Yksilölliset sykkeet

Meillä kaikilla on omat yksilölliset sykerajat. Toisilla leposyke on todella matala ja toisilla taas monta lyöntiä korkeampi. Toisten maksimisyke liihottaa treenien aikana kovissa,  220 paikkeilla ja joillain syke ei edes nouse yli 190. Syke on siis todella yksilöllinen ja jokaisen olisikin hyvä selvittää oma sekä lepo- että maksimisyke, jolloin myös pystyy paremmin lukemaan omia sykealueita ja määrittämään harjoituksissa sopivan kuormitusalueen. Sekä tärkeä tieto on myös seurata omaa palautumista harjoituksen aikana sykkeestä.

Leposyke on meidän alin mahdollinen mitattava syke. Sykkeen mittaus on kaikista tarkin kun se otetaan hyvin nukutun yön jälkeen vielä makuuasennossa juuri heräämisen jälkeen. Leposyke on myös yhteydessä kestävyyskuntoon sillä kunnon parantuessa usein myös leposyke laskee. Taas jos huomaa oman leposykkeen olevan selkeästi korkeampi, voi kyse olla huonosti nukutusta yöstä tai alkavasta flunssasta.

Maksimisyke on taas suurin sydämen sykintätaajuus, joka voidaan mitata kovan rasituksen aikana. Joskus voidaan hyödyntää maksimisykkeen selvittämiseen kaavaa: 220- oma ikä, mutta esimerkiksi itselläni se ei ole koskaan pitänyt paikkaansa, juuri sykkeen yksilöllisyyden takia, laskuvirhe voi olla jopa huomattavan suuri. Kuitenkin se voi olla suuntaa antava mittari.

Moni luulee, että alhainen maksimisyke on suoraan yhteydessä hyvään kuntoon, mutta kyse on hyvästä palautumissykkeestä. Palautumissykkeessä katsotaan rasituksen jälkeisen sykkeen laskua suhteessa aikaan; missä ajassa syke laskeutuu takaisin alas harjoituksen aikana. Ja jos syke palautuu nopeasti alas ja pystyy jatkamaan treeniä kovalla intensiteetillä, on silloin kyse hyvästä kunnosta.

Sykkeeseen vaikuttaa kuitenkin yksilöllisyyden lisäksi muutkin tekijät…

Iän myötä syke laskee, eikä nuorena normaalina ollutta 220 sykettä saavuteta enää ollenkaan. Lisäksi sykkeeseen vaikuttaa harjoitustausta, jossain lajissa syke voi pysyä hyvinkin maltillisena kun taas joku uusi laji mitä ei ole aiemmin tehty voi nostaa sykkeen aluksi korviin. Kehon asento vaikuttaa sykkeeseen ja esimerkiksi pystyasennossa syke on korkeampi kuin vaakatasossa, johtuen siitä, että painovoima ei vastusta laskimoveren paluuta sydämeen yhtä paljon kuin pystyasennossa. Lisäksi syke voi olla normaalia korkeampi kylmässä ja kuumassa, koska elimistö pyrkii pitämään ruumiinlämpötilan optimaalisena. Muita sykkeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat: päihteet, väsymys, lääkitys, stressi sekä ravitsemus.

Syke-eroista olemme Nikon kanssa huomanneet, että esimerkiksi: peruskuntolenkki 60 min- oma sykkeeni on lenkin aikana 120-140 kun  Nikolla se on 130-150, riippuen toki maastosta. Eli keskiarvoltaan Nikon keskisyke on aina 10 lyöntiä enemmän kuin omani. Meillä molemmilla on käytössä tällä hetkellä Suunto Spartan sport wrist hr– kellot, jotka mittaavat sykkeen suoraan ranteesta. Tässä edellinen postaus sykekellosta, ja siitä miksi käytän sykekelloa.

lähteet: 

Terveyskirjasto.fi /Tohtori.fi/ edu.fi