liikuntaalanammattilainen

”Olemmeko muistaneet kiittää liikuntaa?”

Teksti toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Stadiumin kanssa

Kuva: Petteri Peltonen / @photography.pp

”Olemmeko muistaneet kiittää liikuntaa?”– on Stadiumin sanoma nyt keväällä ja sanoma koskettaa eritoten tätä hyvin erikoista vuotta, jolloin monilla on mennyt arjen rutiinit uusiksi. Etätyö on arkipäivää ja on paljon peruuntuneita tapahtumia, juhlia ja matkoja. Liikunta on kuitenkin pysynyt, vaikka sekin on rajoituksien putteissa muuttunut todella paljon. Ryhmässä toimiminen on vaihtunut yksilölajeihin, mutta samalla on voinut löytyä kipinä jostain lajista, mitä ei ole ennen tullut kokeiltua. Ehkä olemme myös oppineet arvostamaan joukkueen tai sen oman seuramme tärkeyttä, kun emme ole päässeet treenaamaan yhdessä.
Kampanja sanoma sopii täydellisesti omaan elämään, joten ajattelin pohtia sitä vähän syvemmin ja leejemmin kuin pelkästään kuluneen vuoden kokemuksia… 

”Tennarit jalassa syntynyt tyttö…”, alkoin haastattelu jonka annoin joskus 10- vuotta sitten. Tämä toimittajan valitsema lause on jäänyt elävästi mun mieleen, koska tottahan se on, kun opin kävelemään 8kk iässä, ei sen jälkeen vauhti ole pysähtynyt ja olin/olen edelleen se ”tennarityttö.” Liikunta on lapsesta asti ollut oma intohimo, jonka liekki roihuaa vuosi vuodelta vaan isompana ja laajemmalla alueella. 

Lapsena leikkimielisestä liikunnasta ja pihapeleistä mukaan tuli ensin harrastukset, jotka veivät kilpailaurheilun maailmaan, jonka jälkeen aloitin opinnot ensin urheilulukiossa ja sieltä tie vei liikunnanalalle ammattikorkeakouluun ja opinnoista päädyin lopulta liikunannalan yrittäjäksi. Sillä polulla ollaan edelleen eikä kilpaurheilu-urakaan ole loppunut. Senkin keho sitten lopettaa varmasti ennen mieltä.
Voisin sanoa, että oma elämä on hyvin pitkälti liikunnan ja urheilun pyörittämää, johon tarttuu jatkuvasti mukaan lisää komponentteja urheilumaailmasta. 
Mitä liikunta on mulle sitten opettanut tai antanut… Lista, jonka tähän perään voisin kirjoittaa on aivan valtava, mutta jos muutamat tärkeimmät asiat lähden avaamaan, ne olisivat: 

  • Tutkimusmatka omaan kehoon, miten oma kroppa toimii, miten voin muuttaa omaa kehoa, miten voin tuottaa kehosta voimaa, kestävyyttä, räjähtävyyttä, notkeutta, kimmoisuutta ja nopeutta. 
    Miltä keho tuntuu kun se on väsynyt, loukkaantunut tai voi todella hyvin ja olo on levännyt. Kaikki tämä: niin optimaalinen suorituskyky kuin optimaalinen palautuminen ja miltä se kehossa tuntuu, ovat osa sitä kokonaisuutta, minkä tiedon liikunta on mun kehosta antanut. 
  • Liikunta on parhaimmillaan opettanut mulle: epäonnistumisen hyväksyntään, häviämisen- ja pettymyksien käsittelyä. Voittamisen ansaitsemista, kovan työn tuottamaa tulosta, kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. 
    Liikunta on tehnyt musta rohkeamman olla se kuka olen ja tietoisuuden omasta pystyvyyden tunteesta. 
  • Lisäksi liikunta on opettanut ryhmässä työskentelemisen taitoja, yhteen hiileen puhaltamista, toisten kunnioittamista ja tsemppaamista. Sekä antanut paljon elinikäisiä ystäviä. 
  • Viimeisenä nostaisin sen, että: liikunta on antanut mulle ammatin, jota rakastan ja josta nautin joka päivä vaan enemmän. 
Kuva: Petteri Peltonen / @photography.pp

”Olemmeko muistaneet kiittää liikuntaa?”- Olenko minä? – no en varmastikaan, ja uskon että olen koko elinajan kiitoksen velkaa. Niin paljon liikunta on mulle antanut ja tulee jatkossakin antamaan. 

Mitä tulee kuluneeseen vuoteen… raskauden aikaan, synnytykseen ja siitä palautumiseen sekä vielä kaiken lisäksi ”korona-vuoteen”, niin liikunta on ollut se juttu, mikä on pitänyt mun mielen pirteenä sekä kehon hyvinvoivana ja terveenä. Vaikka joukkueurheilu on ollut todella pitkään tauolla, muutamia maajoukkueleirejä lukuunottamatta, on ne yksittäiset hetket liikunnan ja eri lajien parissa itselle henkisesti niin tärkeitä. Oma vuosi on ollut liikunnallisesti todella erilainen kuin yleensä ja sitä kautta myös hyvin opettavainen.

Kuva: raskausviikko 30 / Kuvat: Petteri Peltonen / @photographty.pp

Osana tätä huikeeta kampanjaa Stadium haluaa tukea kahden henkilön tulevaa urheiluvuotta!
Kilpailuun osallistumalla on mahdollista voittaa 100€ lahjakortit jokaiselle kuukaudelle vuoden ajaksi! Eli jokainen kuukausi voittajille napsahtaa lahjakortti, jolla voi ostaa tarvitsemia liikunta- ja treenivälineitä.
Kilpailuun voit osallistua Instagramissa… Julkaisemalla kuvan, jossa kerrot mitä liikunta on merkannut sinulle kuluneen vuoden aikana.
Lisäksi lisää postaukseen #kiitosliikunta (Huom. Sinulla on oltava avoin profiili, jotta Stadiumin valitsijaraati pääsee näkemään julkaisusi.) Kilpailu on voimassa 31. Maaliskuuta asti, lisää tietoa löytyy Stadiumfinland- instagram sivuilta.

Kiitos liikunta!

0 kommenttia

Oma yrittäjätarina

Pienenä tyttönä en ajatellut, että musta tulee oikeesti yrittäjä. Seurasin oman äidin työtä kampaajana, mutta vasta myöhemmin tajusin, että hän on yrittäjä.
En todellakaan tiennyt mitä tarkoittaa olla yrittäjä, onko se helppoa vai vaikeaa ja mitä kaikkea se pitäisi sisällään. Usein kun, joku aikuinen kysyi mitä äitini tekee työkseen ja mainitsin, että hän on kampaaja ja yrittäjä niin moni kertoi arvostavansa yrittäjyyttä todella paljon, ja nyt vasta ymmärrän, että miksi… Silloin en todellakaan ymmärtänyt, olin sen verran onnellisessa asemassa, että äitini ei todellakaan tuonut töitä ”kotiin” ja valittanut jatkuvasta työtaakasta, vaikka joskus varmasti hänenkin olisi tehnyt mieli.

Kuvat: Aleksi Ahokas

Olen ollut pienestä asti urheiluhullu ja elänyt liikunnan sekä treenaamisen ympärillä. Jos joku asia on tehnyt mut onnelliseksi niin urheilu. En kuitenkaan ajatellut, että teen liikunnasta työn ja alan valmentamaan muita. Unelmoin pitkään poliisin ja rikostutkijan ammatista. Mutta kuitenkin urheiluveri veti kohti liikunta-alaa.
Koin tosi tärkeäksi akateemisen pohjan osaamisen sekä kattavan ammattitaidon, kun kyse on vastata ihmisten terveydestä. Tästä syystä päätin mennä Ammattikorkeakouluun.

Koulussa tajusin nopeasti, että haluan kulkea työelämässä omia polkuja, joten yrittäjyys sopi omaan tekemiseen loistavasti.
Olin saanut kotona hyvän mallin yrittäjyydestä, joten se ei pelottanut ollenkaan, vaikka laitoinkin yrityksen pystyyn samalla kun vasta opiskelin alaa.
Uusia asioita tuli alussa todella paljon, mutta jos jotain kannattaa heti alussa tehdä kunnolla, niin hankkia hyvä ja luotettava kirjanpitäjä. Kirjanpitäjä osaa neuvoa oikeastaan kaikessa, mitä yrityksen pyörittämiseen tarvitset sekä antaa vinkkejä, että miten asiat kannattaa hoitaa. Itse olisin ihan pulassa ilman ammattitaitoista kirjanpitäjää, ihan tänä päivänäkin vaikka olen ollut jo monta vuotta yrittäjä.
Ylipäätään ympärille kannattaa löytää ihmisiä, jotka ovat fiksumpia kun itse olet, eikä avun pyytäminen ole häpeä. Vain tekemällä ja yrittämällä oppii, mutta yksin ei kannata tuskailla kun apua on aina tarjolla kun sitä uskaltaa pyytää.

Yrittäjyys vaatii varsinkin alkuvaiheessa tosi paljon töitä ja eforttia, joten liiketoimintasuunnitelmasta ei ole lainkaan haittaa. Kannattaa oikeasti suunnitella ylös, miten haluaa yrittäjyyden aloittaa. Tekeekö töitä opiskeluiden tai esim. toisen työn ohella. Kuinka paljon on aikaa markkinoida omaa osaamista, hoitaa hallinnollisia töitä ja vielä tehdä itse työtä. Olin itse hyvässä asemassa, kun perustin yrityksen juuri tarpeen takia; tein jo töitä niin valmennushommissa kuin yhteistyökumppaneille blogin ja sosiaalisen median kautta, joten oma alku oli varmasti helpompi kuin monen muun. Lisäsin töitä aina sitä mukaan, miten opiskelun ohella pystyin tekemään. Lisäksi yhdistin koulun ja työt yhteen ja toteutin töitä osana isompia kouluprojekteja, joten tilanne oli oikeasti tosi hyvä. Lisäksi pystyin tekemään työharjoittelut omalle yritykselleni.

Muussa tapauksessa alussa olisi ehdottomasti mennyt enemmän aikaa markkinointiin ja toiminnan käynnistämiseen. Tärkeä on kuitenkin muistaa, että harvoin töihin haetaan kotoa ja yrittäjänä olet itse vastuussa kaikesta. Siitä, että sovitut työt tulee hyvin tehtyä ja siitä, että töitä on jatkossakin tarjolla.
Yrittäjällä harvemmin on kellokorttia jonka leimaa kun tulee töihin ja rupeaa jo vilkuilemaan 10 min ennen kelloa, että milloin saa leimata itsensä pois. Työt helposti venyvät pidemmälle, kun olit ajatellut ja työpäivät voivat olla joka päivä hyvin eri pituisia.

Yrittäjän ei tarvitse kuitenkaan olla kokoajan töissä, vaikka näin väitetäänkin. En sano, ettei itsellä olisi koskaan työtunnit menneet överiksi, mutta on hyvin paljon itsestä kiinni miten viikot suunnittelee. Joskus on vaikea erottaa työt vapaa-ajasta mutta toisinaan se onkin työn parhaita puolia.
Oman jaksamisen kautta olen huomannut, mikä työmäärä on itselleni tarpeeksi. Jos teen liikaa töitä, se näkyy heti vireystilassa väsymyksenä, niin kuin myös se, että teen liian vähän, koska silloin on paljon ylimääräistä energiaa ja saattaa käynnistää turhan monta uutta projektia päällekäin.

Jokaisen, mutta erityisesti yrittäjän on hyvä kuunnella omaa jaksamista, koska jos työtä tekee jatkuvasti uupuneena vaikuttaa se varmasti lopputulokseen, sekä asiakaskatoon. Omassa työssäni ihmisten parissa, tärkeintä on antaa muille energiaa, eikä viedä sitä pois. Lisäksi koen erittäin tärkeäksi, että seison itse jokaisen asian takana mitä opetan, joten jos oma elämänhallinta on yhtä kaaosta niin siinä on turha opettaa ketään muuta. Jokainen yrittäjä on usein omassa työssään itse se ”käyntikortti”, joten on todella tärkeä olla ammattiylpeyttä ja edustaa itse sitä mitä opettaa. Omalla kohdallani se on sporttisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Yrittäjänä on usein myös ammatissa mikä on itselle se intohimo ja helposti työt seuraavat mukana kaikessa. Lisäksi kun kukaan muu ei hoida töitä kun sinä itse, niin joskus on pakko hoitaa töitä myös kotona, vapaa-ajalla.
Olen kuitenkin huomannut miten tärkeä on osata sulkea kalenteri. Moni ajattelee, että yrittäjät ovat aina töissä; niin aamut, illat kuin viikonloputkin, mutta ihan niin se ei kuitenkaan mene. Kukaan ei halua tehdä aamusta iltaan töitä jatkuvana putkena ja vielä viikonloppunakin, tai ainakaan kovinkaan pitkälle niin ei pötkitä.
Pääsääntöisesti en esimerkiksi itse valmenna yksilöasiakkaita viikonloppuisin enkä myöhään iltaisin. Muita satunnaisia töitä saattaa olla viikonloppuisin, kuten tapahtumia, koulutuksia, puhekeikkoja ja satunnaisia ryhmävalmennuksia, mutta jos näin on otan vapaapäiviä arkisin. Työn ohella pitää olla myös omaa aikaa tehdä omia juttuja, treenata, nähdä rakkaita ihmisiä ja ihan vaan olla myös kotona.

Yrittäjyyttä ei ole Suomessa tehty helpoksi, mutta silti en vaihtaisi päivääkään siitä mitä tällä hetkellä saan tehdä. Valmentamisesta varsinkin yksilöiden kanssa koostuu suurin osa omista työtunneista ja nautin siitä työstä ihan täydellä sydämellä. Lisäksi käyn paljon kouluttamassa, puhumassa, luennoimassa kaikesta liikunnan- ja terveyden ympärillä sekä toki myös yrittäjyydestä. Satunnaisesti teen myös urheilutoimittajan töitä ja juonnan tapahtumia. Eikä saa unohtaa tätä blogia ja sosiaalista mediaa, jotka ovat olleet sisällön tuottamisena yhteistyökumppaneiden kanssa isona osana omaa uraa jo yli kahdeksan vuotta.
Tähän upeeseen työkenttään mahtuu tietysti treenilomat ja yritys-työhyvinvointitapahtumat joita järjestän. Joten en voi koskaan sanoa, että viikot olisivat samanlaisia. Aina tulee uusia hauskoja projekteja ja keikkoja, joita pääsee tekemään ja se on yksi isompia asioita työssäni mistä nautin todella paljon.

Yrittäjyys ei välttämättä ole vakio tuloja, eikä vakiotyötunteja, tutussa ympäristössä ja työkavereiden keskellä, mutta yrittäjyys voi olla täynnä uskomattomia kokemuksia, voit tavata mielettömiä ihmisiä, löytää itsesi mitä hienommista paikoista ja päästä tekemään jotain millä on todella iso merkitys.
Voit jatkuvasti kehittää itseäsi työssä ja haastaa itseäsi ihan uudelle tasolle. Kukaan muu ei päätä mitä sun pitää tehdä vaan saat vastata itse kaikesta, niin omasta kehityksestäsi kuin yrityksen kehityksestä. Ja jos haluat menestyä voit menestyä täysin omilla ehdoilla, kulkemalla ihan omia polkuja.

Jos muutaman vinkin voin tuleville tai nykyisille yrittäjille antaa niin: ole rohkea ja mene epämukavuusalueelle, yleensä sieltä löytyy jotain niin siistiä, tunne aitoa ammattiylpeyttä omaa työtäsi kohtaan kehittämällä ja opiskelemalla itsesi huippuosaajaksi sekä ymmärrä työsi sekä aikasi arvo, ole nöyrä, mutta älä nöyristele. Seiso sanojesi ja arvojesi takana, niin teet työstäsi aina hyvällä mielellä.

Voin suositella yrittäjyyttä kaikille!

0 kommenttia