hyväolo

Suklaa- proteiini kuppikakut

Julkaisin eilen instagramissa, kuvan proteiini-suklaa kuppikakuista, joten aika laittaa myös niiden resepti tänne nähtäväksi. 😉

suklaamuffinssit

Leivontaa helpotti reseptikirja: ”Potkua Proteiinista”, mutta tietenkin luonteeni mukaan aina pitää hiettää omaa maustetta kehiin, joten pikkusen eri tavalla lopulta kuppikakut valmistuivat.

AINEKSET: 

60g Fitnesstukun whey-80 Double rich chocolate . (voi myös tehdä täysin maidottomalla proteiinijauholla.)

4rkl Gluteeniton tumma laivontamix 

1,25 dl Kookosmaitoa

3 Kananmunaa

4rkl Puhdistamon Suklaasmoothie

2rkl Puhdistamon Toco

2-3 rkl Steviaa tai koivusokeria. (riippuu miten makeaa haluaa. Stevian kanssa olisin varovainen, sillä se helposti pilaa leivonnaiset maullaan, jos sitä laittaa liikaa. Stevian voi myös korvata hunajalla)

VALMISTUS:

1. Kuumenna uuni 175- asteeseen. 

2. Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään.

3. Kaada taikina 11. mielellään silikoniseen muffinssi-muottiin.

4. Laita vuoat uuniin ja anna paistua 20-25min tai kunnes hammastikulla keskelle pistäessä taikina ei tartu tikkuun. Varo etteivät muffinssit paistu liikaa, kuivuvat muuten helposti. 

5. Kuorrutteeksi laitoin itse kookosjugurttia ja raakasuklaa hippuja. 

Nauti 😉

4 Kommenttia

Frendit, ISO.lla F.llä!

Viime viikonloppuna olimme viettämässä ystäväni polttareita, joten ”ystävyys” aiheena tuli koettua hyvin tämän viikonlopun aikana. Paljon tuli tytöiltä erilaisia näkemyksiä ystävyydestä ja myös itselläni on pitkään ollut vahva kanta siitä, että mitä ystävyys on ja miten tärkeää se minulle en.

nannanpolttarit1

Kuva: Nannan polttareista

Nuorena kavereita oli joka puolella, niin koulussa, harrastuksissa, ympäri Suomea ja reissujen jälkeen ympäri maailmaa. Lapsena ja nuorena sitä ajatteli jo tutustumisen jälkeen, että löytyi taas uusi kaveri. Kaverikirjat kiersivät koko luokan läpi, jopa muillekkin luokille. Kavereita todellakin oli joka paikassa.

Vuosia tullessa mittariin ovat tietyt kaverit pysyneet vierellä pidempää ja niitä kutsun jo ystäviksi. Nämä ystävät tietävätkin minusta kaiken ja minä heistä. Enää ei vain moikata ja vaihdeta kuulumisia kun nädään, vaan nähdään näkemisen eteen vaivaa ja ollaan kiinnostuneita kuulumaan toistemme elämään.

Kavereita minulla on aina ollut paljon, juuri harrastuksista ja kouluista sekä töistä, mutta ystäviä on ympärilläni ne tietyt, joista 5 kuuluu vielä ihan läheisiin ystäviin.

Huomaan, että mitä enemmän elän vuosia sitä tärkeämmäksi läheiset ystäväni tulevat. Heillä on iso valta ja merkitys elämässämme. Heidän kanssa hauluamme olla tasapainossa, annamme yhtä paljon kuin otamme. Vuorotellen kerromme murheemme ja menestyksemme. Mitä useimmassa tapauksessa täydennämme toisiamme.

Ystävyys on aitoa, et ole kateellinen ystävällesi vaikka hän menestyisiki elämässään sinä hetkenä paremmin kuin sinä, rakastat häntä juuri sellaisena kun hän on ja olet aidosti iloinen ja onnellinen hänen puolesta. Autat kun hän eniten apua tarvitsee ja jopa asetat hänet tosi paikan tullen itsesi edelle. Ja myös tiedät, että ystäväsi tekisi saman puolestasi. Tosi ystävä ei käännä koskaan selkäänsä vaikka välillenne tulisiki joskus riitoja ne myös sovitaan ja ilma puhdistetaan.

Polttareissa oli hieno huomata miten rakkaan ystäväni muut ystävät olivat hyvin saman henkisiä. Reilu 20 naista kimpassa polttareiden vietossa voi kuulostaa katastrofilta, mutta ei. Tutustuin viikonlopun aikana uusiin mahtaviin persooniin, joiden kanssa tulee varmasti nähtyä ja pidettyä yhteyttä.

nannanpolttarit2

Kuva: Nannan polttareista

nannanpolttarit

Kuva: Nannan polttareista

Koskaan ei ole liian myöhäistä ystävystyä, milloin vain, mistä vain voit löytää hienoja ihmisiä ympärille ja muistakaa arvostaa/vaalia heitä.

Aito ystävyys on perheen lisäksi hienoin asia maailmassa. Ystävyyttä on turha ostaa eikä väkisin kannata kenessäkään roikkua, varsinkin jos sinusta tuntuu, etteivät ystäväsi tue, arvosta tai kannusta sinua.. Myös omalla kohdallani olen huomannut, ettei kaikkien kohdalla ole voinut sanoa ystävyyttä aidoksi, mutta onneksi tälläiset tapaukset näkee heti lävitse, eikä heihin kannata sen enempää kuluttaa omaa energiaa, olematta kuitenkaan ilkea! 😉

Ympärille kannattaa haalia, upeita ihmisiä kenen seurassa viihdyt, olet omaitsesi sekä ehkä itselleni tärkein asia: sinä sekä ystäväsi, pystytte kettuilemaan toisillenne jopa henkilökohtasista asiaoista ja kommelluksista, toisen mieltä pahottamatta. Sillä molemmat osapuolet tietävät kaiken tulevan täysin rakkaudella. 😉 <3

Jos joku minuun kolahtaa ystävissä niin… aitous, positiivisuus, lojaalisuus ja elämäniloisuus. Ystäväni ovat kaikki todella erilaisia… intohimon kohteet kulkevat matkustuksesta , ravintola-alasta, musiikista, näyttelystä, urheilusta hevosiin ja tieteeseen, mutta jokin meissä yhdistää toisiamme… tämän olotilan löytäessä tiedät että olet löytänyt huippu tyypin rinnallesi!

0 kommenttia

H- Hetki lähestyy…

Jukolatiimi!
10676293_10153353670554933_1402560739785216327_n

11535686_10153353670354933_5628634579046301733_n
Viikonloppuna on jo kauan odotettu Jukolanviesti. Viikot ovat vierähtäneet silmissä. Ja nyt on pakko myöntää, että jännittää enemmän kuin koskaan..edessä viestin toinen osuus.. KESKELLÄ YÖTÄ!! 12.4KM. Olen jo päässyt painajaisten makuunkin tulevasta osuudesta 😉

Haluan kuitenkin kertoa, että mitä tämä projekti on merkannut minulle. Ajattelin palata viikkoja vähän taaksepäin…

Tammikuun loppupuolella sain alustavan kyselyn, että kiinnostaisiko minua lähteä Julolan hyväntekeväisyys projektiin mukaan.
Tavoite olisi osallistua Jukolanviestiin yhdessä huipputiimin (Kaj Kunnas, Krista Pärmäkoski, Jaana Pelkonen, Aleksi Valavuori, Lassi Hurskainen, Esko kyrö ja Kim Herold.) kanssa ja samalla kerätä tällä tempauksella rahaa tuleviin Junior Games– kisoihin. (Vammaisten lasta- ja nuorten kisatapahtuma.)

Yllättävää, mutta en miettinyt hetkeäkään lähtisinkö mukaan, todellakin olen mukana!

Suunnistus oli minulle ihan uusi ulottuvuus. Viimeiset muistot koulun liikuntatunneilta, jolloin aina löysin parikseni jonkun fiksumman. Hän luki karttaa ja minä juoksin hakemaan rastit. Helppoa! Kartan luvusta saati sitten kompassin käytöstä ei ollut tietoakaan.

Pakko myöntää… ennen vihasin suunnistusta. En olisi koskaan voinut kuvitellakkaan, että lähtisin suunnistamaan ja vielä kilpaa. Mitä kävikään.. ensimmäinen haaste heitettiin ilmaan ja en edes nähnyt mahdollisuutta kieltäytyä. Vihakin taisi vaan johtua siitä, etten ymmärtänyt lajista mitään enkä osannut sitä. 😉

Rakastan haasteita ja itseni laittamista likoon. Voiko olla parempaa tunnetta kun suoriutua kiitettävästi haasteesta joka tuntuu itsellesi täysin mahdottomalta. Sitä fiilistä ei voi edes tähän sanoiksi kuvailla. Tunnen joka kerta kun itseni onnistun laittamaan kinkkiseen tilanteeseen ja onnistun läpäisemään sen, että olen vahvempi kuin koskaan. Kasvatan samalla luonnetta, opin itsestäni uusia puolia ja saan aivan mielettömän hyvän fiiliksen.

11401012_10153353669759933_8529793677242665636_nMutta palaten siihen, että mikä teki tästä matkasta tärkeän, oli hyväntekeväisyys.
Suurin osa meistäkin suomalaisista keksii kymmeniä tekosyitä, että miksi ei liiku. Mutta eivät ole koskaan kokeneet sitä, että kun ei pystykkään liikkumaan. Voin luvata… siihen loppuisivat tekosyyt.
Sainme kunnian ottaa hyväntekeväisyyskohteeksi Junior Gamesit missä jokaiselle lapselle löytyy laji missä pystyy liikkua, saa kisata ja antaa kaikkensa.


Herättävintä oli kuulla Kisakallion yhteistreenipäivänä Junior Gamesin- järjestäjän lause: ”Eräs poika pieneltä paikkakunnalta ainoana vammaisena lapsena huusi kovaan ääneen ovella: ”mä en ole ainoa!” päästyään kisapaikalla.”

Tämä kommentti sai ainakin itselleni kylmiä väreitä koko kroppaan. En voisi kuvitellakkaan sitä ilon ja riemun määrää kun poika tajusi, että hän ei olekaan erilainen, hallissa oli lähes 400 muutakin upeeta erilaista persoonaa ja luonnetta ja kaikilla samat lähtökohdat sekä yhteinen tavoite: kisata urheilussa, kokea positiivisiä kokemuksia liikunnan kautta, sekä tuntea itsensä samanlaiseksi kuin kaikki muutkin.

InstagramCapture_a6e14053-b4ee-4c2f-8a5f-afe74b227b74

Kuvassa ihana Venla tyttö! Jukolatiimin kummi 🙂

Ja jos vielä joku haluaa tietää, miksi halusin lähteä Jukolanviestiin ja tehdä hyväntekeväisyyttä tuleviin Junior Gameseihin, mitkä ovat ennen lähestulkoon järjestetty talkoolaisten voimin.. tuskin enää ihmettelee. 

Mitä treenaamiseen on tullut, olen joutunut muuttamaan viikkosyklit ihan päälaelle. Puntti on varsinkin kisojen jälkeen jäänyt tarkoituksella vähemmälle. Kroppa ja lihakset eivät ole kunnolla palautuneet, joten nyt enemmän liikkuvuutta/kehonhuoltoa sekä Jukolanviestiä varten suunnistustreenejä ja lenkkejä. 🙂

Suunnistustreeneistä haluan kyllä kiittää Annaa ja Aapoa, jotka ovat tarjonneet meille joka viikko mahdollisuuden päästä heidän kanssaan treenaamaan. Täältä voit itsekin buukata heidän valmennuksen. 😉

11412177_10153353669964933_7918979027676450679_n

11401213_10153353670069933_2763814810139819353_n

11391686_10153353670279933_7760753214053655529_n

Mutta nyt ei muuta kun hirrrveeeet tsemit päälle ja odottamaan lauantain- sunnuntain välistä yötä!

Jos jäi kuulematta Yle-puheen haastattelu Jukolanviestistä niin tästä voit käydä kuuntelemassa.

11535829_10153353670194933_3206570075935140903_n

0 kommenttia

Kehonhuollon merkitys

Tiedän, jo otsikko nostaa monille karvat pystyyn. ”Pitäis venytellä, käydä hieronnassa, levätä, juoda vettä… mutta kun ei” Niiin… Jokaiselle tuttu puheenaihe. Kun ei se vaan tahdo mennä jakeluun. Kehonhuolto on niin helppo unohtaa. Treenit vielä jaksetaan tehdä täysillä, syömisestä puhumattakaan, Mutta venyttely.. unohtuu täysin ja ihan tahallaan. ”Liian vaivalloista.”

Kuulostiko tutulta? Sata varmasti!

11273693_10153383927667002_1337774492_n

@Petteri Peltonen

Omalla kohdallani suurin ongelma on ollut venyttelyn suhteuttaminen harjoittelun määrään. Eikä kehonhuolto ole ollut riittävää. Ei parin kerran venyttelyt suhteessa 8-12 kerran treeneihin riitä. Tyhmäkin sen tajuu, mutta ei toteuta! 😉

Pahat loukkaantumiset, rasitusvammat ja ylikunnon oireet ovat kyllä vähän herätelleet tässä vuosien myötä. Pikku hiljaa ymmärrys siitä, että voisin pystyä parempaan urheilussa, niin suorituskyvyssä kuin tuloksissa, jos tasapainoksi huoltaisin tarpeeksi kehoani on vallannut mielen.

Myös kun olen nyt peilistä katsonut, olen huomannut miten olkapäät ovat kääntyneet hitusen eteenpäin ja kun selän suoristan kiristää sekä lapoja että rintakehää… selkeesti pahasti jumissa! Vaikka jokaista treeniä ennen pyöritän kepillä lavat ja rintakehän auki.

Aloitin alkuviikosta koulutuksen Fibacolla, tarkoitus on myös jatkossa toimia heidän valmentajina. Olen saanut jo niin paljon uutta tietoa kehonhuollosta, hengitystekniikasta ja muutenkin kehontoiminnasta. Heti ensimmäisellä koukutuspäivällä lyötiin luulot pois. Tämä spagaattiin venyvä tyttö todettiin täysin jäykäksi. 🙂

On selässä lordoosia johtuen sekä rakenteesta- että huonosi aktivoituvista syvistä vatsalihaksista. Seljä ja rintakehä ovat niin kireitä että lapatuen hakeminen ja jopa hengittäminen ei tapahdu tarpeeksi leveästi rintakehästä.

Todella herättävää…

Mitä Fibaco- valmennuksella opetellaan: on syvien lihaksin aktivointi. Tavoite on tukevilla liikkeillä parantaa huippu-urheilijoiden oman lajin harjoittelua, kuntoutujille tapa löytää loukkaantumisten tai sairauksien vaikeuttamat normaalit liikeradat takaisin sekä tavallisille työihmisille parempi kehonhallinta ja tätä kautta hyvinvointi.

Kyse ei ole fyysisesti 100% kuormituksista, kauheesta salirääkistä, vaan toiminnallisten liikkeiden avulla avata kroppaa sekä tuottaa toiminnallisesti myös voimaa eri kehon osista niin että syvät lihakset aktivoituvat ensisijaisesti ja käytetään oikeaa hengitystekniikkaa.

Fibacon tunnuslause on: Build your own story, ja tästä lähtee myös oma tarinani. Seuraan mielenkiinnolla omaa kehitystäni ja miten suuri vaikutus kehon avaamisella, oikealla hengitystekniikalla tulee olemaan omaan harjoitteluuni. 😉

11355572_10153383920557002_967769265_n

@Petteri Peltonen

9 Kommenttia

Jalkapainotteinen toimintatreeni!

Ai vitsi mun suosikkitreenejä on toiminnalliset kovalla temmolla suoritettavat treenit joissa on painoja mukana ja hiki virtaa!

image

Tässä tunnin kova treeni, joka laittoi aineenvaihdunnan rullaamaan ja seuraavana päivänä tuntui vieläkin jaloissa (pahoittelut, ettei ole liikekuvia. Kysykää jos selostukset eivät selvennä liikkeitä):

1. 15 min Juoksu ylämäkeen juoksumatolla (+keppijumppa)

2. 4×20 Superina: Reiden koukistus maaten & (steppilauta pitkittäin, lähtöasento niin, että steppilauta jää haarojen väliin) steppilaudan päälle hyppy ja alashypyn jälkeen kyykky aina penkin päälle niin, että hanuri koskettaa lautaa. Kahvakuula kädessä.

3. 4×20 Superina: Linkkari vuorojaloin & askelkyykky levypaino suorilla käsillä

4. 4×20 Superina: Tasapaino-vinoyvatsat, niin että olet selinmakuulla lantioylhäällä toinen pohje fitpallon päällä ja pidät kropan jäykkänä heittämällä toista jalka puolelta toiselle (melkein lattiaan) & askelkyykkyhypyt nilkkapainot jalassa.

5. 4×20 Superina: Vatsarutistus pallonpäällä & 30sec tasapainottelu polviseisonnassa pallonpäällä.

Loppuun putkirullaus! 😉

Voin kertoa, että tämän treenin jälkeen Yritys Maraton oli aika happottava kokemus, varsinkin kun 3 x2.2km tuli juostua. Eikä kilpailuvietti antanut armoa höllätä!
Team Björn Borgin sijoitus oli kuntosarjassa 36/240 huikeeta sekä ehdottomasti upeimmat juoksu kledjut.! 😉

image

Huippu viikonloppua!!!!!!!!

0 kommenttia