Kyykky on todella hyvä liike, mutta samalla sen oikea tekniikka vaatii hiontaa. Kyykyissä monet lihakset työskentelevät eivätkä kyykyt ole missään nimessä voimaliikkeiden turvallisimmasta päästä. Kun halutaan nostaa mahdollisimman paljon rautaa kerrallaan ei usein edes tekniikasta välitetä, mutta jos taas haluaa minimoida riskit ja turvata omaa terveyttä niin silloin tekniikkaan kannattaa paneutua. Tekniikka postauksia on paljon toivottu, joten aloitetaan kyykystä ja askelkyykystä sekä niiden yleisimmistä virheistä mitä usein tapahtuu.

Etukyykky, Painonnostokyykky & voimannostokyykky

Perus takakyykyssä työtä tekevät pää-lihakset ovat etureidet ja pakarat. Kuitenkin useimmilla koko liike on kirjaimellisesti ihan reisillä, eli pakarat eivät aktivoidu lainkaan kun kyykkyä tehdään. Polviin ja selkään kohdistuu suurimmat kiputilat, johtuen selän notkon korostamisesta ja polvien pettämisestä sisäänpäin. Lisäksi yleisesti asento on liian etupainotteinen sekä kantapäät irtoavat alustasta. Suurin osa tekee kyykyn ihan liian syvälle puutteellisella tekniikalla.

Oikeaoppisessa kyykyssä:

• Selkä on neutraalin suorassa asennossa, mutta selkä saa taipua eteenpäin samassa kulmassa kuin sääret ovat
• Vatsa tiukkana (Syvät vatsalihakset tukevat rankaa) Sekä oikealla hengityksellä voit hallita vatsan pitoa. Alas mennessä hengitetään sisään ja ylös tullessa puhalletaan ulos.
• Polvet osoittavat suoraan eteenpäin (tai varvaslinjan suuntaisesti esim. sumokyykyssä)
• Lantio ei tee kyykyn aikana kippiä vaan pysyy paikallaan ja pakaroilla tehdään nostossa työ
• Sekä pää on rangan kanssa sopivassa asennossa, mutta katse voi olla yläviistoon.
• Apuna voi hyödyntää kuminauhaa polvitaipeiden ympärillä, jotta saisi paremmin pakaran aktivoitua

– Leuka saisi olla tästä hiukan alempana

Askelkyykyssä myös työtä tekevät lihakset ovat etureisi sekä pakara. Alasmennessä reisi tekee vahvan työn ja kun tullaan ylös niin pakara. Jos kroppa kaatuu liikaa eteen, pysyy lihastyö pelkillä etureisillä. Ja etummaisen jalan kantapään noustessa kuormittuu polvi. Omassakin askelkyykyssä, leikatun puolen jalan kantapää nousi samalla kun ponnistin ylös.

Oikeaoppisessa askelkyykyssä:

• Selkä on neutraalin suorana
• Lantio työntyy kipaten eteen, jotta selän saa suoraksi ja vatsalihakset tiukaksi
• Alas mennään hissinomaisesti suoraan alaspäin eikä etukenoon ja alas
• Ulospuhalluksella noustaan ylös
• Polvi pysyy varvaslinjan takana ja suorassa varvaslinjan mukaisesti
• Askeleen on oltava tarpeeksi pitkä, jolloin pääset suoraan alas eikä takimmainen jalka kierry sisäänpäin

Mikäli tarvitsette apua liike-tekniikoiden hiomiseen, niin voit varata toiminnallisen kehonkartoituksen täältä: http://www.fitoona.com/yrityspalvelut/fibacovalmentaja/ 

E-koodit puhuttavat… Jotkut pelkäävät ja välttävät niitä viimeiseen asti tietämättä, mitä ne todellisuudessa tarkoittavat. E- koodi on merkintätapa lisäaineille, jotka on katsottu hyväksyttäväksi EU.n alueella. Eu.n elintarviketurvallisuutta vahtii EFSA sekä suomessa elintarviketurvallisuudesta pitää huoli Evira. Suosittelen ottamaan aina selvää kun pakkausselosteen lisäaineet mietityttävät, sillä E-koodi ei itsessään tarkoita suoraan huonoa. E-koodien sisällöt voivat olla hyviä sekä huonoja. Täältä pystyt selvittämään hyvin E-koodien sisällön: ekoodit.fi. Tutkimusten kautta kaikille lisäaineille annetaan hyväksyttävä päivänsaanti arvo eli ADI-arvo ja jos lisäaineella ei ole mitään negatiivista vaikutusta terveydelle, arvoa ei anneta ollenkaan.

Sekä hyvänä huomiona Liikuntaravitsemus. Ilander. O, –  kirjassa on avattuna muutamien koodien sisältöä. Ja niin kuin jokainen alempaa huomaa, kyseessä ei ole vaarallisia yhdisteitä. Useita e-koodeja on ihan prosessoimattomassa ruuassa, kuten hapettumisenestoaineita (eli, antioksidantteja), happamuudensäätöaineita (esim. hedelmähappo), sakeuttamisaineita (vesiliukoiset kuidut) ja väriaineita (fytokemikaaleihin kuuluvia yhdisteitä).

Lisäaineita ei siis tarvitse hysteerisesti varoa. Prosessoitua ruokaa on syytä välttää enemmän terveys’ syistä ja laadukasta ruokaa koostaessa. Syynä prosessoidun ruuan huonolaatuisuuteen on huono ravitsemuksellinen laatu eikä niinkään lisäaineet.

Ruokavaliossa olisi hyvä välttää lisättyä sokeria, puhdistettua viljaa, piilo suolaa ja kovetettua rasvaa. Yksittäisistä lisäaineista voi olla terveydelle haittaa, kuten esim. nitriitistä jota lisätään lihajalosteisiin. Mutta taas palataan siihen, että yleisesti pitkälle jalostetut lihatuotteet, kuten makkarat eivät ole terveydelle hyväksi. Yleisesti ottaen on tärkeä leikkeleissäkin katsoa mikä on lihapitoisuus, mitä lähempänä se on 100% niin yleensä silloin myös se on terveellistä.(Liikuntaravitsemus 2014. Ilander. O)

Taas tärkeänä pointtina on olla kiinnostunut siitä, mitä suuhun laittaa, mutta myös tärkeä ottaa kunnolla selvää asioista ennen kuin reagoi negatiivisesti! 😉

Hyvää viikonloppua!