Avainsana-arkisto: syke

Meillä kaikilla on omat yksilölliset sykerajat. Toisilla leposyke on todella matala ja toisilla taas monta lyöntiä korkeampi. Toisten maksimisyke liihottaa treenien aikana kovissa,  220 paikkeilla ja joillain syke ei edes nouse yli 190. Syke on siis todella yksilöllinen ja jokaisen olisikin hyvä selvittää oma sekä lepo- että maksimisyke, jolloin myös pystyy paremmin lukemaan omia sykealueita ja määrittämään harjoituksissa sopivan kuormitusalueen. Sekä tärkeä tieto on myös seurata omaa palautumista harjoituksen aikana sykkeestä.

Leposyke on meidän alin mahdollinen mitattava syke. Sykkeen mittaus on kaikista tarkin kun se otetaan hyvin nukutun yön jälkeen vielä makuuasennossa juuri heräämisen jälkeen. Leposyke on myös yhteydessä kestävyyskuntoon sillä kunnon parantuessa usein myös leposyke laskee. Taas jos huomaa oman leposykkeen olevan selkeästi korkeampi, voi kyse olla huonosti nukutusta yöstä tai alkavasta flunssasta.

Maksimisyke on taas suurin sydämen sykintätaajuus, joka voidaan mitata kovan rasituksen aikana. Joskus voidaan hyödyntää maksimisykkeen selvittämiseen kaavaa: 220- oma ikä, mutta esimerkiksi itselläni se ei ole koskaan pitänyt paikkaansa, juuri sykkeen yksilöllisyyden takia, laskuvirhe voi olla jopa huomattavan suuri. Kuitenkin se voi olla suuntaa antava mittari.

Moni luulee, että alhainen maksimisyke on suoraan yhteydessä hyvään kuntoon, mutta kyse on hyvästä palautumissykkeestä. Palautumissykkeessä katsotaan rasituksen jälkeisen sykkeen laskua suhteessa aikaan; missä ajassa syke laskeutuu takaisin alas harjoituksen aikana. Ja jos syke palautuu nopeasti alas ja pystyy jatkamaan treeniä kovalla intensiteetillä, on silloin kyse hyvästä kunnosta.

Sykkeeseen vaikuttaa kuitenkin yksilöllisyyden lisäksi muutkin tekijät…

Iän myötä syke laskee, eikä nuorena normaalina ollutta 220 sykettä saavuteta enää ollenkaan. Lisäksi sykkeeseen vaikuttaa harjoitustausta, jossain lajissa syke voi pysyä hyvinkin maltillisena kun taas joku uusi laji mitä ei ole aiemmin tehty voi nostaa sykkeen aluksi korviin. Kehon asento vaikuttaa sykkeeseen ja esimerkiksi pystyasennossa syke on korkeampi kuin vaakatasossa, johtuen siitä, että painovoima ei vastusta laskimoveren paluuta sydämeen yhtä paljon kuin pystyasennossa. Lisäksi syke voi olla normaalia korkeampi kylmässä ja kuumassa, koska elimistö pyrkii pitämään ruumiinlämpötilan optimaalisena. Muita sykkeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat: päihteet, väsymys, lääkitys, stressi sekä ravitsemus.

Syke-eroista olemme Nikon kanssa huomanneet, että esimerkiksi: peruskuntolenkki 60 min- oma sykkeeni on lenkin aikana 120-140 kun  Nikolla se on 130-150, riippuen toki maastosta. Eli keskiarvoltaan Nikon keskisyke on aina 10 lyöntiä enemmän kuin omani. Meillä molemmilla on käytössä tällä hetkellä Suunto Spartan sport wrist hr– kellot, jotka mittaavat sykkeen suoraan ranteesta. Tässä edellinen postaus sykekellosta, ja siitä miksi käytän sykekelloa.

lähteet: 

Terveyskirjasto.fi /Tohtori.fi/ edu.fi 

Käytän sykemittaria treeneissä aina kun vaan pystyn. Syke-kelloihin ensimmäisen kerran tutustuin fudis-urallani. B- juniorista asti on syke-kello ollut ihan must omissa treeneissä. Alussa toki, ranteessa oleva mötikkä häiritsi, mutta nopeasti siihen tottui ja sille tielle olen jäänyt.

Miksi käytän syke-kelloa? – Fudiksessa alunperin ostin kellon sykealueiden seurantaan, tykkäsin seurata missä sykkeeni liikkui treenien aikana ja miten se reagoi erilaisiin harjoitteisiin ja palautumiseen. Kun olin tulossa kipeäksi, huomasin nopeasti sen esim. sykkeestäni treenin aikana. Jos olin treeannut liian kovalla intensiteetillä, liian kauan putkeen, senkin huomasin heti sykkeestäni. Syke kertoi hyvin, etten ollut oikeasti palautunut, kun se huiteli normaalia korkeammalla. Omat ehkä 5 pää-syytä sykekellon käyttöön ovat olleet:

1. Haluan seurata syke- alueita harjoituksen aikana (maksimi- , keski- ja minimisykettä)
2. Haluan katsoa palautusajan sykkeestä, en kellosta (sykkeen laskiessa tiettyyn pisteeseen jatkan treeniä)
3. Koen kellon auttavan treenien sisällön suunnittelussa ja seurannassa
4. Sykkeen lisäksi kello helpottaa treeniajan seurantaa, esim. intervall/crossfit/tabata/veto- tyylisissä treeneissä.
5. Tykkään seurata viikoittaista aktiivisuuttani niin arkiaskeleissa kun treeneissä, jotta osaan myös suhteuttaa energiantarpeeni kulutukseen.

Vuosien aikana kellot ovat menneet hurjasti eteenpäin. Ensimmäinen kelloni näytti vain sykkeen ja kellonajan. Seuraavassa oli jo kalorinkulutus ja myöhemmin ovat tulleet: askeleet, gps-, korkeus-toiminnot sekä eri lajien erilaiset toiminnot. Kellot ovat nykyään vedenkestäviä sekä ulkonäöllisesti niin mageita, että niitä voi käyttää joka päivä. (– kyllä! myös juhlamekon kanssa tulee käytettyä!)

Pelkkä sykekello ei motivoi treenaamaan, mutta se antaa itselleni lisää sisältöä treeneihin. Tykkään seurata dataa treeneistä ja fiilistellä mitä vaikka edellisenä kuukautena on tullut tehtyä. Tällä hetkellä käytössäni niin arjessa kun treeneissä on Suunnon Spartan Sport Wrist HR Gold – sykekello, joka mittaa sykkeen joko suoraan ranteesta tai vaihtoehtoisesti joissain harjoitteissa käytän vyötä.  Lajeja löytyy kellosta yli 80 erilaista sekä lisäksi voin tallentaa reittejä GPS hyödyntäen sekä. Kello kestää vettä sekä hyvänä seuratamenetelmänä toimii Suunto Movescount, johon tallentuu omien harjoituksieni data sekä voin seurata myös muiden jakamia treenejä ja reittejä.

Tulen postailemaan vielä lisäää;  sykkeestä ja sykkeen seurannasta eri lajeissa… pysykäähän kuulolla 😉

Sporttista viikkoa kaikille!