Onnellisuus

@Petri Masti, Mua: Keikumakeup, Fitnesstukkumagazine

Personal trainerin eli PT.n Ammatti on noussut lähivuosina suosioon myös Suomen puolella ”treeni buumin” myötä. Ennen ammattia harjoitettiin enemmän vain Jenkeissä ja Ausseissa. Joidenkin mielestä pt on ihan välttämätön apu harjoittelussa ja tasapainoisen elämäntavan löytämisessä, toisten mielestä taas ihan liian kallis eikä apua tarvita/haluta.

Hinnoille suurin syy on verotussysteemimme ja muutama muu mihin laskutetusta summasta rahaa menee. Yrittäjiänä Pt.llä ole muuta mahdollisuutta kuin pitää hinnat siellä missä ne ovat, jos jotain haluaa ”leivän päälle”.

Monesti kannattaa myös miettiä mihin investoida, omaan hyvinvointiin vai sitten esimerkiksi hillittömään shoppailuun, ulkona käymiseen, rakennekynsiin tai mihin ikinä rahaa käytätkään. Loppupeleissä jos löydät oikean pt.n itsellesi, saat asianmukaista opastusta ja fiilis paranee, olet varmasti investoinut oikeaan asiaan, ”Oman terveyden takuuseen”. 😉

”Meitä on moneen junaan” ,tuttu sanonta, mutta niin on myös treinereitä. On hyviä ja huonoja, sekä eri lajeihin ja liikuntamuotoihin suuntautuneita. Liikunta-alalla on todella tärkeää ettet koskaan turru siihen, että olet käynyt jonkun koulutuksen vaan olet jatkuvasti ajan hermoilla, ja haluat edelleen kehittää itseäsi. Liikunta- ja ravintosuositukset muuttuvat kokoajan. Uusia liikuntamuotoja kehitetään, kaikkea tapahtuu jatkuvasti, liikunta-alanammattilaisen vastuulla on ottaa selvää asioista ja opiskella lisää. Maksettu ja käyty pt- koulutus ei kerro vielä osaamisestasi mitään. Tässä onkin suurin ongelma, koska ammatti on tällä hetkellä niin suosittu, että sitä lähee monet opiskelemaan ja koska mitään pääsykokeita tai kriteerejä ei oikeastaan ole, voi kuka vaan käydä opiskelemassa ammattiin. Ongelmaksi syntyy juuri se ammattitaidon ja kokemuksen puute.

Hyviä treinereitä on paljon! Mutta muistakaa kriittisesti etsiä teille sopiva ammattilainen apuun. Treinerin tulisi tehdä aina teille henkilökohtainen ohjaus tai suunnitelma. Huomaat kyllä heti antaako treineri sinulle 100% vai EI. Jos tiedät että saat vastineen rahoillesi tulet olemaan varmasti erittäin tyytyväinen päätökseesi ottaa avuksi oma henkilökohtainen valmentaja.

Tässä vielä SYITÄ, MIKSI PERSONAL TRAINING?

• Traineriltä saat tukea arjen hyvinvointiin sekä elämäntavan muutokseen
• Palvelu kehitetään omien tavoitteden mukaan, saat henkilökohtaista apua haluamaasi tavoitteeseen.
• Mahdollisuus oppia uutta sekä liikunnasta, että itsestäsi. Yhteistyön jälkeen pystyt varmasti jatkamaan treenaamista myös itsenäisesti.
• Sitoudut treenaamaan, sillä sovit ajoittain yhteisiä treeniaikoja. (Treenit eivät jää perinteisesti väliin, kun investoit niihin.)
• Treinerin kanssa on helpompi päästä maaliin, omissa tavoitteissa!!

Ylempänä muutama syy miksi valita valmentaja. Isojen elämäntapamuutosten tekeminen ei todellakaan ole kenellekkään helppoa, sen takia suunnittelu ja kaikki ylimääräinen stressin aihe kannattaa jättää treinerille ja paras olisi keskittyä tekemisen meininkiin. Ehkä tärkeintä projektissa on tuki, jonka valmentajalta saat, niin psyykkinen kuin fyysinenkin. Treineri sitoutuu siinuun 100% ja myös luottaa, että sinä sitoudut yhteiseen projektiin 100% niin tuloksia tulee varmasti. Muuten kaikki on yhtä tyhjää!

Älä pelkää pyytää treinerin apua, mutta ymmärrä myös, että ansaitset arvoisesi valmentajan 😉

Mukavaa keskiviikkoa!

Taas tuli se hetki vuodessa jolloin huikeat suomalaiset urheilijat tulivat palkituiksi mahtavista saavutuksistaan Suomen Urheilugaalassa.

Vierumäen liikunnanohjaaja -opiskelijat pääsivät paikan päälle nauttimaan sadoista kylmistäväreistä, naurusta ja tunteikkaista hetkistä.
Tälläiselle urheiluhullulle gaala on hyvinkin tunteikas tapahtuma. Yhtä riemua ja fiilistelyä koko ilta.

Tässä vielä palkitut!

Vuoden urheilija:
Sami Jauhojärvi & Iivo Niskanen

Sykähdyttävin hetki:
Niskasen ja Jauhojärven hiihdon sprinttiviestin olympiakullan ratkeaminen loppukirissä.

Vuoden joukkue:
Lentopallon miesten maajoukkue

Periksi ei anneta:
Rami Hietaniemi

Vuoden valmentaja:
Tuomas Sammelvuo (lentopallo)

Paavo Nurmi- palkinto:
Mikkelin kaupunki- täydellinen liikuntakuukaus

Elämänura:
Peter Tallberg

Hall of fame:
Timo Mäkinen (ralliautoilija)
Robert Petersen (koripallo)
Pertti Ukkola (paini)

Urheilun hyväntekijä:
Athletics for a Better World ja Frank Fredericks säätiö.

Urheilu- ura:
Tommi Evilä
Tanja Poutiainen
Katja Saarinen
Ville Peltonen
Jere Lehtinen

Vuoden urheiluseura:
Joutsenon Kullervo

Myös monet muut henkilöt, seurat, tapahtumat… saivat upeista saavutuksistaan ansaitun palkinnon. Voit käydä täältä kurkkaamassa kaikki voittajat.

Paljon upeita esikuvia sekä lavalla, että pöydissä istumassa. Vilaukselta näin myös yhden omista suosikeistani Eva Wahlströmin!! Niin upea sporttinen asenne nainen.

Erittäin hienoa oli olla mukana gaalatilaisuudessa, monet seurat, urheilijat, joukkueet, vaikuttavat henkilöt fiilistelevät tätä vielä pitkään. Niskanen & Jauhojärvi olivat kyllä illan staroja kolmella eri palkinnolla ja ihan ansaitusti vaikka olisinkin vähän toivonut että Selänne olisi saanut vuoden urheilija palkinnon ja kruunannut tällä uransa! 🙂 Ehkä ensi vuonna joku palkinto rapsahtaa…

Lavalla esiintyi myös huikeita artisteja/bändejä kuten Apulanta ja Isac Elliot.

Joulu tuli ja meni yhtä nopeasti. Sääennusteet lupailivat ”jenkkijoulua” ja sehän me saatiin, onneksi lumi toi oman hyvän tunnelmansa tähän jouluun. Joulun vietin yhdessä läheisten ja perheen kanssa niin kuin joka vuosi. Pieniä lapsia ei tällä hetkellä löydy lähisukulaisista, joten joulupukkia ei näkynyt. 🙂 Joululaulut soivat silti, sekä tunnelmaa lisäsivät kynttilät ja joulukuusi koristeineen.

Kaikin puolin tuli vietettyä rentouttava ja upea joulu. Lisää ihania muistoja, hyvien ruokien laittoa yhdessä, paras seura eli perhe  ja kirsikkana kakun päällä sain erittäin paljon kivoja lahjoja läheisiltä, kiitos kaikille! Vaikka lahjojen antaminen onkin mielestäni ollut aina hauskempaa, tuli sekin rooli onneksia täytettyä 😉

Jouluuni kuului tottakai myös lenkkeily upeassa auringon paisteessa. Vielä ei pakkastakaan ole liikaa, joten pystyy hyvin juoksemaan ilman jäisiä kulmakarvoja ja ripsiä. Oli hieno huomata, miten paljon oli ihmisiä liikkeellä joulun pyhinä. Paljon kävelijöitä ja perheitä ulkoilemassa yhdessä! Toki jos ilma olisi ollut loskainen ja sateinen tuskin kovinkaan moni olisi jaksanut addun tuulipukua heittää niskaan ja lähteä käppäilemään.

Sitten ruokien pariin…Omasta joulupöydästä ei löytynyt ihan pelkkiä perinteikkäitä suomalaisen juolun ruokia, ei kinkkua tai kalkkunaa. Aamulla tottakai riisipuuroa, lakkoja ja glögiä. Illallisella lohta, uunijuureksia ja salaattia, sekä muina päivinä myös laatikoita ja naudanlihaa. Ruoka maistui kyllä ja varsinkin perheen seurassa. Jouluruuista ehdottomasti lemppareita ovat kalat  ja riisipuuro! (vaikkei manteli osunutkaan kohdalle)

Ja tottakai nautin jouluna ja söin suklaata, niin kuin joka ikinen joulu! Jälkkärinä suklaata ja pipareita löytyi jokaisesta joulupöydästä. Raakasuklaata tuli syötyä varmaan monta levyä erikoiskahvin kanssa. Olenkin jo aikaisemmin maininnut miten paljon tykkään erikoiskahveista. Parasta jälkkäriä mitä voi saada! 😉 Niitä tulikin nautittua jouluna kiitettävästi!

Nespressolle tuli ennen joulua huikeita herkkumakuja sopivasti tähän sesonkiin, kuten esim: minttusuklaa, omenapiirakka, karamelli ja hasselpähkinä. Maut eivät ole kuitenkaan liian vahvoja peittääkseen kahvin hyvää makua vaan aromit tuovat juuri sopivasti potkua. NAM! Paras jälkkäri erikoiskahvien ystävälle ja ihan omassa keittiössä!  (1.kuvan kone on Nespresson U-kahvikone.)

Kahvi ja raakasuklaa.. ”avot” Siihen vielä lisänä lahjaksi saamani mummon kutomat villasukat ja ei muuta kuin sohvalle rentoutumaan kynttilänvaloon perheen kanssa. Parempaa joulua ei voisi olla!

Pyhinä piti vielä heittää pulkka alle ja mennä laskemaan Malminkartanon jätemäelle. Jos pääkaupunkiseudulla etsit pulkkamäkeä ja samalla hyvää treeniä niin jättärille vaan. Mäessä riittää pituutta ja hyvä treeni tulee, kun joka kerta saa kavuta rappuset huipulle asti. Joka jouluun mahtuu iloa ja leikkimieltä!

Kohta onkin uusi vuosi ja tulevat uuden vuoden lupaukset… mitähän itse aijon ensivuodeksi luvata.. 😉

@P.Peltonen

Muutamassa vuodessa elämäni urheilijana on hyvin paljon muuttunut…

Ennen tottuneesti pakkasin aamulla treenikamat, lähdin ennen koulua aamutreeneihin. Treenikassista ei tosin löytynyt salivaatteet vaan fudiskamat. Aamutreeneistä suoraan kouluun ja koulusta iltatreeneihin. Viikkorutiini pyöri hyvin samalla tavalla, lisänä vielä viikonloppuisin sarjapelit. Viikosta toiseen oikeastaan treenit olivat aina samaan aikaan ja samoina päivinä. Vapaapäivinä ehti keskittyä johonkin muuhun kuin omaan lajiin ja niitäkin oli hyvin harvoin.

FC Honka

En kuitenkaan valita, rakastin pelaamista yli kaiken, sekä urheilijan elämää. Treeneihin lähtö ei tuntunut pahalta, oikeastaan ihan mielettömältä. Joukkue oli kuin perhe, vaikka pidinkin itseäni aina vähän erilaisena, niin kuin varmasti jokainen pelaaja isossa joukkueessa. Jokaisella on se oma ”persoonansa” niin normaalisti kuin pelikentilläkin, ja juuri tästä syystä jokainen pelaaja täydentääkin joukkuetta omalla tavallaan.

Intohimo jalkapalloa kohtaan sai kuitenkin monia kolhuja vakavien vammojen myötä. Tunne siitä, että itse ei puoleen vuoteen koske palloa, niin kovalla sarjatasolla tuntui hirveältä. Sillä tiesin miten paljon muut tulisivat kehittymään ja etenemään pelaajana, kun itse vasta kuntoutuisin takaisin normaaliin toimimiseen. Ei ollut henkisesti kovinkaan helppoa. Jokainen urheilija tietää ja pystyy varmasti samaistumaan tunteeseeni jos ovat olleet pitkään poissa lajinsa parista.

Tänään luokkatoverini esitti minulle kysymyksen jota pohdin usein: ”Miksi lopetin fudiksen” Vielä kun olin kovalla tasolla, ja koska tiedän, että jos joku on oma juttuni niin urheilu. Olen paljon pohtinut sitä, kun meissä kaikissa on joku asia minkä vaan taidamme, vaikka emme olisikaan sitä ennen juurikaan tehnyt, niin minulla se on aina ollut urheilu. Kysymyksen tarkoitus ei ollut ainoastaan  miettiä juuri jalkapalloa, vaan yleisesti harrastusta joka vaatii enemmänkin taitoa ja paljon harjoittelua, eikä siihen kuka vaan pysty. Samalla keskustelu syveni saliharrastukseen, joka todellakin on harrastus mitä kuka vaan voi harrastaa. Kuntosali on ylläpitävää harjoittelua ja ihan mielettömän siistiä. Mutta ainakin itselläni on ongelmana kilpailuvietin puute. Joudun jatkuvasti miettimään uusia tavoitteita, jotta voisin edes itseäni vastaan kisata.

Paljon olen tehnyt salilla töitä, nautin siitä ja huomaan positiiviset muutokset.. lihakset ovat kasvaneet ja muokkautuneet, mutta perimmäisenä en sitä harjoittelussa ajattele, vaan kilpailua ja tekemisen tuottamaa intohimoa.

Fitness expo 2013

Fitnesistä puhutaan nyt paljon, valitettavasti puhuminen/toiminta on kääntynyt urheilusta viihteen puolelle, mutta pointtina, että siinä itse valmistautuminen ja treenaaminen on urheilua, mutta kisatapahtuma ei sitä oikeastaan ole, vaikka onkin omalla tavallaan hieno juttu sekin. Fitnesissä todellakin se matka on minusta niin paljon siistimpi kuin pelkkä lopputulos. Siinä lajissa kaikki työ tehdään ennen itse kilpailupäivää. Tuntuu niin oudolta, ettei kisan aikana voi tehdä muuta kun hymyillä ja esiintyä omaksi edukseen. Kokemus se todellakin on ja ihan omalaatuinen, mutta urheilijalle vaikea tilanne sopeutua. 🙂

Kisaamisessa hienointa oikeastaan oli/on että tutustuu hyvin oman kehontoimintaan ja ainakin itse opin paljon myös diettaamisen mentaalipuolta. Jos asiakkaillani tulee olemaan joskus tilanne, jossa painoa on tiputettava paljon, niin ei sitten tule yllätyksenä mentaalipuolen vaikeukset. Nämä olivat oikeastaan pää syyni kisaamiseen sekä lisäksi, etten halunnut jättää urheilua ja siinä kilpailemista kokonaan sivusuun. Mutta sen tiedän, että jossain haluan vielä kilpailla, missä tosissaan voittaja ansaitsee voittonsa tehtyjen suorituksien perusteella. Sellainen tapa vaan on minulle se kaikkein antoisin 🙂

Saa nähdä mitä kaikkea tässä vielä keksii, nyt jos yhdet kisat kisaan lavalla ja seuraava etappi onkin joku aivan toinen. Haluan tosissaan päästä purkaamaan tätä armotonta kilpailuviettiä johonkin. Haluan kokea voittoja, häviöitä joista oppia sekä niitä viimeisten minuuttien ja  sekunttien häkellyttäviä hetkiä ja tunteenpurkauksia, mitä esimerkiksi fudis on minulle tuonut. Silloin tunnistan itseni parhaiten urheilijana.

Urheilu on ihanaa, eikä siinä todellakaan tarvitse kaikkien tuntea halua kilpailla, mutta taidan vaan olla niin kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen, että minulle urheilu ei ole pelkkää kunnossa pysymistä tai hyvältä näyttämistä vaan myös paljon muuta. Siistiä!! Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Ensimmäinen kalenterin luukku on avattu, ei montaa yötä enää jouluun. Muutoksia elämässä on tapahtunut paljon viimeisen vuoden aikana, enää yksi kuukausi aikaa kerätä uskomattomia kokemuksia vuodelle 2014, ja niitä todellakin aijon kerätä. 😉

Tämän päivän aamutreeni taittui Malminkartanon jätemäellä. Juoksu paikanpäälle, huiputus, kyykyt ja takaisin kotiin. Ihan mieletön oli lähteä aamulla juoksemaan, kun aurinko pilkotti pilvien takaa, eikä ilma ole vielä niin kylmä ettei pystyisi juosta. Mitään muuta latausta ei lenkkiin tarvittu, ei edes tyhjä vatsa kurninut matkalla kun kirmasin mäkeä kohti ja takaisin.

Raikas ja upea ilma, parempaa ei voisi toivoa! JA kaiken lisäksi joulukuun ensimmäinen päivä…

Mitä mieltä olette lenkkeilystä tähän aikaan vuodesta? Joillekin kylmä ilma, ei sovi lainkaan ilmaksi hengittää taas toiset pinkovat vielä -25 pakkasen kohdalla.

Lenkkeily ei muutenkaan ole kaikkien mieleen. Monille varsinkin aamulla itsensä saaminen liikkeelle tuottaa vaikeuksia. Vaikeuksien kautta on kuitenkin helppo päästä voittoon. Kun kurinalaisesti jaksat itsesi edes viikon tai kahden ajan herättää tunnin tai edes puolituntia aijemmin, rupeaa aamucardiosta tulemaan pikkuhiljaa tapa, josta et päästä irti. Niin ainakin minulle on käynyt! Kokeilkaa 😉 

Tämän viikon treeniohjelma: 

MA: Aamucardio/mäenhuiputus, illalla rinta/vatsa-puntti

TI: Selkäpuntti + kehonhuolto

KE: Jalkapuntti + aamucardio

TO: Olkapää/vatsa- puntti

PE: Hieronta (lepo/kehonhuolto)

LA: Käsipuntti + aamucardio

SU: Vatsalihakset + kehonhuolto

Näillä treeneillä mennään tämä viikko, sarjat 4-5×8-10, syklin tehokeinoina superit ja trisetit 🙂

Vinkkinä elämäntapamuutokseen; ”Suunnittele viikon alussa tulevat treenit, niin osaat myös niille jättää aikaa. Jos et suunnittele lainkaan viikkoa, jää usein treenit myös tekemättä.”  -Fitoona