on apua ja se todella kuluttaa ekstraa. Tsemppiä vauvavuoteen.

  8. Avatar

    Thank you!!1

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*