Käytöstavat- unohtuneet?

Muutama päivä sitten puhuttiin porukassa, että mihin ihmisten käytöstavat ovat kadonneet, joten oli pakko jakaa muutamia asioita joita kävimme syvällisen keskustelun aikana läpi.

Käytöstavat… pidäisi olla jokaisella tiedossa, opetettu jo kun olit lapsi ja elämä opettanut kokemusten ja 10377017_10152588209909933_2006163987090994545_nelinvuosien myötä. Mihin ne ovat sitten monilta kadonneet? Inhimmillisyys kaikessa, mutta pakko sanoa, että jokaiseen ikäryhmään, sukupuoleen ja kansallisuuteen mahtuu paljon erittäin huono käytöksisiä ihmisiä. Minusta turha on yleistää ketään, eikä niitä hyväkäytöksisiäkään saa unohtaa! 😉

Haluan listata teille viisi käytöstapaa, joiden olen huomannut monilta unohtuvan ja mitä itse pidän vaivattomina mutta siltikin erittäin tärkeinä;

1. Tervehtiminen, Monilla näyttää olevan todella hankala tervehtiä muitakun omaa lähipiiriä. Varsinkin kun teet jonkun kanssa ekaa kertaa hommia, annat itsestäsi todella tylyn kuvan jos et tervehdi. Sama pätee kun esim. menet kauppaan, usein myyjä tervetii sinua, niin miksi et tervehtisi takaisin.

2. Kiitos! Tätä kuulee liian harvoin. Sana joka sinun pitäisi monta kymmentä kertaa toistaa päivässä. Nämä tapaukset saisivat varsinkin ryhdistäytyä: Ravintolassa kun saat esim. ruokasi, tai missä tahansa kun sinua palvellaan niin kiittää pitäisi minusta aina. Ja toinen omana kokemuksena järkytti, kun pidin ovea rattaita työntävälle naiselle eikä inahdustakaan kuulunut, pakko oli näpäyttää ja huutaa perään ”ole hyvä!” en usko että uudestaan enää jättää kiittämättä.

3. Oven avaaminen, vammautuneille, ikäihmisille sekä rattaitatyöntäville ja miksei muillekkin! Pieni vaiva, mutta aika iso apu. Muistan kyllä kun kuljin itsekin kepeillä että aika vaikea oli polvileikattuna ovia avata ja päivittäin joku paiskasi oven päin näköä.

 4. Kättely! Kättely on tapa kun tutustutaan uusiin imisiin tai tervehditään: itsestäänselvää, eikö? mutta mitä pidät kun joku nainen ojentaa sinulle käden kun käsisuudelmaa vailla tai sitten löysä kädenpuristus eikä katsekontakti todellakaan ole silmissä vaan lattioiden pölyissä. Reipas kädenpuristus ja silmiin katsominen antaa heti ihmisestä paljon reippaamman kuvan. 😉

5. ”Ensin ulos sitten sisään” junat, sporat, metrot, bussit, kaupat mikä paikka tahansa, ihmiset tulisi aina ensin päästää ulos ennen kuin änkeää sisään. Julkisissa kulkuvälineissä tämä on unohtunut täysin!

Tässä muutama yleinen käytöstapa, jotka eivät vaadi keneltäkään aikaa tai vaivaa, mutta jos nämä toimisivat olisi monien arki helpompaa ilman turhia ärsytyksiä ja närkästymistä. 🙂 Käytöstapoja ja kulttuurieroja on paljon, ”jokainen tyylillään,” ”maassa maan tavalla.” Mutta toivottavasti jokainen muistaisi edes nämä yleiset ja inhimilliset!

Mukavaa keskiviikko iltaa! terveiset vesisistä kuvauksista 😉

10475682_10152588209779933_1287409476293836931_n

Kuvaaja: Anssi Ranki Meikki: Keiku (Hiustrendi)

 

35 kommenttia

  1. En siis ole ainut kuka tähän on närkästynyt. Pieniä helppoja asioita.

    • Niin on! ketään ei voi pakottaa eikä se ole tarkoitus, eikä kenenkään tietenkään tarvitse nähdä pientäkään vaivaa, mutta silloin minusta olisi peiliin katsomisen paikka 🙂 luulis että jokainen tulisi hyvälle tuulelle myös siitä että saa jonkun toisen hymyilemään.

  2. Miksi kaikkia tuntemattomia pitäisi tervehtiä? Etkai säkää nyt kadulla tervehdi jokaista vastaan tulijaa?

    Ja kyssärinä, tervehditkö säkään enää takaisin, jos se joku ei tervehdi sinua. Veikkaisin ettei sinuakaan kiinnosta tervehtiä ensikerralla henkilöä, joka viimeksi ei tervehtinyt

    Asia on toki just noin omasta mielestä, jos oot missään tekemisissä henkilön kanssa tai ovat naapureita tai vastaavia. Ja tottakai tervehditään takaisin, jos joku muu tervehtii. Muuten täyttä asiaa.

    • Ei kyse ollutkaan jokaisen ohikulkian tervehtimisestä. Kaikki on aina tapauskohtista, mutta jos menet esim. ravintolaan ja tarjoilija tervetii sinua tai kaupan myyjä, etkö vastaa tähän.. pikemminkin asian pointti oli tässä 🙂

      Ja pointtisi on yksi asia mitä tässä haetaankin, ”miksi joku ei tervehdi takaisin”, ei varmasti kukaan enää uudestaan tervehdi se on fakta 🙂 makuhan tollaiseen menee.

      Mukavaa kesää!

  3. Pakko nyt ekaa kertaa kommentoida sullle, koska mä oon niin käytöstavoista paasaaja! En vaan tuu koskaan ymmärtämään just esim sitä, että jotkut ei vaan koskaan opi odottamaan junan tms ulkopuolella kun muut tulevat ensin ulos. Enkä ymmärrä mikä siinä on niim vaikeaa? Monesti itsekin oon sanonut niille vaikka ”Pääseekö täältä ensin ulos” tms. Työskemtelen myös kioskilla, jossa näkee päivittäin ihan järkyttävän huonokäytöksisiä ihmisiä ja juuri tuo tervehdyksen ja kiitoksen uupuminen näkyy päivittäin useita kertoja. Voi, meillä suomalaisilla on vielä paljon opittavaa.. Kiva ja puhutteleva teksti Oona:)

    • Tuntuu, että monet pohtivat samaa! ja kokemuksia löytyy lähes jokaiselta. Toivotaan että edes joskus asia paranisi 🙂

      Mukavaa kesää!

  4. Nyt on ihan pakko kommentoida. Itse olen samaa asiaa pohtinut. Omasta kokemuksesta, olen saanut huomata monia tilanteita, missä nuo kultaiset käytöstavat ovat hävinneet.
    Olin jokin aika sitten samaan aikaan nuorten kanssa koulussa ja yksi helmi löytyi luokasta. Hän aina odotti, että minä menen ensin luokkaan ja availi ovia ym. Aivan mahtava tyyppi! Myös satunnaisesti muita poikia löytyi koulusta jotka kunnioittivat ikäistään vanhempaa naista.
    Ulkomailla huomasin, kuinka kohteliaita he olivat raskaana olevalle ystävälleni. Aina tarjoutui joku antamaan paikkansa hänelle ruuhkaisilla yleisillä kulkuvälineillä.
    No annas olla, kun myöhemmin tänä kesänä tultiin ruotsinlaivalta Suomeen ja mentiin sporaan, joka oli täysi laivamatkustajista ja jouduimme seisomaan erään toisen raskaana olevan ystävättäreni kanssa, niin kuka huomioi hänet ja tarjoutui antamaan paikkaa, RUOTSALAINEN. Kaikki muut suomalaiset vain tönöttivät omilla paikoillaan.
    Tuo istumapaikan antaminen vanhuksille, raskaana oleville naisille ja muille huono kuntoisille pitäisi muistaa!

    Hyvää loppu kesää Oona ja pidetään me ainakin niitä kaytöstapoja ja positiiivisuutta yllä! 🙂

    • Paljon löytyy hyvinkin käyttäytyviä eikä niitä kokemuksia helpolla unohda, kiitos paljon viestistäsi! 🙂

      Juuri noita tapahtuu paljon, mutta varmasti joka maassa on myös ne ihmiset ketkä eivät piittaa, muidn auttamisesta 🙂

  5. Mua on ihmetyttänyt pitkään se että mikset sinä vastaa esim instagrammissa muille? En nyt tarkota sitä että jokaiselle joka kehuu niin pitäs vastata, mutta jos ihan asiallisia kysymyksiä esittää? Kavereilles kuitenkin vastaat. Eikös nuokin kuulu käytöstapoihin?

    • Heippa!
      Sähköposteja ja facebook viestejä tulee todella paljon ja pyrin niihin aina vastamaan, kunhan vaan huomaan ne, Instagramissa tulee todella paljon viestejä ja kaikkeen ei vain ehdi vastata ja paljon jää huomaamatta sillä ilmoituksia ei näy. Kaverini usein ilmoittavat kun ovat kommentoineet jotain jolloin heille pystyn vastailemaan. Kiitos viestistäsi, hyvä kun tulet kertomaan jos jokin vaivaa mieltä, mutta parhaiten juuri minuun saat yhteyden joko täällä sivulla tai meilitse, jos tulee jotain kysyttävää 🙂

      Oikein mukavaa kesää 🙂

  6. Täytyy nyt itekki kommentoida, että tähän törmää huvipuistotyöntekijänä joka päivä. Parhaimmillaan päivässä mulla käy 1000-2000 asiakasta ja valehtelematta ehkä 10-20 ihmistä näistä ihmisistä tervehtii takaisin, katsoo silmiin, taikka kiittää kun olen palvellut heidät. Usein saan vaan murahduksen ja kolikot heitetään pöydälle ja sanotaan että lasketko paljonko tässä on. Harmikseen ne jotka oikeasti hymyilee minulle, kiittää ja antaa rahan suoraan käteen (sitäkään ei nykyään enää tosiaan kamalan usein nää, vaan yleensä juuri rahat heitetään pöydälle tai naputetaan niitä kolikoita pöytään ja huudetaan ”hei tyttö, saako täällä palvelua” kun vielä palvelen toista asiakasta..). Tämä on mielestäni todella harmillista.. Nykyään tuohon jo on tottunut, mutta aluksi sen otti aika henkilökohtaisesti ja mietti, että eikö minulla ole asiakaspalvelijana ihmisarvoa. Aina hymyilen jokaiselle asiakkaalle, kiitän kun saan kolikot, kiitän kun asiakaspalvelusuhde on päättynyt ja toivotan hyvät päivänjatkot. Vastaukseksi saan vain yleensä nopean vilkaisun. En tiedä mikä nykyään on, koska minut opetettiin olemaan aina kohtelias kaikille, missä ikinä olinkaan.. Ja huvipuistotyöntekijänä siis saan kuulla päivittäin haukkuja miten olen ämmä, kamala täti, joskus ihan h**ra, koska tottelen vain sääntöjä mitkä minulle on annettu työskentelyyni. Eivätkä ihmiset edes häpeä kun huutavat hankkivansa minulle potkut, vaan luulevat tekevänsä oikein. Huvipuistotyöntekijänä kaikista raskainta on juuri ne asiakkaat, jotka pahoittavat sanoilla ja teoillaan mielen..

    Tulipas kunnon avautuminen haha mutta tosiaan, jos joku lukee tätä ja tajuaa sen kiittämisen, silmiin katsomisen ja kiittämisen tärkeyden, ehkä tästä avautumisesta oli jotain hyötyä : D

    • Moikka 🙂

      Kiva kun jaoit kokemuksesi, varmasti monilla silmät aukeavat tästä 🙂
      Monet joutuvat kokemaan työssään epäarvoisuutta joka on minusta todella törkeää.
      Paljon tsemppiä työhösi, muista että teet ihan yhtä tärkeää työtä kuin muutkin!

      Mukavaa kesää! 🙂

  7. Valitettavasti kuvailemasi tilanteet on kroonisen suomalaisuuden piirteitä. Jostain syystä me ollaan niin juroa kansaa, ja joissain paikkakunnilla tulee paikoittain pientä eroa. Näin paljasjalkaisena turkulaisena voin vain puhua omasta kaupungista, ja onhan tämä aika pitkälti omiin kenkiin katsomista.

    Saatat asua samassa kerrostalossa monta vuotta samojen ihmisten kanssa ja näät niitä päivittäin rappukäytävässä tai hississä, mutta siinä vaiheessa kun menet tervehtimään, niin toinen osapuoli alkaa säntäilemään sinne sun tänne ja ei tiedä mitä tekee. Ja valitettavasti, se on tarttuvaa. Kun tarpeeksi monesti tervehdit ja ihmiset ovat tylyjä sinua kohtaan, niin siinä käy juurikin kuten itse sanoit kommenteissa ”ei varmasti kukaan enää uudestaan tervehdi se on fakta 🙂 makuhan tollaiseen menee”

    Vasta vähänaikaa sitten oli uutinen jostain jenkkiperheestä joka muutti pois suomesta, koska meidän ”ominaisuus” tuntui niin tökeröltä niitä kohtaan-> http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288716778245.html

    • Olet oikessa, näitä esiintyy paljon suomessa! liikaa! Toivotaan, että tämä muuttuisi, valitettavasti tuntuu että tekniikan kehittymisen myötä myös käytöstavat löytyvät vain sähköpostiviesteistä. Aito face to face käyttäytyminen taas mennyt huonompaan suuntaan.

      Kiitos viestistäsi ja linkistä artikkeliin! herättää varmasti keskustelua!

  8. Katsekontakti henkilöön jonka kanssa puhuu on myös mainitsemisen arvoinen kohteliaisuus. Tuntuu ettei ihmiset enää katso toisiaan silmiin, tai edes sinne päin vaan moni vaan tuijottaa omaa kännykän tai tabletin näyttöä tai jonneki ihan muualle.

  9. Heippa! Hyvä kirjoitus! Siinä olikin ehkä tärkeimmät, ehkä yhden vielä nostaisin jonon jatkoksi, joka yhtä ”pieni”, mutta tärkeä ele, jonka pitäisi mielestäni olla itsestäänselvyys niinkuin kaikki jotka mainitsit: silmiinkatsominen kun puhutaan! Oltiin sitten kaksin tai porukassa niin en minä pidä keskustelusta ihmisen kanssa, joka katselee minne sattuu, se on suoraan sanottuna TÖRKEÄÄ ja keskustelukumppanin aliarvioimista.. ja niinkun sanoit, ei voi edes yleistää että olisi nykysukupolven juttu vaan samoin ihan aikuisten ihmisten! Järkyttävää! Olet kyllä Oona kaikinpuolin hieno roolimalli ja ihana ihminen, oikein mukavaa loppukesää sinulle 🙂

    • Todellakin kuuluu mukaan! pidin ehkä liiankin itsestäänselvyytenä, hyvä kun kommentoit! Erittäin tärkeää!! 🙂
      Kiitos paljon, upeaa loppu kesää!

  10. Muuten olen samaa mieltä, mutta inhoan kättelyä, voiko inhottavampaa tapaa olla?!! En tosiaan halua koskea kenenkään vieraan vähintään hikiseen käteen, jolla on vielä tehty ties mitä! 😀

    Täytyy vielä sanoa, että nykyään näkee kassoilla sekä iloisia ja kohteliaita kassatyttöjä, mutta myös niitä, joilla on naama norsunvitulla ja tulee suunnilleen olo, että pitäisi pyytää anteeksi, kun on häirinnyt. Jos se on niin vaikeaa, niin ehkä pitäisi valita toinen työ.

  11. moikka! 🙂 pakko sanoa et tää sai kyllä itseekin ajattelemaan asiaa vähän eri näkökulmasta. miten se voikin olla välillä niin vaikeeta tervehtiä tai kiittää tai muuta vastaavaa. on se kuitenkin kivaa huomata, että voi antaa muillekin ihmisille tosi paljon pelkästään tällaisten pienten juttujen kautta ja itsellekin tulee tosi hyvä fiilis siitä.

    sulla on hirveen kannustavia ja motivoivia postauksia muutenkin, kiitos siitä! näitä on kiva lukea 🙂
    kivaa kesän jatkoa sulle 🙂

  12. periaatteenmies

    Miksi pitäisi tervehtiä muita kuin omaa lähipiiriään? Minä moikkaan vain tuttujani, mielestäni ihan toimiva periaate.
    Mitä sitten jos ulkopuolinen vaikuttaa tylyltä,miten se hetkauttaa ketään? Pitääkö olla niin epävarma itsestään, että jää pohtimaan ”vihaako” toi minua jos ei sano sanaakaan? EI ulkopuoliset ole sinusta alunperinkään kiinnostuneita. Kaikilla on oma elämänsä. Parempi välittää vain itsestään ja läheisistään. Näin minä toimin ja toivon että moni muukin!

    • Kyse ei ole lainkaan siitä että halutaan hakea kiinnostusta/huomiota ulkopuolisilta. Ennemminkin vaivaton käytöstapojen handlaaminen on tekstin perusta. En usko että kenenkään päivä menee pilalle jos ei saa vastakaikua moikkaukselle, mutta varmasti saa ainakin tietynlaisen kuvan tästä tylystä henkilöstä. 🙂 Tottakai jokainen on itse vastuussa siitä minkälaisen kuvan itsestään ulkopuolisille antaa.

  13. Ei ehkä pitäisi ottaa itteensä jos vieras ihminen ei osaa käyttäytyä, mutta kyllä muakin ärsytti kun kerran pidin ovea just rattaita työntävälle naiselle eikä mitään kiitosta kuulunut, tympeä katse vaan. Olis varmaan munki pitäny sanoa vaan ”ole hyvä” kovaan ääneen 😀 Toki joskus voi olla huono päivä, mutta ei se kiitoksen sanominen paljoa vaadi. Niinkin pienellä sanalla voi kuitenkin saada toiselle hyvän mielen. Toi on muuten kanssa tosi ärsyttävää kun yrittää kätellä silleen reippaalla otteella niin toinen vaan pitää sitä kättä velttona siinä 😀

  14. Luen vähän myöhässä näitä sun postauksia, ku oon ollu lomalla, mutta älyttömän hyvä postaus!! Näitä käytöstapoja tekis mieli lähteä kailottamaan Suomen kaduille oikeen kovaan ääneen! Palasin juuri Yhdysvalloista ja kerta toisensa jälkeen olen ihmetellyt, miksi Yhdysvaltoihin on AINA helpompi mennä, kuin palata Suomeen? Minulla ei tullut sinne ensimmäiselläkään kerralla minkäänlaista kulttuurishokkia. Mutta joka kerta Suomeen palatessa on tullut kamala kulttuurishokki ja reissusta palautuminen on saattanut viedä puolikin vuotta! Tänne palatessani itseäni on suunnattomasti ärsyttänyt nimenomaan suomalaisten käytöstavat, kyräily, ihmisten jäykkyys ja omahyväisyys. Tämä on ollut niin kova pala mulle, että edelleen mietin muuttoa usaan. Yleisesti ottaen ihmiset ovat siellä iästä riippumatta todella kohteliaita ja ystävällisiä, myös asiakaspalvelutilanteissa sekä asiakkaat että asiakaspalvelijat. 😉

    • Hei!

      Kiitos viestistäsi 🙂 Ihan hauska verrata maittain miten ihmiset käyttäytyvät, mutta joka päivä kotaa kyllä huonokäytöksisiä ihmisiä ja se on jotenkin surullista. Mukavaa loppukesää! 🙂

  15. Terve!

    Täytyy sanoa että kyllä käytöstavat on hirveän tärkeä asia, se antaa kuvan millanen olet ihmisenä. En tiedä onko nykyään vaan meininki semmosta että keskitytään yhä enemmän itseen kuin toisiin? Varsinkin me parikymppiset miehet ollaan kyllä aika hyvin unohtettu käytöstavat, siis yleisesti ottaen.

  16. Moi! Ei nyt liity tähän postaukseen, mutta pakko sanoo et sul on tosi kivat hiukset! Mikä toi sun sävy on , tai mitä teet kampaajalla et toi blondi väri ei oo yhtään keltanen ja on noin luonnollinen. Ja vahingoittiko permis paljon hiusta ja minkä hintanen laitto oli? Suositteletko? Kiitos etukäteen 🙂

    • Onnekseni mulla on ihan oma väri tukassa, siksi ei niin keltainen 🙂 Permis tuo kivaa vaihtelua, mutta kyllä se kuivattaa todella paljon hiusta. Ainakin itselläni ihan eri laatuinen tukka nyt, mutta se kasvaa nopeasti pois.

  17. Hei! Pakko kommentoida tähän. Itseäni on jokin aika sitten alkanut ärsyttämään kanssa ihmisten tervehtimisen puute. Joten olen viime kesästä asti varsinkin töissä pyrkinyt kättelemään kaikki ihmiset, jotka näen ensimmäistä kertaa. Ja eniten todella häiritsee juurikin tuo, jos joku pitää kättä kuin kuollut lahna. Ja olen monesti miettinytkin, että millaisena he oikein minua pitävät, kun nainen tulee ensimmäisenä käsi ojossa tervehtimään… Ainakaan meillä se ei ole kovin yleinen tapa. Ja joskus saan jänniä ilmeitä.

    Silmiin katsomiseen olen yrittänyt myös panostaa, mutta itse olen niin ujo, että lukeudun noihin, joiden katseet harhailevat pitkin seiniä keskustelun aikana. Ja varsinkin, jos seurueessa on joku toinen, jolla on sama ongelma, itsellänikin pahenee seiniin katselu. Monesti, kun katseet kohtaavat jonkun kanssa, oma katseeni putoaa automaattisesti alas. Yritän kyllä päästä siitä tavasta, mutta se on hyvin tiukassa!

    • Hyvä kommentti!

      Suomessa on ihmeellinen tapa ettei ”tuntemattomia” tervehditä vaikka tulisivatkin samaan työpaikkaan töihin jolloin näette useammin. Minusta uusiin ihmisiin tutustuminen on aina hienoa ja kontaktin hakeminen kättelyllä ja katseella kertoo että henkilö otetaan hyvin vastaan. 🙂
      Varmasti pääset vielä katseen harhailusta eroon kun rupeat tilanteissa sitä tarkemmin miettimään 🙂

      Mukavaa viikkoa!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*