Matkavinkit

Jostain syystä olen valinnut joka kerta omaksi lomakohteeksi lämpimän rantaloman, mutta nyt mieli avartui entisestään muutakin matkailua kohtaan. Kun sain kutsun Barebellsin uuden jouluproteiinipatukan lanseeraus reissulle.

Omatoimireissu olikin jo suunnitteilla, koska olen aina halunnut matkustaa Norjaan ja varsinkin Lofooteille. Aiemmin olen oman matkabudjetin käyttänyt lämpimiin kaukomatkoihin. Soitto Barebellsin Ellalta aikaisti kuitenkin suunnitelmat Norjaan.

Hetki kun nousimme bussiin ja lähdimme kohti ensimmäistä ”haikkaus” reissua, tajusin että tälläset matkat ovat just mua varten. Karun kauniit maisemat, pikkukylät täynnä eri värisiä puutaloja, vuoret, puhdas merivesi ja vaeltaminen… Ai, että mä tykkäsin!Ensimmäisenä kokonaisenä päivänä pitkän matkustuspäivän jälkeen oli vaellus Mannen vuorelle. Mannen vuori on ollut suuressa suosiossa sen eeppisten maisemien takia, sekä sinne on helppo nousta, vaikka et olisikaan aiemmin vaeltanut. Haluan kuitenkin muistuttaa, että vuorille on kuollut monia liian uhkarohkeita vaeltajia, joiden on ollut pakko saada kuvat pudotuksen läheltä. Hienoja kuvia saa kyllä ilmankin, että menee keikkumaan reunoille, joten kannattaa olla varovainen.

Vuoren toisella puolella oli ihana pikkukylä, jonne menimme lounaalle ja vielä saunan jälkeinen illallinen oli aivan mieletön kokemus Norjan parhaan kokin omassa ”takapiharavintolassa” Food Studiolla. Seuraava päivä alkoi vähän räväkämmällä crossfit-aamutreenillä ennen aamupalaa takan ääressä. Kroppa tutisikin sopivasti ennen Speedboat reissua, jossa vauhtia ja huikeeta fiilistä riitti!

Valaita emme nähneet ollenkaan, mutta maisemissa ei ollu valittamista. Oli jatkuvasti ihan epätodellinen olo, että olemme niin lähellä Suomea, mutta maisemat ihan eri planeetalta. Merikotkia tuli kuitenkin nähtyä sekä vuorimaisemat vain paranivat paranemistaan..
Toinen vaellus tehtiin läheisellä Ball stadin alueella. Vuoren nimeä en tiedä, mutta se oli hyvin lähellä Sollsiden Brygge- hotellia missä yövyimme koko reissun ajan.
Näkymät olivat hyvin erilaiset kuin ensimmäisellä vaellus reissulla, mutta niin symppikset. Pakko laittaa teille muutama oma puhelinkuva vuorelta…Kuvissa olevalla kylä-alueelle yövyimme koko reissun ajan, niin kaunis paikka! Ja todella mukavaa sakkia. Vuorelta käveli melkein 45 min takaisin Hotellille, niin lähes jokainen meistä sai joltain paikalliselta kyydin takaisin Hotellille.

Voin suositella Norjaa ihan kaikille. Varmasti paras aika matkustaa Norjaan on keväästä- syksyyn, jolloin pystyy vielä kunnolla vaeltamaan vuorilla. Pohjois- Norjassa auto on melkein pakollinen, koska välitykset ovat pitkiä, eikä paikallisliikennettä pahemmin ole.

Suosittelen melkeen Helsingistä lähtemään autolla junaan ja ajamaan pohjoisesta Ruotsin läpi Norjaan. Tai sitten lentämään Helsingistä Osloon ja Oslosta esim. Närviikkiin ja vuokraamaan auton. Osalla teistä voi olla vieläkin parempia matkaplänejä tai kokemuksia, niin kommentoikaa niitä ihmeessä tähän. Niin saadaan tieto kaikille jaettavaksi!

Kiitos vielä älyttömän paljon Barebells unohtumattomasta reissusta, kokemuksista ja huipusta seurasta! On siis aivan mielettömän kiitollinen olo, että pääsin kokemaan näin hienon reissun… <3

”Reissu oli osa omaa vuotuista sponsori-yhteistyötä Barebellsin kanssa”

Aiempi postaus Portugalin reissustamme sisälsi speksejä Portosta, sen voit käydä lukemassa täältä. Nyt kuitenkin aika kertoa seuraavasta kohteesta, eli Sintrasta, johon lähdimme yhtenä päivänä, länsirannikon kovaa sumua karkuun.

Sintra on loistava yhden päivän retkikohde lähellä Lissabonia. Myös Sintra kuuluu Unesco.n maailmanperintökohteisiin ja sitä pidetään yhtenä Euroopan kauneimmista kaupungeista. Sintra on kooltaan Helsingin kokoinen idyllinen kaupunki, joka on tunnettu hienoista linnoista ja palatseista.

Vierailimme aluksi Capo da Roca Majakalla, joka puoliksi sumun peittämänä. Hauskinta oli huomata miten majakan toinen puoli oli täysin sumussa, merelle ei nähnyt lainkaan, mutta toinen puoli ihan kirkas. En ole koskaan aiemmin törmännyt samaan näkyyn. Lisäksi majakka sijaitsi todella korkealla, joten jo huima pudotus alas merelle näytti ihan uskomattomalta.

Yhteydet nähtävyyksiin ovat pitkät, eikä liikenne mikään helppo. Olimme itse autoilla matkassa ja huomasimme heti, että on parempi jättää auto parkkiin ja jatkaa kävellen. Majakalle pääsee hyvin autolla, mutta linnat sijaitsevat 30 min nousun päässä keskustasta, joten auto kannattaa jättää keskustaan. Turisteille on myös omia turistibusseja, jotka kiertävät kaikki nähtävyydet samalla reitillä.

Majakan jälkeen nousimme kohti Castelo dos Mourosia, jonka jätimme väliin pitkän jonon takia, sekä tiesimme, että toisesta linnasta näkee suoraan Mourosian rauniot. Tärkein kohteemme oli Pena Palaceen, joka sijaitsee korkealla vuorenhuipulla.

Pena Palace oli kyllä todella upea!! Kuin leegolinna!! Kannattaa ehdottomasti ostaa pääsylippu sisälle linnaan. Kierros kulki linnan huoneiden läpi, josta pystyi huomaamaan miten kuninkaalliset olivat elelleet linnassa.

Suosittelen ehdottomasti käymään Sitrassa esim. Lissabonin matkan yhteydessä. Todella kaunis kaupunki!

Eilen palasimme Suomeen. Pientä jännitystä oli ilmassa, sillä ensimmäinen lento oli pahasti myöhässä. Onneksi kuitenkin myös seuraava oli, joten eilen yöllä päästiin takaisin kotiin Portosta- Frankfurtiin ja sieltä Helsinkiin.

Meidän loma alkoi Portosta, jossa vietimme vajaat neljä päivää ja vasta tämän jälkeen ajoimme kohti Praia d’el reytä. Ajattelinkin nyt aluksi esitellä reissusta osan 1, eli Porton hienon kaupungin ja mitä kaikkea siellä voikaan tehdä…

Porton vanhakaupunki oli todella kaunis paikka. Porto on Portugalin toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee noin 300 km Lissabonista pohjoiseen. Paljon värejä, kauniita rakennuksia täynnä erilaisia seinälaattoja, pieniä kujia, portviini kellareita sekä kuvan kaunis satama Douro- joen rannalla.

Porton näkee hyvin muutamassa päivässä, joten jos matkaat Portugalia kohti suosittelen viettämään Portossa viikonlopun.

Ensimmäisenä päivänä oikeastaan tutustuimme vanhan kaupungin alueeseen joka on valittu UNESCO:n maailmanperintökohdelistalle historiallisten rakennusten ja arkkitehtuurin ansiosta. Kävellen pääsee hyvin joka paikkaan. Moniin paikkoihin oli hyvin jyrkkä mäki joko ylös tai alas, eli reittien suunnittelussa on syytä olla tarkkana, sekä hyvät kävelykengät tulevat tarpeeseen.

Porto on kuuluisa Portviini kellareista, joten ihan mielenkiinnosta suosittelen käymään jollain kierroksella kellareihin. Kävimme porukalla Graham’s Port– tilalla sataman toisella puolella Vila Nova de Gaiassa, jonne matka taittui ensin todella korkean Dom Luís I Bridge sillan yli. Sekä gondolihissillä alas toiselle puolelle. Itse rakastan todella korkeita paikkoja, joten olin ihan fiiliksissä sillasta, mutta jos pelkäät korkeita paikkoja katso rauhassa haluatko ylittää joen sillan kautta. Lisäksi gondolihissi menee myös korkealta joen toisella puolella, suosittelen käyttämään sitä jolloin pääset parhaiten lähelle Port- kellareita.

Graham’s Portiin meni todella kiemurteleva tie, joten varaathan hissiltä tilalla ainakin 20- 30min kävelyyn. Tila sijaitsee todella kauniilla paikalla ja on suosittelen ihan mielenkiinnosta käydä kuuntelemassa sekä historiaa portviljelyistä sekä nähdä miten kaikki viinin valmistuksessa toimii. Olimme koko porukka positiivisesti yllättyneitä, miten mielenkiintoinen vierailu oli ja halukkaat pääsevät myös maistelemaan.

Vierailimme useissa katedraaleissa, kirkkorakennuksissa sekä Avenida dos Aliados –keskuskadulla ja suositeltavaa on myös piipahtaa Campanhãn rautatieasemalla, joka oli todellakin näkemisen arvoinen.

Lisäksi kävimme Crystal Palace puistossa, jossa oli mahtavat näkymät joelle.

Shoppailijalle löytyy kauppoja ympäri kaupunkia, mutta myös Porton lentokentän läheisyydessä sijaitsee Vila do Conde- outlet, joka oli myös positiivinen yllätys. Outlettien taso on usein hyvin värikäs, mutta tämä outlet oli kuitenkin hyvä.

Jos meillä olisi ollut vielä päivä lisää, olisin halunnut käydä veneretkellä viinitiloilla Douro- joen varrella sekä vierailla Livraria Lello kirjastoon, joka on tuonut vaikutteita Harry Potterissa kuvailtuun kirjastoon. Olimme jo ovella, mutta jono oli niin pitkä, että olisi mennyt ikuisuus päästä sisälle.

Seuraavissa postauksissa lisätietoa Sintran kaupungin linnoista sekä rannoista (Baleal, Peniche, Praia d’el reytä ja surffauksesta… 😉

– O