Mikä juoksemisessa viehättää?

Eilen käytiin fiilistellen juoksemassa Helsingin Midnight Run ja kyllä täällä Suomessakin oli ihan huikea määrä juoksijoita, noin 10 000… Voin kertoa, että myös sadetta riitti!! 10 000 uitettua koiraa oli jo lähdössä, mutta ei ei haitannut. Toki katsojien määrään se vaikutti varmasti. Erittäin hauskaa oli silti!

Rupesin matkan aikana miettimään, että mikä saa ihmiset juoksemaan. Juokseminen on halpa harrastus mitä voi harrastaa missä vaan. En tiedä päivääkään milloin en olisi nähnyt ketään juoksemassa. Usein kun kyselee asiakkaiden tai uusien tuttavien harrastuksia on juokseminen ehkä yleisin vastaus. Mikä juoksemisessa viehättää?

SAMSUNG CSC

Jos lähden juoksemaan, menen joko aamulla tai aamupäivällä. Todella harvoin illalla riittää enää puhtia. Omalla kohdallani juoksu fiilis ei ala heti aamulla eikä edes lenkin aikana vaan vasta lenkin jälkeen. Saatan joutua tunninkin juoksemaan väsyneenä, kunnes avaan taas kotioven, otan kylmän suihkun ja juon 0,5l kylmää vettä, niin tajuan miten siistiä oli käydä lenkkeilemässä. Uskoisin, että teistäkin lukijoista monella on lenkille lähtemisen vaikeus. Epämukavuusalueen puolelle hyppääminen tuntuu ylitsepääsemättömältä… Olen huomannut, että parhaiten saan omasta niskasta kiinni, kun ajattelen hetkeä lenkin jälkeen. Tiedän, että lenkin käynnistäminen vie aikaa, eilinen lihaskunto tuntuu jokaisessa lihaksessa, mutta silti tarvitsen palauttavan juoksutreenin, joka väkisinkin laittaa kehon käyntiin.

10 km on yleensä oman lenkin maksimi pituus. Pidemmälle kun mennään täytyy maaston olla, joku muu kuin asfaltti, sillä tällä polvella on turha uneksia maratoneista. En edes nauti pitkistä lenkeistä, parasta on juosta tunnin lenkki, jonka välissä on muutakin kuin tasavauhti- juoksua. Usein viikon toinen lenkki; sisältää mäki- tai porrasjuoksua tai sitten vetoja.

Tottakai juoksulenkin pituus riippuu usein myös maisemista. Jos pääsen juoksemaan upeisiin maisemiin, en edes huomaa kuin kilsat vilisee silmissä. Oma lenkkiympäristö on kuitenkin metsää ja omakotitaloja, joten usein rehellisesti sanottuna; juoksu tuntuu puuduttavalta. Musiikista saa kaivattua puhtia, enkä ilman musiikkia varmaan edes jaksaisi juosta tuntia.

SAMSUNG CSC

Juoksusta on kuitenkin tullut osa omaa ”hengähdys-hetkeä”. Kun juoksen olen yksin, omissa ajatuksissani. Käyn pään sisällä läpi tulevaa viikkoa, töitä, harjoituksia ja esimerkiksi tulevia blogitekstejä. Usein jopa saan inspiraation kirjoittamiseen lenkin varrelta. Ja kun palaan kotiin, ei läheisten tarvitse kuunnella työasioita, kun saan käytyä ne läpi lenkin aikana.

Ja tässä tekstissä en tarkoita, että jokaisen pitäisi juosta tai edes tykätä juoksemisesta. Aerobisen kunnon (hengitys- ja verenkiertoelimistönkunnon) harjoittamiseen voi tehdä paljon muutakin, kuten: pyöräillä, kävellä, uida, rullaluistella, hiihtää, pelata.. yms. Mutta jotain kannattaa harrastaa myös peruskestävyys- alueella, jotta jaksamme nousta ihan portaat hengästymättä. Arjessa jaksaminen paranee suuresti, kun edes kerran viikossa huolehdimme kestävyydestä.

SAMSUNG CSC

Joskus hyvä tavoite kasvattaa motivaatiota ja sitä kautta löydämme funktion juoksemiseen. Helppo tavoite voisi vaikka olla vuoden päästä Helsingin tai Tukholman Midnight Run. Matka on vain 10 km, joten siitä on hyvä aloittaa ja seuraavaksi vaikka haastaa itsensä puolikkaalle. Aloittakaa juokseminen vaikka 20 minuutista ja viikoittain lisätkää 5-10 min. Uskon, että kun askel kevenee ja happi kulkee, muuttuu juokseminen pikkuhiljaa mielekkäämmäksi.

Ja niinkuin alussa jo puhuin.. ei kestävyysurheilu ole koskaan ollut mikään lempparini, lähinnä pelinomainen kestävyys ja vauhi- ja nopeuskestävyys. Mutta olen ruvennut harjoittamaan kaikkea oman palautumisen ja terveyden kannalta. Olen asettanut tiettyjä tavoitteita mihin tähtään, jotta juokseminen olisi kivempaa. Nykyään nautin siitä tunnista, kuin juoksen ihan kevyttä hölkkää tutulla seudulla, mutta saan tyhjennettyä ajatukset päästäni sekä tiedän että kotona odottaa kylmäsuihku! Toivottavasti myös ensi vuonna pääsen osallistumaan sekä Tukholman Midnattsloppetiin ja Helsingin Misnight Runiin!

Näitä samoja aiheita sekä paljon muuta hyvinvoinnista, käsittelen uutuus kirjassani: Fitoona- Terve ja vahva minä! Bongaa kirja myös Fitnesstukun-verkkokaupasta TÄÄLTÄ

wp-1457342615889.jpg

8 kommenttia

  1. Ennen olin ihan hulluna juoksuun, se meni jopa hieman yli, sillä ”penikat” alkoivat vaivaamaan enkä ehtinyt palautumaan riittävästi. Vähän niin kuin pakon sanelemana siirryin pyöräilyyn ja aloin myös tekemään enemmän lihaskuntotreenejä. Nyt huomaan, että monipuolisuus on kannattavampaa, sillä lihaskunnon kehityksen myötä juoksuasento on parempi, jaksaa juosta enemmän mäkiä tms vaihtelevampaa maastoa ja palautuu nopeammin. Monipuolisuus kunniaan siis 🙂 Työn ohella en jaksa hirveesti tehdä lenkkejä, kun työpäivän aikana tulee helposti käveltyä kymmenisen kilometriä, mutta opiskeluiden ohella lenkit ovat hyvää aivojen tuulettamista ja vastapainoa istumiselle.

    • Juuri näin! Yksipuolinen harjoittelu on aina kuluttavaa varsinkin jos harjoitusten teho on kova. Lihaskunnon tärkeyttä ei painoteta tarpeeksi, sillä sen kunto on yhteydessä ihan jokaiseen lajiin. Monipuolinen harjoittelu jossa huomioidaan palautuminen on kakkein tehokkain!

      Kiva kun jaoit tänne kokemuksesi, se sai varmasti jonkun toisenkin hereille! 🙂

  2. Hei Oona!

    Itse harrastan juoksua 3-4 kertaa viikossa. Yleensä lenkkini on noin 12-17km pituinen. Lisäksi harrastan punttisalia 2-3 kertaa viikossa. Nyt on vaan pidemmän aikaa tuntunut että lajit syövät toinen toisiaan. Tuntuu ettei varsinkaan punttisalissa tapahdu enää mitään kehitystä 🙁 Osaisitko neuvoa, kuinka nämä kaksi lajia voisi saada toimimaan paremmin keskenään? Olen itse miettinyt, pitäisikö toinen laji suosiolla jättää kokonaan pois. Toisaalta molemmat lajit on niin mukavia ettei niistä raaskisi luopua. Olen saanut paljon hyvä vinkkejä tuosta sinun kirjastasi 🙂 Aurinkoista sunnuntain jatkoa!

    • Heippa!

      Tottahan se on, että kovat lenkit syövät kuntosalipuolelta ja toisinpäin. Mutta jos pidät molemmista eikä tavoitteesi ole maksimaalinen lihaskasvatus voit jatkaa näin.
      Jos taas haluat kasvattaa jommassa kummassa lajissa suorituskykyä suosittelen silloin esim. jakamaan treenejä vuoden aikana niin, että talvella enemmän tähtäät voiman kehitykseen ja taas kevät/kesä ylläpidät lihaskuntoa ja kehität aerobista kuntoa.

      Käytännössä talven aikana keventäisit lenkkejä esim 1-2 krt/vk pidempi lenkki vähän kevyemmin ja 3krt sali ja taas keväällä voit painottaa harjoittelun juoksupuoleen.

      Treenaan itse pääsääntöisesti talvella voimaa ja kesällä enemmän kestovoimaa, kehonpainoharjoittelua ja aerobisia.

      Toivottavasti sait ideasta kiinni! Ja mahtava kuulla, että kirjasta on ollut apua!

      Mukavaa loppuviikkoa!

      • Moro Oona!
        Toi sun blogikirjoituksesi herätti kovasti ajatuksia omassa juoksemisessani,ja sehänhän on hieman liian yksitoikkoista! Mutta hiljattain luettuani sun kirjan ja juuri noita sun blogikirjoituksia luettuani rohkenee hyvin ottaa rohkeampia askeleita vaihtelevan reenaamisen pariin. Kuulostaa jotenkin ”itsestään selvältä”, mutta itselläni pitää olla joku joka sanoo ja neuvoo kuinka asiat pitäisi tehdä! Ja juuri siihen saumaan nuo sinun kirjoituksesi sattuu kuin nenä päähän! 🙂 Oma ehdoton suosikkilajini on suunnistus,ai että pidän siitä! Ja kuten olen aiemminkin maininnut,niin Jukolan Viesti kuuluu ehdottomiin suosikkitapahtumiin kesällä! Kiitos vielä muuten hyvästä matkaseurasta Louna Jukolassa kesältä 2015! 🙂 Vaihtelua kaipaan tuohon omaan harjoitteluuni,vaikka olen korkeintaan keskitason kuntoilija… Mutta miten esim. näet, missä suhteessa harjoittelussa tulisi olla juokseminen/esim.pyöräily? Pyöräilyäkään ei kait saisi unohtaa….Mutta liian juoksupainoitteista oma reenaaminen on ollut. Tosin kesällä kuntorasteilla käyminen,n.3 kertaa viikossa,vie kyllä oman aikansa,mutta ei sieltä malta olla poiskaan…! 🙂 Kiitoksia muuten hyvistä kirjoituksistasi,niitä on aina ilo lukea! 🙂

        • Heippa!

          Mahtava kuulla, että sekä postauksesta- että kirjasta on ollut apua!
          Jukolanviesti oli mahtava!

          Jos pidät enemmän juoksemisesta voit palauttavat kevyemmät harjoitukset pyöräillä, mutta pidä suunnistus mukana koska nautit siitä! Se on kaikkein tärkein. Tsemppiä!

          Oona

  3. Oot aivan ihana!!! Ensimmäistä kertaa luen blogiasi ja tulen kyllä koluamaan nää loputkin! Mukavaa viikonloppua!<3 :3

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*