Vaikea pysähtyä

Kuvat: Petteri Peltonen

Monille, varsinkaan mun läheisille ei varmasti tule yllätyksenä, että mun on tosi vaikea vaan pysähtyä ja rauhottua. Korona on siis selvästi tarkoitettu kolahtamaan mun tyyppisten persoonien nilkkaan, kenen on vaikea muuten vaan olla aloillaan tekemättä mitään tai vielä pahempaa on tehdä paljon vähemmän kuin yleensä.
Huomaan, että saan kaikista eniten aikaan kun mulla on monta asiaa samaan aikaan meneillään. Kun töitä on paljon, on kokoajan hyvä draivi päällä, mutta nyt kun työt ovat vähentyneet alle puoleen, niin jonkun pikku asian hoitamista meinaa lykätä todella paljon. Siis miksi? Nyt kun kerrankin olisi rauhassa aikaa, vaikka vastailla sähköposteihin ja istuskella tietokoneen ääressä ilman toimistopäivälle suunnattua aikataulua, niin ei millään malta. Jatkuvasti löytää jotain muuta tekemistä, joka ei todellakaan ole sen tärkeämpää vaan ihan kaikkea turhaa.

Sama pätee omaan luovuuteen ja ideoihin. Kirjoittelin aiemmin jo Koronasta ja miten se vaikuttaa itseeni yrittäjänä, ja pohdin, että nyt on hyvää aikaa kehittää itseään ja ideoida uutta. Olen kuitenkin huomannut, että kun on kiirettä ja paljon meininkiä, tulee jatkuvasti uusia hyviä ideoita mieleen ja sitä oma luovuus painelee ihan omissa sfääreissä, mutta nyt kun viettää paljon aikaa kotona, tuntuu että pää lyö ihan tyhjää.
Heti kun näkee asiakkaita, rupeaa aivot raksuttamaan ja hyviä juttuja tulee pääkoppa täyteen, mutta mitä enemmän sitä vaan on eikä tee mitään, sen vähemmän sitä myöskään mitään uutta luovaa ideaa keksii.

En tiedä kamppaileeko joku saman asian äärellä, mutta huomaan mun luonteelle sopivan erilaiset työn täyteiset viikot, joissa on paljon erilaisia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Ehkä nyt olisi aika löytää kevyemmästä tekemisestä oman ilonsa ja yrittää nauttia ja arvostaa sitä, että saa myös vaan olla!
Fakta on kuitenkin se, että yleensä sitä haluaa aina sitä mitä just nyt ei ole. Kun on paljon töitä toivoo yhtä vapaapäivää ja kun on paljon vapaata haluaa taas tehdä töitä. Mutta toisaalta raskaatkaan työviikot eivät tunnu missään, kun tekee työtä mistä oikeesti nauttii, se on ainakin itselle ollut voimavara, että saa mennä aina töihin hyvällä fiiliksellä ja lähteä töistä hyvällä fiiliksellä.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja tsemppiä muille rauhattomille sieluille!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*