Elämäntapa muutos

En ole hirveesti kirjoittanut palautumisesta niin ajattelin, että aihe voisi olla sopiva, kun juuri tällä hetkellä huomaan että oma kroppa ei palautunut yhtä hyvin kuin yleensä. Ja olenkin heti keventänyt kovista treeneistä ja tämänkin päivän treeni on uinti.

Hyvän terveyden- ja kunnon ylläpitoon kuuluu isossa osassa lepo/palautuminen. Jokainen joka lähtee sabotoimaan tätä treenaamisen tykki-kolmosta, eli harjoitus, ravinto ja palautumisen kokonaisuutta huomaa sen kyllä nopeasti. Ilman ravintoa emme jaksa emmekä saavuta tuloksia, taas treeni rikkoo lihasta (mikrovauriot) joka johtaa kasvuun ja varsinkin jos treeni on progressiivista niin kehitystä tapahtuu. Lisäksi lepo ja palautuminen korjaa lihaksistoa, palauttaa lihaskireyksiä ja taas valmistaa meidät paremmin seuraaviin harjoituksiin, jos emme palaudu ei harjoittelusta tule mitään. Pidemmän päälle ylirasittunut kroppa voi johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja mielellisiin häiriöihin. (Kortisoolitason nousut- uupuminen/väsyminen/ärsyyntynyt mielentila)

Into menee yleensä itsensä kuuntelemisen edelle, ja tästä puhun täydellä kokemuksella. Kun urheilu on se oma juttu niin se voi helposti mennä yli. Valmentajana saatat välillä itse osallistua valmennuksien sisältöön ja kun näitä on monta kertaa päivässä ja vielä teet omat treenit niin et huomaakaan miten kovalla rasituksella keho on.

Muutamia yhteydenottoja on tullut, että ”Kehittyvätkö jalkojen lihakset kun treenaan kolme kertaa viikossa jalkoja ja kerran yläkroppaa?” – Vastauksena olen sanonut, että en nää tässä mitään järkeä. Maksimissaan jalkoja kannattaa treenata kaksi kertaa viikkoon joko: toinen treeni kovaa ja toinen enemmän toiminnallisemmin tai pienemmillä painoilla pidempää sarjaa. Tai sitten joillakin toimii hyvin jalkatreenin jakaminen etupuolen lihaksiin ja takapuolen lihaksiin, myös tätä voi kokeilla. Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu jos treenaamme liikaa samoja lihaksia, emmekä anna niiden palautua.

Kysymyksiä tulee myös paljon lihasarkuudesta harjoituksesta seuraavana ja sitä seuraavana päivänä…  tähän syynä on treenin aiheuttamat mikrovauriot lihaksessa, lisäksi mahdollisesti lihaksessa tapahtuvat tulehdusreaktiot. Usein jos teet jotain mitä et ole hetkeen tehnyt tai teet liikettä suurella liikelaajuudella,  jolloin lihas venyy ääriasentoon, voi nämä esimerkit aiheuttaa kipu-tuntemuksia lihaksiin. Ja jos/kun kipuja tulee niin silloin pitäisi ymmärtää, että seuraavien treenien on oltava palauttavia.

Kun treenataan viikossa muutama treeni tosi kovaa pitäisi tuplasti enemmän olla palauttavia harjoituksia, kuten: kevyttä aerobista harjoittelua (pyöräily, hölköttely, kävely, uinti), lisäksi liikkuvuutta parantavia harjoitteita (aktiiviset- ja avaavat-harjoitteet, venyttely) ja rullailua sekä hierontaa.

Harjoitusviikon aikana palautumistamme edistää tietenkin monipuolinen ravinto, sekä se että oikeasti saamme ravintoa tarpeeksi. Kun halutaan palautua ja kehittyä ei niukassa syömisessä ole mitään järkeä. Mitä enemmän urheilee, sitä enemmän annosten koko kasvaa. Miinuskaloreilla treenaaminen ei kehitä lihaksistoa, päinvastoin aiheuttaa uupumista treenien aikana ja lisää loukkaantumisriskiä, eikä kroppa palaudu samalla tavalla. Kun treenimääriä alkaa tulla paljon on suositeltavaa käyttää laadukasta proteiinia treenin jälkeisenä palautusjuomana. Olen pitkään nauttinut Whey-proteiinia (kausittain creatiinia)  ja banaanin aina heti treenin jälkeen ja huomaan kyllä sen edistävän palautumista.

Harjoitusviikon aikana on myös todella tärkeää että nukkuu tarpeeksi, muutaman tunnin yöunilla ei ole mitään järkeä mennä tekemään kovaa treeniä, taas loukkaantumisriski kasvaa. Nuku tarpeeksi, jotta energiavarastosi täyttyvät ja olet oikeasti valmiina treeniin.

Palautumiseen viikon aikana auttaa myös päivittäinen kehonhuolto. Rullaa päivittäin lihaksia yhdistä rullailu venyttelyyn jolloin tulos on vieläkin parempi. Lämmittele aina kunnolla ennen treeniä ja tee joku palautumista käynnistävä loppuverkka johon kuuluu myös supistuneen lihaksen lepopituuden palauttaminen. Älä lähde jumisena salilta/treenipaikalta pois vaan avaa lyhyillä venytyksillä tai avaavilla liikkeillä lihaksia ja kotona rullaa ja venytä lihaksia pidempään. Kehonhuolto ei ole pelkkää: monen mielestä tylsää venyttelyä, vaan vielä parempi on avata kroppaa juuri niillä avaavilla liikkeillä.

Viimeisenä vinkkinä voisin sanoa! Opi tykkäämään kehonhuollosta, keksi joku rutiini itsellesi miten hoidat kehoasi. Kun menet peilin eteen kylki ”edellä” ja huomaat, että hartiasi ovat eteenpäin eikä kropan sivuilla tai jos menet kyykkyyn ja kantapääsi nousevat lattiasta, niin tiedät jo näistä esimerkeistä, että olet TUKOSSA! Jotain on siis tehtävä paremmin.

Kivaa loppuviikkoa kaikille!

Vitamiinien tarve lisääntyy usein talvella. Emme saa tarpeeksi auringonvaloa, emme syö tarpeeksi monipuolisesti kasviksia ja vihanneksia. Omalla kohdallani olen kokeillut talvella kuuriluonteisesti eri vitamiinilisien käyttöä. Vireystilassa on ollut ehkä suurin muutos. Yöt tulee nukuttua sikeämmin, aamulla herääminen on helmpompaa vaikka ei olekaan luonnonvaloa. Kuitenkin kannattaa katsoa jokaisen purkin sisältö, ettei saantisuositukset ylity liikaa ja aiheuta vastakkaista tunnetta kehossa.

Parhaiten saamme kaikki tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet kun syömme mahdollisimman monipuolisesti kasvikunnan- ja eläinkunnan tuotteita. Jos noudatat kasvisruokavaliota tai et syö maitotuotteita on tarpeen selvittää mitkä ovat vitamiinien saantisuositukset ja mitä omasta ruokavaliosta jää vähäiseksi. Nopeasti saat muokattua ruokavaliosi tarpeeksi ravinnerikkaaksi kun vain olet tarkka ja otat selvää tarpeesta ja saannistasi. Lisäksi urheilijoilla usein vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on suurempi, ja silloin on hyvä tarkistaa oma ruokavalio.

Jos se tuntuu hankalalta tai huomaat, että tiettyjen vitamiinien saanti jää vajaaksi, voi olla sopivaa turvautua vitamiini- ja kivennäisanelisiin. Jotka pääsääntöisesti ovat nimensä mukaisesti ”lisiä” eikä niillä missään nimessä pidä korvata monipuolista ruokavaliota.

E-vitamiini –

saanti tulee täytyttyä kun muistaa syödä tarpeeksi laadukkaita rasvoja. Imeytyminen vaatii rasvaa! 

• vehnänalkioöljy (ylivoimaisesti paras lähde: 150 mg / 100 g)
• ruokaöljyt, erityisesti auringonkukkaöljy
• auringonkukansiemenet
• pähkinät, erityisesti mantelit ja hasselpähkinät
• ankerias
• katkarapu
• kananmuna
• ruusunmarja
• paprika
• pinaatti
• viikuna
• avokado
• parsa
• parsakaali
• kiivi
• kurpitsa
• tomaatti
• lehtikaali.
• Riisinlesejauhe (“toco”)

C-vitamiini–

Saadaan vain kasvikunnan tuotteista. Kuuriluontoisesti C-vitamiinilisästä voi olla hyötyä. 

• Sitrushedelmät
• Kiivi
• Omena/banaani, vain vähän c-vitamiinia
• Mustaherukka
• Mustikka/puolukka vähemmän.
• Paprika
• Kaali

A-vitamiini-

saadaan vain eläinkunnan tuotteista. Rasvaliukoinen, ja esiintyy enimmäkseen ”rasvaisissa” tuotteissa, eli ei kevyt- tuotteissa. 

• Maksa
• Kananmunan keltuainen
• Kasvirasvalevitteet
• Rasvaiset maitovalmisteet
• Kala
• Oranssit kasvikset
• Broccoli

B- vitamiini

Urheilijoiden ”ykkös” vitamiini. Esiintyy lähes kaikissa ruuissa, eli jos syö niukasti ja vielä urheilee astuu b-vitamiinin saanti isoon rooliin. Olette varmaan huomanneet lisäravinnepurkeista, että melkeen jokaiseen on lisätty hiukan b-vitamiinia. Juuri sen takia, että urheilu lisää sen tarvetta. 

D-vitamiini–

Rasvaliukoinen ja  tarvitaan kalsiumin imeytymiseen.

• Aurinko
• Kala – Kirjolohifilee (160g) 12,5 μg d-vitamiinia, siikafilee (160g) 32,7 μg
• Kananmuna keitetty 1 kpl 1.3 μg d-vitamiinia 
• Maitotuotteet
• Suomalaiset metsäsienet

Saantisuositukset, 2015:

Kalsium–

Hikoilu suurentaa tarvetta. Kalsiumlisä voi tulla kuvioon jos ei syö maitotuotteita tai kasviksia joissa esiintyy kalsiumia. 

• Maitotuotteet
• Parsakaali
• Soijapavut
• Ruusunmarjat
• Mantelit
• Mustaherukkat
• Pinaatti
• yms..

Natrium

– Teollisesta ruuasta suurin osa suomalaisista saa natriuminsa. Urheilijoiden ei pitäisi rajoittaa suolan saantia mutta pyritään hyvän suolan lisäämiseen ei teolliseen ruokaan. 

Kalium

-Myös kaliumia saadaan lähes kaikista ruuista joita on vähän prosessoitu,  puutos on todella epätodennäköinen. 

• Tuoreet hedelmät, avocado
• Juurekset, peruna
• Täysjyväviljavalmisteet
• Liha/kala
• Maitotuotteet

 

Magnesium–

Saanti voi jäädä niukaksi, jos noudattaa lihapainotteista niukkaa ruokavaliota. 

• Täysjyvävilja
• Pähkinät & siemenet (manteli)
• Palkokasvit
• Pinaatti
• Peruna
• Banaani
• Maitovalmisteet

Rauta-

Puutos yleinen naisilla kuukautisten aikaan sekä urheilijoilla jotka eivät syö rautapitoisia ravintoaineita (kestävyysurhielijat). 

• Täysjyväviljatuotteet
• Punainenliha
• Pinaatti ei niin hyvä lähde kuin luullaan

Sinkki–

Saadaan parhaiten eläinperäisestä ruuasta. Suurentunut puutoksen riski: ikäihmisillä, raskaana olevilla ja urheilijoilla. 

• Liha
• Maksa
• Kala & äyriäiset
• Maito
• Täysjyvävilja
• Siemenet & linssit

Seleeni-

Eläinperäiset ruoka-aineet parhaita lähteitä. Seleenilisää voi harkita niukasti mereneläviä syövät sekä kasvissyöjät.

• Maksa
• Sienet
• Kala & merenelävät
• Liha
• Kananmuna
• Täysjyvävilja
• Kasviksissa ja hedelmissä hyvin vähän

Kromi

– Puutos voi altistaa diabetekselle. Saadaan eniten ruuista joita vähän jalostettu. Liikunta lisää tarvetta. Terveellistä ja monipuolista ruokavaliota noudattavat saavat todennäköisesti tarpeensa ruuasta. Monivitamiini- kivennäisainevalmisteissa on yleensä juuri tarpeen mukainen määrä myös kromia. 

Jodi-

Tärkeä osa kilpirauhashormonia. Puutos haitallista pienten lasten aivojen kehityksessä. Jodipitoinen suola on lisännyt tarpeen saannin täyttymistä. 

• Merenelävät
• Maitotuotteet
• Kasvikset

Mistä sitten saisimme kaikki kerrallaan! No itse olen käyttänyt jo pitkään Only One Regular – tuotetta aina aamuisin.

Ja iltaisin ZMA, on ollut hyvä kombo!

Tammikuun loppuun asti koodilla OONA20 saat -20% kaikista näistä Fitnesstukun tuotesarjoista: 

Star Nutrition

Star Nutrition Gear (eli vaatteet ja varusteet)

Chained Nutrition

Chained Nutrition Gear (eli vaatteet ja varusteet)

Star Nutrition Hers

Liikuntaravitsemus. 2015. Ilander. O

Antioksidantit.com

Noudatatko jotain ruokavaliota? Rajoittaako se elämääsi? Useasti kysyttyjä kysymysksiä niin minulle kuin monille muillekin. Ruokarajoitteisuus usein ärsyttää ihmisiä, myös usein omista rajoitteista halutaan tehdä numero, joka ihan varmasti saa närkästystä aikaan. ”En syö sitä, enkä tätä…!” Varsinkin jos syytä ei sen koommin ole. Onko hyvä syy rajoittaa tiettyjä ruoka-aineita ihan oman tuntemuksen mukaan, vai onko kohta maailma menossa siihen, että erityisruokavalio ei tipu ennen allergiatodistusta…?

Mielestäni on hauska tutkia tätä ilmiötä. Kokeilin maidotonta/viljatonta ruokavaliota ensimmäisen kerran melkein neljä vuotta sitten.  Silloin sitä kammoksuttiin ja ihmeteltiin mitä nyt oikein voit syödä. Puoli vuotta oli hyvä aika testata ja myös huomasin miten hyvin kroppani toimii.

Valmentajana näen, että en voi suositella asiakkaille erityistä ruokavaliota, jos en ole sitä itse kokeillut tai ottanut kunnolla selvää, joten nyt on hyvä aika testailla erilaisia diettejä, jotta tiedän sitten mikä kenellekin sopii. Vaikka olen itse päätynyt ruokavaliossani pääsääntöisesti maidottomaan ja gluteenittomaan, ei se tarkoita ettenkö koskaan söisi kumpaakaan tai, että kaikki asiakkaani söisivät samalla tavalla. Vierailla en kysy onko maidoton tai gluteeniton vaan syön tyytyväisenä. Ehkä myöhemmin huomaan vatsassa, mutta mitä sitten, en kuole siihen. Välillä myös ravintoloissa en välitä, jos vaihtoehdot menevät vaikeiksi.

Ruokavaliossa on vähän sama asia kuin terveellisissä elämäntavoissa yleisesti. Jos arkena syö hyvin ja säännöllisesti voi hyvin viikonloppuna nauttia tai ottaa rennommin. Sama pätee itselläni, satunnaisesti viikonloppuisin ostan leipää ehkä jotain juustoja joilla tarkoituksella ärsytän ja testailen miten vatsa ja suolisto toimivat. Minulle ei ole koskaan todettu mitään mikä estäisi syömästä kaikkea joten väkisin en rajoita mitään. Mutta huomaan, että jos syön vähänkin enemmän maitotuotteita ja gluteiinipitoisia ruokia ei olotilani ole hyvä. Kokemus on kertonut minulle sen miten ruokatottumukseni edistävät terveyttäni ja olen energinen.

Tärkeimpänä pidän kuitenkin sitä, että syöminen ei saa rajoittaa muuta elämää. En pidä lainkaan narsistisuudesta, siitä että pakonomaiset asiat rajoittavat jopa sosiaalisiasuhteita. Elämästä pitää nauttia ja syön sitten kun on nälkä. Ainakin itselläni on säännöllisin väliajoin nälkä ja jos en syö säännöllisesti niin huomaan, että en jaksakkaan.

Niin kuin jo aiemmin mainitsin, niin valmistan kotona maidotonta ja gluteenitonta ruokaa ja pääsääntöisesti tässä ruokavaliossa pysyn. Ruokavalioni on todella monipuolinen ja nykyään tykkäänkin kokkailla erilaisia ruokia aina eri ainesosista, silloin kun vielä söin maitotuotteita tuntui että söin aina samoja ruokia, helpon kaavan kautta aina rahka tai raejuusto, nyt en ikinä palaisi takaisin siihen.

Tykkään kuitenkin käydä myös ulkona syömässä ja olenkin nyt tarkoituksella kartoittanut perushyviä ravintoloita, joissa ei mainosteta erikoisruokavaliota, mutta mistä saisi fiksusti sekä gluteenitonta että maidotonta ruokaa,  ja kävimme kokeilemassa Maya Bar & Grill ravintolan Helsingissä, rautatieaseman kupeessa. Ravintola kuuluu myös Klienton asiakkaisiin, joten korkkasimme kanta-asiakasbonukset samaan kertaan. 😉

Alkupalat

Pääruuat

Jälkkäri

Sain hedelmä/marja lautasen. Muuta maidotonta/gluteenitonta ei ollut. Mutta sopi ihan loistavasti minulle! 🙂

 Tosi positiivinen yllätys oli. Ruuat olivat todella onnistuineita ja Nikon mukaan ”parempaa pihviä ei ole tullut vastaa vähään aikaan!” Voidaan molemmat suositella ravintolaa, myös jos haluat joskus syödä muutakin kuin salaatteja, vaikka viereisessä pöydässä nekin näyttivät todella hyviltä.  Uskon, että jos fajitakset ja tortillat maistuvat niin paikka on tehty Mexicolaisittain niitä varten (tuskin kaikkea saa gluteenittomana). Lisäksi valitsin tarkoituksella Klienton, kantispaikan, jotta myös edut pääsi hyödyntämään ja pisteitä keräämään. Täältä voit etsiä muita Klienton ravintoloita ja niiden etuja.

-O

Monesti on hyvin epäselvää tarvitaanko proteiini-palkkaria treenien jälkeen tai missä vaiheessa tulisi proteiinilisä ottaa käyttöön, niin vähän avaan asiaa. Ja lisäksi kuinka paljon ja mitä lisäproteiineja on…

Mikä on ylipäätään proteiinin tehtävä?

1. Proteiinin (valkuaisaineen) tärkein tehtävä on kudosten muodostaminen: lihas- ja sidekudokset, luut sekä sisäelimet.

2. Proteiini koostuu tärkeistä välttämättömistä aminohapoista, joita elimistömme ei pysty valmistamaan ja sen takia tarvitsemme niitä. Nämä aminohapot toimivat kudosten rakennusaineena. (uuden lihaskudoksen muodostus ja korvaus)

3. Proteiinit ovat tärkeä ravintoaine jotka lisäävät kylläisyyden tunnetta. Jos ruuassa ei ole proteiinia tulee melkein heti uudestaan nälkä. Reilusti proteiinia sisältävä ruokavalio edistää kiinteytymistä/kehonkoostumusta.(huom! hiilihydraateilla ja rasvalla on myös oma tärkeä tehtävänsä eikä niitä saa jättää pois)

4.Proteiinit tukevat vastustuskykyä. 

5. Proteiini nopeuttaa palautumista. Heti harjoitusten jälkeen pitäisi varastoida lihaksiin pääsääntöisesti proteiinia ja lisänä hiilaria. 

Proteiinin saanti suositus normaalisti:

1.1-1.3 g/kg/vrk

Proteiinin saanti urheilijoilla:

1.4-2.0 g/kg/vrk

Mitä voimapainotteisempaa harjoittelu on ja mitä enemmän tulee harjoiteltua sitä suurempi on proteiinin tarve. Ja tästä syystä urheilijoilla on proteiinilisä käytössä, jotta proteiinin tarve tulee helposti täytettyä. Lisäksi kovaa treenaaville suositellaan proteiinia harjoitusten jälkeen jotta se korjaisi harjoitusten aiheuttamia lihassoluvaurioita ja tukisi palautumista.

Suurin osa tietää mistä proteiinia saadaan: Liha, kana, kala, kananmunat, maitotuottet, soija, pavut, herneet, linssit, pähkinät/siemenet, viljat.

Mutta proteiinilisät ovat hiukan tuntemattomimpia. 

Oma henk.kohtanen suosikki on Hera, vaikka se onkin maitoproteiini, enkä muuten käytä lainkaan maitotuotteita on se silti ollut sopiva vatsalleni ja imeytyy nopeasti. (Ero Whey80 ja Whey100 on se, että 80- on enemmän hiilihydraattia ja 100- enemmän proteiinia.)

Pitkävaikutteisempi maitoproteiini on kaseiini, mutta se ei imeydy lainkaan niin nopeasti kuin hera.

Lihaproteiini on laadukkuudeltaan erittäin hyvää, mutta hiukan kalliimpaa kuin muut proteiinit.

Kasviproteiinin on puhuttu olevan teholtaan heikempi verrattuna eläinperäiseen proteiiniin sillä siinä on vähemmän välttämättömia aminohappoja. Mutta kasviperäistä proteiinia olisi hyvä syödä eläinperäisten lisäksi. (palkokasvit/siemenet/pähkinät/vilja) Kasviperäisiä proteiini lisiä on esimerkiksi Soija-, hamppu- ja riisiproteiini. Jos on kasvisruokavalio tai vatsa ei kestä maitotuotteita nämä ovat mainio vaihtoehto siihen. Itse olen käyttänyt näitä paljon leivonnassa ja smoothieissa. 🙂

Asiakkaani kysyvät usein, ”Tarvitsenko proteiinilisää?” Oma mielipiteeni on, että jos syö monipuolisesti proteiinirikkaita tuotteita jokaisella aterialla, ei tavallinen hyvinvoinnista huolehtiva terveysliikkuja välttämättä tarvitse proteiinilisää. Kuitenkin se on hyvä olla kaiken varalta, jos esim. haluaa helposti lisätä proteiinia smoothieisiin, puuroihin tai muihin ruokiin. Ei siitä haittaakaan ole, mutta tarve kasvaa harjoitusmäärien ja intensiteetin perusteella.

Jos tuntuu, ettei palaudu tarpeeksi kovien harjoitusten jälkeen, niin voi hyvin kokeilla hyvin imeytyvän proteiinin juontia heti harjoitusten jälkeen yhdessä hiilarin kanssa. Paras tapa testata toimivuus on itse kokeilemalla. 😉

Vielä tänään on mahdollista koodilla: OONA20 saada Fitnesstukun verkkokaupasta kaikki;

-Star Nutrition

-Star Nutrition Hers

– Chained Nutrition

tuotesarjojen tuotteet -20% alennuksella!

Kiitos Haaga- Helialle, että pääsimme koulun kautta Liikuntalääketieteen päiville mukaan, varmasti luennoista oli paljon hyötyä jokaisen opinnäytetyöhön. Opiskelijana oli päivillä hiukan oppipojan/tytön roolissa mutta jokainen tämänkaltainen tilaisuus on hyvin opettava jos liikunta-ala kiinnostaa työkenttänä.

PÄIVÄ 1

LUENNOT: 

Mikä hoito on kannattavaa – nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu (Teppo Järvinen, professori, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS)

Liikunta, liikkumattomuus ja raha (Simo Taimela, LT, epidemiologian dosentti, Helsingin Yliopisto, eMBA, toimitusjohtaja, Evalua International)

Elämäntavan muutos omiin arvoihin sitoutumalla (Raimo Lappalainen, professori, FT, kliininen psykologia ja psykoterapia, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto)

 Physical activity and lifestyle change in disease treatment and prevention in a clinical setting (Mai-Lis Hellénius, Professor, Karolinska Institutet, Institutionen för medicin, Enheten för kardiologi)

Yhteiskunnan mahdollisuudet terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä (Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula)

• ”Miksei tieto johda, käytännön toimenpiteisiin? ”
• ”Miten liikunnan avulla voidaan terveyttä edistää. .” & ”Teoria käytäntöön”
• ”Syö tervemmin – liiku enemmän –> elä kauemmin.” 
• ”Meillä olisi mahdollisuus tehdä asioita, josta ollaan puhuttu 15-25 vuotta, mutta ollaanko valmiita siinä tilanteessa kun pitää tehdä valintoja panostaa johonkin. ” 
• ”ISTUMISSUOSITUKSET!!”
• Liikuntaresepti –> käytäntöön.

Social marketing in lifestyle change (Marco Bardus, PhD in Communication Sciences, University of Exeter, Medical School, Post-Doc)

• 1 Focus on behavior
• 2 Marketing mix (Product–> Behavior, Price- Benefits, Place- where/when, Promotion- how)
• 3 Customer orientation and research
• 4 We need something different

( Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2015 -kilpailun finaali ja palkintojen jako )

PÄIVÄ 2

LUENNOT: 

Liikuntaneuvonta ja Liikkumisresepti – tutkittua tietoa vaikuttavuudesta meillä ja maailmalla (Minna Aittasalo, dosentti, ft, TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti)

LIPAKE – liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa (Susanna Laivoranta-Nyman, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja, ylilääkäri, Perusturvakuntayhtymä Akseli & Tino-Taneli Tanttu, terveysliikunnan kehittäjä, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry)

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveyshuollossa (Sergei Iljukov, LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos)

Liikunnan yksilölliset vasteet (Mikko Tulppo, dosentti, FT, tutkija, Oulun yliopisto)

Biohakkerointi – terveyden ja suorituskyvyn optimointia (Ville Vesterinen, LitM, tutkija, urheilufysiologia, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus)

• Urheilijoiden harjoitustilan ja  kehityksen seuranta = Biohakkerointi

Tutkijan, kliinikon ja kansalaisen yhteinen tavoite? (Harri Helajärvi, LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Paavo Nurmi –keskus)

Tieteestä käytäntöön! Tulevaisuuden terveys -paneelikeskustelu (Puheenjohtaja: Jouko Vuolle YLE, Panelistit: Olli J.Heinonen, Teppo Järvinen, Raija Korpelainen, Anne-Mari Jussila & Mikko Tulppo)

Päivät olivat hyvin tieo-tiiviitä ja opettavaisia, tottakai opiskelijoina saimme/jouduimme sivusta seurata tutkijoiden, lääkäreiden ja professorien luentoja sekä keskusteluita, mutta kovasti olisi tehnyt mieli ”kenttä-duunarin” näkökulmasta kysyä asioita. Ehkä eniten itseäni kiinnostaa, miten paljon kaikkea tieteellisesti tutkittua saadaan hyödynnettyä käytäntöön. Päivillä tuli paljon esimerkkejä myös siitä mitä joissain kunnissa on tehty, mutta silti teot laahaavat tutkimusten perässä koko Suomen mittakaavassa. Minulta jäi viimeinen paneelikeskustelu välistä, jossa varmasti juuri ideoita tästä käytäntöön siirtämiseen olisi tullut.

Kaiken puolin sain jokaisesta luennosta jotain irti ja alkoi taas entistä enemmän avautumaan ajatus siitä millä työkentällä haluan itse työskennellä ja maksi. Liikunta-ala ei ole pelkkää pt- valmennusta mitä monet luulee vaan alalla riittää todella paljon työkenttiä eri ikäryhmien ja eri asioiden parissa. Mutta se on melkein 99% varmaa että pysyn pitkään kentällä ja jätän tarkemmat tutkimukset fiksummille. 😉