Monipuolisuus

En ole hirveesti kirjoittanut palautumisesta niin ajattelin, että aihe voisi olla sopiva, kun juuri tällä hetkellä huomaan että oma kroppa ei palautunut yhtä hyvin kuin yleensä. Ja olenkin heti keventänyt kovista treeneistä ja tämänkin päivän treeni on uinti.

Sami Siilin

Hyvän terveyden- ja kunnon ylläpitoon kuuluu isossa osassa lepo/palautuminen. Jokainen joka lähtee sabotoimaan tätä treenaamisen tykki-kolmosta, eli harjoitus, ravinto ja palautumisen kokonaisuutta huomaa sen kyllä nopeasti. Ilman ravintoa emme jaksa emmekä saavuta tuloksia, taas treeni rikkoo lihasta (mikrovauriot) joka johtaa kasvuun ja varsinkin jos treeni on progressiivista niin kehitystä tapahtuu. Lisäksi lepo ja palautuminen korjaa lihaksistoa, palauttaa lihaskireyksiä ja taas valmistaa meidät paremmin seuraaviin harjoituksiin, jos emme palaudu ei harjoittelusta tule mitään. Pidemmän päälle ylirasittunut kroppa voi johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja mielellisiin häiriöihin. (Kortisoolitason nousut- uupuminen/väsyminen/ärsyyntynyt mielentila)

Into menee yleensä itsensä kuuntelemisen edelle, ja tästä puhun täydellä kokemuksella. Kun urheilu on se oma juttu niin se voi helposti mennä yli. Valmentajana saatat välillä itse osallistua valmennuksien sisältöön ja kun näitä on monta kertaa päivässä ja vielä teet omat treenit niin et huomaakaan miten kovalla rasituksella keho on.

Muutamia yhteydenottoja on tullut, että ”Kehittyvätkö jalkojen lihakset kun treenaan kolme kertaa viikossa jalkoja ja kerran yläkroppaa?” – Vastauksena olen sanonut, että en nää tässä mitään järkeä. Maksimissaan jalkoja kannattaa treenata kaksi kertaa viikkoon joko: toinen treeni kovaa ja toinen enemmän toiminnallisemmin tai pienemmillä painoilla pidempää sarjaa. Tai sitten joillakin toimii hyvin jalkatreenin jakaminen etupuolen lihaksiin ja takapuolen lihaksiin, myös tätä voi kokeilla. Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu jos treenaamme liikaa samoja lihaksia, emmekä anna niiden palautua.

Kysymyksiä tulee myös paljon lihasarkuudesta harjoituksesta seuraavana ja sitä seuraavana päivänä…  tähän syynä on treenin aiheuttamat mikrovauriot lihaksessa, lisäksi mahdollisesti lihaksessa tapahtuvat tulehdusreaktiot. Usein jos teet jotain mitä et ole hetkeen tehnyt tai teet liikettä suurella liikelaajuudella,  jolloin lihas venyy ääriasentoon, voi nämä esimerkit aiheuttaa kipu-tuntemuksia lihaksiin. Ja jos/kun kipuja tulee niin silloin pitäisi ymmärtää, että seuraavien treenien on oltava palauttavia.

Kun treenataan viikossa muutama treeni tosi kovaa pitäisi tuplasti enemmän olla palauttavia harjoituksia, kuten: kevyttä aerobista harjoittelua (pyöräily, hölköttely, kävely, uinti), lisäksi liikkuvuutta parantavia harjoitteita (aktiiviset- ja avaavat-harjoitteet, venyttely) ja rullailua sekä hierontaa.

Sami Siilin

Harjoitusviikon aikana palautumistamme edistää tietenkin monipuolinen ravinto, sekä se että oikeasti saamme ravintoa tarpeeksi. Kun halutaan palautua ja kehittyä ei niukassa syömisessä ole mitään järkeä. Mitä enemmän urheilee, sitä enemmän annosten koko kasvaa. Miinuskaloreilla treenaaminen ei kehitä lihaksistoa, päinvastoin aiheuttaa uupumista treenien aikana ja lisää loukkaantumisriskiä, eikä kroppa palaudu samalla tavalla. Kun treenimääriä alkaa tulla paljon on suositeltavaa käyttää laadukasta proteiinia treenin jälkeisenä palautusjuomana. Olen pitkään nauttinut Whey-proteiinia (kausittain creatiinia)  ja banaanin aina heti treenin jälkeen ja huomaan kyllä sen edistävän palautumista.

Fitnesstukun whey-proteiini nyt -40% ale- KAMPPIKSISSA: TÄSTÄ LINKISTÄ!! (vain 14.3 asti)

Harjoitusviikon aikana on myös todella tärkeää että nukkuu tarpeeksi, muutaman tunnin yöunilla ei ole mitään järkeä mennä tekemään kovaa treeniä, taas loukkaantumisriski kasvaa. Nuku tarpeeksi, jotta energiavarastosi täyttyvät ja olet oikeasti valmiina treeniin.

Palautumiseen viikon aikana auttaa myös päivittäinen kehonhuolto. Rullaa päivittäin lihaksia yhdistä rullailu venyttelyyn jolloin tulos on vieläkin parempi. Lämmittele aina kunnolla ennen treeniä ja tee joku palautumista käynnistävä loppuverkka johon kuuluu myös supistuneen lihaksen lepopituuden palauttaminen. Älä lähde jumisena salilta/treenipaikalta pois vaan avaa lyhyillä venytyksillä tai avaavilla liikkeillä lihaksia ja kotona rullaa ja venytä lihaksia pidempään. Kehonhuolto ei ole pelkkää: monen mielestä tylsää venyttelyä, vaan vielä parempi on avata kroppaa juuri niillä avaavilla liikkeillä.

Sami Siilin, Fitoona- Terve ja vahva minä!

Viimeisenä vinkkinä voisin sanoa! Opi tykkäämään kehonhuollosta, keksi joku rutiini itsellesi miten hoidat kehoasi. Kun menet peilin eteen kylki ”edellä” ja huomaat, että hartiasi ovat eteenpäin eikä kropan sivuilla tai jos menet kyykkyyn ja kantapääsi nousevat lattiasta, niin tiedät jo näistä esimerkeistä, että olet TUKOSSA! Jotain on siis tehtävä paremmin.

Kivaa loppuviikkoa kaikille!

Aurinkoiset säät ovat olleet harvassa, joten jokaisesta pitää ottaa kaikki irti. Aina kun mahdollista käyn vetämässä treenit ulkona ja myös nytkin. Omien treenien lisäksi käydään usein valmennettavien kanssa ulkona treenaamassa.

Vietämme ihan liikaa aikaa sisällä: aamulla heräämme kotona, lähdemme töihin/kouluun autolla, olemme koko päivän sisällä ja vielä jos siirrymme suoraan harjoittelemaan sisälle ja vielä myöhemmin takaisin kotiin ei päivän aikana tule yhtään vietettyä aikaa raittiissa ilmassa. Sitten ihmettelemme miksi väsyttää.. no voitte jo arvata! 🙂

Onneksi kuitenkin edes välillä aurinko pilkahtaa ja ulkotreenistä tulee vieläkin parempi. Olen hypettänyt Vantaan, Kartanokosken liikunta puitteita, mutta kyllä on pakko antaa propsit myös Espoon, Matinkylän urheilupuistolle, Lappsetin treenipisteelle. Muuallekin saisi tulla lisää näitä!

´

Tässä kiva nopea treeni, jonka voi esimerkiksi kuntopiirinä suorittaa:

VATSARUTISTUKSET, ETEEN & SIVUILLE x30 (10/suunta)

HYPYT KOROKKEELLE- MOLEMMAT JALAT & 1 JALKA KERRALLAAN x20

KOROKKEELLE NOUSU + POLVEN NOSTO YLHÄÄLLÄ x20

PUNNERRUS x20

DIPPI x15-20

Dipin voi myös suorittaa hyppy-korokkeen päällä.

NYT YLÖS ULOS JA TREENAAMAAN! Kertokaa kokemuksia, jos olette käyneet kyseisessä paikassa tai muualla samankaltaisessa ulkotreeni-paikassa.

Kiitos rakas, Venla Savikuja kuvista

Bongasin ihan sattumalta uuden mustapapupastan ja tottakai innostuin, sillä tunnetusti pavuissa on hyvät ravinnearvot. Lisäksi yleensä vältän pastaa  sen ”tuhtiuden” takia, mutta nyt nappas kala koukkuun kiinni.

Pasta oli todella positiivinen yllätys! Ei lainkaan tuhtia ja jos haluaa vegaaniruokaa niin pastan sekaan tekee soijarouheesta ”jauhelihan”. Proteiinia 100g:ssa  jopa 45,1 g,  hiilaria 16,2 g  ja rasvaa 3,6 g. Sekä valmistettu 92% luomumustapavuista ja 8% vedestä.

Oman annoksen sisältö: 

Mustapapu spagettia

Yrttejä + päällä tuore Basilika

Meriruolaa + pippuria

Naudan jauhelihaa

Tomaatti murska (Polpa, Mutti)

Vuohenjuustoa

 Nautinnollisia ruokahetkiä!

Kaikki Foodinin tuotteet koodilla FITOONA – 10%

Vihdoin pääsen kertomaan viime reissun surffauskokemuksesta. Nimensä mukaisesti:  maailman vaikein laji! – Tuli huomattua, että paikkaansa pitää tämä titteli.

Olimme joulukuussa reissussa ja kohteeksi valikoitui paikallisten mukaan ”Euroopan paras surffikohde” eli Espanja, Fuerteventura. Parhaasta en osaa sanoa, mutta ihan mielettömän kovia aaltoja löytyy jos haluaa ja kokemus riittää.

Kävimme muutaman päivän kurssilla Protest Surfschoolissa- Espanjalaiseen tyyliin hetki kuivaharjoittelua ja samantien aaltojen keskelle tosi toimiin. Ensimmäisenä päivänä aallot olivat onneksi pieniä, mutta seuraavalla kerralla alkoi jo mennä pelon puolelle. Ekalla kerralla kun kerran pääsi kunnolla laudan päälle edes hetkeksi tuli voittaja fiilis. Toiselle kerralla osasi jo fiksummin katsoa sopivaa aaltoa ja ranta-aaltojen kyytiin hyppääminen luonnistui hyvin. Seuraavat lomakohteet valikoituvat varmasti myös surfauksen perusteella.

Tärkeimmät opit

Laudan pitäminen aina pitkittäissuunnassa jottei aallot heitä lautaa päin naamaa. Odotetaan sopivaa aaltoa ja kun sopiva tulee niin käsin ”melominen” on kaikkein tärkein, sillä saadaan hyvä vauhti alkuun ja kun aalto lähtee viemään punnerretaan ylös ja hypätään laudalle. Tasapaino on kaikki kaikessa ja painopiste pidetään melko alhaalla. Tämän kaiken on tapahduttava nopeasti. Laudan päällä kropan painopisteellä päätetään suunta. Laji on fyysisesti raskasta, joten kannattaa rauhassa katsoa aina uutta aaltoa, eikä väsyttää itseä ihan loppuu. (Niin kuin me teimme alku fiilareissa 😉 .)

Aluksi melkein jokaisella yritykselle tuli monta kuperkeikkaa heitettyä aallon mukana pinnan alla. Laji vaatii kärsivällisyyttä ja oikeaa ajoitusta. Lauta millä harjoittelimme oli harjoituslauta eli ihan erilainen kuin kunnon surffilaudat. Niko selvitti, että mitä taitavampi surfaaja sitä pienemmäksi laudan koko menee. Ehkä sitten joskus 😉

Mikä tekee lajista vaikean?

Surfaus näyttää vaikealta, mutta todellisuudessa on kymmenen kertaa vaikeampaa, eikä lumilautailu taidoilla ole surfauksen kanssa tekemistä, muuten kuin suunnan muutoksissa. Lajista tekee vaikein se, että aallot tulevat juuri sieltä suunnasta mistä haluavat sekä määrittävät itse onko 20 cm kokoisia vai 5 m. Ei voi vaan päättää, että tänään haluan surfata vaan kaikki on kiinni ilmasta (tuulesta). Rannan pohja on myös vaikea arvioida, sillä jos pohja on täynnä kiviä tekee se kaatumisesta vaarallisen, suosittelen suosittuja surffirantoja. Lisäksi kannattaa varoa muita surfaajia tai uimareita, itsekin sain kurssilla kaverin laudan päin naamaa.

Kokemus oli todella upea vaikka itselleni vesi ei ole mikään lemppari elementti. Surffaaminen vaatii tarpeeksi hyvää uimataitoa ja rohkeaa asennetta! Olen pitkään halunnut jo kokeilla kyseistä lajia, nyt onneksi menimme vain!  Suosittelen kokeilemaan, jos vähänkin kiinnostaa. Muutenkin kurssin alussa harjoitellaan vaan laudalle nousua ja oikeaa ajoitusta sekä pysytellään enemmän ”valkoisissa” aalloissa. Eli alussa rannasta ollaan vain 20-30 m.

Tämä oli ehdottomasti vuoden 2015 mahtavin lajikokemus, en edes saa tänne sanoiksi kuvattua mitä fiiliksiä surffaaminen sai aikaan. Pakko tänä vuonna päästä johonkin uudestaa laudan päälle. Unelma olisikin joskus harrastaa kyseistä lajia viikoittain.

Kivaa viikonloppua!

-O

Noudatatko jotain ruokavaliota? Rajoittaako se elämääsi? Useasti kysyttyjä kysymysksiä niin minulle kuin monille muillekin. Ruokarajoitteisuus usein ärsyttää ihmisiä, myös usein omista rajoitteista halutaan tehdä numero, joka ihan varmasti saa närkästystä aikaan. ”En syö sitä, enkä tätä…!” Varsinkin jos syytä ei sen koommin ole. Onko hyvä syy rajoittaa tiettyjä ruoka-aineita ihan oman tuntemuksen mukaan, vai onko kohta maailma menossa siihen, että erityisruokavalio ei tipu ennen allergiatodistusta…?

Mielestäni on hauska tutkia tätä ilmiötä. Kokeilin maidotonta/viljatonta ruokavaliota ensimmäisen kerran melkein neljä vuotta sitten.  Silloin sitä kammoksuttiin ja ihmeteltiin mitä nyt oikein voit syödä. Puoli vuotta oli hyvä aika testata ja myös huomasin miten hyvin kroppani toimii.

Valmentajana näen, että en voi suositella asiakkaille erityistä ruokavaliota, jos en ole sitä itse kokeillut tai ottanut kunnolla selvää, joten nyt on hyvä aika testailla erilaisia diettejä, jotta tiedän sitten mikä kenellekin sopii. Vaikka olen itse päätynyt ruokavaliossani pääsääntöisesti maidottomaan ja gluteenittomaan, ei se tarkoita ettenkö koskaan söisi kumpaakaan tai, että kaikki asiakkaani söisivät samalla tavalla. Vierailla en kysy onko maidoton tai gluteeniton vaan syön tyytyväisenä. Ehkä myöhemmin huomaan vatsassa, mutta mitä sitten, en kuole siihen. Välillä myös ravintoloissa en välitä, jos vaihtoehdot menevät vaikeiksi.

Ruokavaliossa on vähän sama asia kuin terveellisissä elämäntavoissa yleisesti. Jos arkena syö hyvin ja säännöllisesti voi hyvin viikonloppuna nauttia tai ottaa rennommin. Sama pätee itselläni, satunnaisesti viikonloppuisin ostan leipää ehkä jotain juustoja joilla tarkoituksella ärsytän ja testailen miten vatsa ja suolisto toimivat. Minulle ei ole koskaan todettu mitään mikä estäisi syömästä kaikkea joten väkisin en rajoita mitään. Mutta huomaan, että jos syön vähänkin enemmän maitotuotteita ja gluteiinipitoisia ruokia ei olotilani ole hyvä. Kokemus on kertonut minulle sen miten ruokatottumukseni edistävät terveyttäni ja olen energinen.

Tärkeimpänä pidän kuitenkin sitä, että syöminen ei saa rajoittaa muuta elämää. En pidä lainkaan narsistisuudesta, siitä että pakonomaiset asiat rajoittavat jopa sosiaalisiasuhteita. Elämästä pitää nauttia ja syön sitten kun on nälkä. Ainakin itselläni on säännöllisin väliajoin nälkä ja jos en syö säännöllisesti niin huomaan, että en jaksakkaan.

Niin kuin jo aiemmin mainitsin, niin valmistan kotona maidotonta ja gluteenitonta ruokaa ja pääsääntöisesti tässä ruokavaliossa pysyn. Ruokavalioni on todella monipuolinen ja nykyään tykkäänkin kokkailla erilaisia ruokia aina eri ainesosista, silloin kun vielä söin maitotuotteita tuntui että söin aina samoja ruokia, helpon kaavan kautta aina rahka tai raejuusto, nyt en ikinä palaisi takaisin siihen.

Tykkään kuitenkin käydä myös ulkona syömässä ja olenkin nyt tarkoituksella kartoittanut perushyviä ravintoloita, joissa ei mainosteta erikoisruokavaliota, mutta mistä saisi fiksusti sekä gluteenitonta että maidotonta ruokaa,  ja kävimme kokeilemassa Maya Bar & Grill ravintolan Helsingissä, rautatieaseman kupeessa. Ravintola kuuluu myös Klienton asiakkaisiin, joten korkkasimme kanta-asiakasbonukset samaan kertaan. 😉

Alkupalat

Pääruuat

Jälkkäri

Sain hedelmä/marja lautasen. Muuta maidotonta/gluteenitonta ei ollut. Mutta sopi ihan loistavasti minulle! 🙂

 Tosi positiivinen yllätys oli. Ruuat olivat todella onnistuineita ja Nikon mukaan ”parempaa pihviä ei ole tullut vastaa vähään aikaan!” Voidaan molemmat suositella ravintolaa, myös jos haluat joskus syödä muutakin kuin salaatteja, vaikka viereisessä pöydässä nekin näyttivät todella hyviltä.  Uskon, että jos fajitakset ja tortillat maistuvat niin paikka on tehty Mexicolaisittain niitä varten (tuskin kaikkea saa gluteenittomana). Lisäksi valitsin tarkoituksella Klienton, kantispaikan, jotta myös edut pääsi hyödyntämään ja pisteitä keräämään. Täältä voit etsiä muita Klienton ravintoloita ja niiden etuja.

-O