Avainsana-arkisto: pihlajalinna dextra

ME ollaan Suomen mestareita!

Huh, en tiedä mistä aloittaa. Koitan miettiä sanoja ja ensimmäisenä tulee mieleen vain sana Kiitos! Oon niin kiitollinen, että saan olla osana niin hienoa joukkuetta ja seuraa kuin Helsingin Rugby Club (HRC) on…

Viikonloppu oli kohokohta koko mun koko urheiluvuodelle. Käytiin hakemassa tyttöjen kanssa Hämeenlinnasta pytty kotiin, eikä se ollut mikään helppo haku. Jyväskylän Rugby Club laittoi kyllä sellaisen vastuksen, että tota finaalia en tule ikinä unohtamaan. Lopullinen piste-ero oli vain kaksi pistettä, mutta se riitti! Palaten edellisiin kausiin omalta osalta niin kaikki ei ole mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut. Ensimmäisenä vuotena semifinaalipelissä loukkasin polven ja jouduin polvileikkaukseen, toisena vuonna epäonnekseni taklaus lipsahti korkeaksi ja sain punaisen kortin.. olin pelikiellossa sekä semifinaalit, että finaalin. Tänä vuonna tulos oli onneksi toinen… kai se kolmas kerta oikeesti toden sanoo.


Pakko sanoa, että rugbya on niin siisti pelata Suomessa kun lajin sisällä, joukkueiden välillä on niin hyvä yhteishenki. Jyväskylän joukkueessa pelasin omia rakkaita maajoukkuekavereita, peli oli siistiä ja kunnioituis on ihan 100% vastustajaa kohtaan, vaikka välillä rapatessa roiskuu ja vahinkoja sattuu.
Aikuisiällä ei mitään turhaa sikailua ja huonoa käytöstä vaan jaksa katsoa kentällä. Mulle on muutenkin tullut aina ihan myötähäpeä olo, jos joku jatkuvasti sikailee ja käyttäytyy miten sattuu. Urheilussa pitäisi aina olla tietyn tason kunnioitus niin omia kuin vastustajan pelaajia ja tuomareita kohtaan. Rugbyssa onneksi tämä tavoite on melkein täyttynyt. Finaalissa se todella täyttyi!

@Juha Tamminen
@Jutta Litmanen

Mikään voitto ei tunnu miltään ilman joukkuetta. Olen huomannut, että joukkueurheilu on vaan mun juttu, vaikka tykkään haastaa itseäni myös yksilönä.
Joukkueurheilussa ei riitä vaikka itse antaisit kaikkesi, joukkue voi silti hävitä tai vaikka pelaisit huonoimman pelisi koskaan, joukkue voi silti voittaa. Joukkueessa ratkaisee niin moni asia: mielestä, ryhmädynamiikkaan ja yhteisiin onnistumisiin, mihin yksilö ei voi pelkästään vaikuttaa.
Mestaruus tuntui todellakin joukkuevoitolta. Jokainen taisteli ihan loppuun asti ja meidän joukkue on kasvanut hyvin koko kauden myötä viimeiseen otteluun asti. Oltiin johdossa, oltiin häviöllä ja viimeisillä minuuteilla siirryttiin takaisin voittoon ja voitettiin mestaruus… joukkueurheilun todellinen suola. Vaikka mieli haluaa häviön hetkellä usein luovuttaa niin jostain löytyy silti se viimeinen taistelutarmo, ja se löytyi meiltä!

Kovalla sisulla päästiin ratkaisemaan Suomen tuplamestaruus niin rugby-seiska kuin nyt rugby-viistoista kausilla. Enkä voi olla unohtamatta meidän Suomen seiskamaajoukkueen huikeeta kesän menestystä EM- kisoissa. Tämä vuosi on urheilun puolesta ollut mulle kaikkein hienoin ikinä! Vammoitta en ole selvinnyt, mutta ne valitettavasti kuuluu urheiluun. Nyt on kuitenkin aika levätä, saada kroppa takaisin toimintaan ja palata punttien kimppuun talvikaudeksi. Olen kyllä odottanutkin voimatreenejä ne on niin mun juttu!

@Jutta Litmanen
@Juha Tamminen

Mulla on myös aivan älyttömän vahvat ja tarkkaan valitut yhteistyökumppanit, jotka ovat täysillä tukemassa mun urheilua sekä töitä. Haluan kiittää teitä kaikkia: Fitnesstukku, Under Armour, Nocco, Barebells, Stadium, Pihlajalinna, Helsingin Hieronta-Akatemia, Fressi & Suunto.
Rakkaan puolison, perheen ja ystävien tuen lisäksi on ihan mieletöntä ja etuoikeutettu olo saada sekä tukea, että olla näiden yritysten yhteistyökumppani.

Mitähän seuraavaksi…. saa nähdä 😉

0 kommenttia

6kk polven eturistisideleikkauksesta

Aika todellakin on mennyt nopeasti vaikka silti kuntoutus on tuntunut pitkästyttävältä ja hinku pelikentille vain kasvaa. Kun menee yhteen rugbytreeniin mukaan haluaa jo seuraavaksi ottaa täysillä kontaktia, maltti on tässä kuntoutuksessa kaikkein pahin vastus.

Polven tämän hetkinen kunto on todella hyvä. Toiminnallisten, – sekä voimatestien tuloksissa on vielä pientä puolieroa. Tässä fyssarin kommentit viime kerralta: ”Liikkuvuus polvessa hyvä, reisilihasten ympärysmitassa vain sentin ero (pienentynyt tasaisesti), pientä kudosturvotusta vielä esiintyy, nivelontelossa ei ylimääräistä nestettä.” 

@Tommi Mankki

Teimme viime kerralla mittausten lisäksi erilaisia testejä ja tässä muutamia, mitkä osaa teitä saattavat kiinnostaa:

  • Reisien ympärysmitta oikea 55cm / leikattu vasen 54cm
  • Yhden jalan vauhditon pituushyppy:  oikea 182,5 cm / leikattu vasen 168 cm  (ka. suhde  operoimaton vs. operoitu oli 92%, vaikkakin molemmat polvet ovat todellisuudessa operoitu.)
  • 8-juoksu, suora + laukka. Ensin lähtö merkin oik puolelta, toinen merkin vas puolelta. Lähtö oik. 15,22 sek & Lähtö vas. 15,02 sek. Aikaero kiertosuuntien välillä 0,2 sek. Jaloissa ei tapahtunut kompensatorista painonsiirtoa.
  • Reiden ojennuslaitteessa jalkojen välinen suhde oli 83%.
  • Reiden koukistuslaittaassa ero oli hiukan suurempi eli 75%, mutta huomioiden viime kertaan jolloin takareisi oli laitteessa lähestulkoon vaikea edes aktivoida, koska siirre otettiin takareidestä, oli tulos parantunut.
  • Lopuksi oli vielä yhen jalan kyykky (bulgarialainenkyykky- tyylillä) ja jalkojen suhde oli vain 83,3%.

Testeissä tarkoitus on tehdä tulokset molemmilla jaloilla ja ajatellaan, että terve jalka on 100% ja verrataan puoli eroa jalkojen välillä. Joten niin kuin tuloksista huomaa ei eroa ole paljoa enää jäljellä. Olisi lähes mahdotonta, että tässä vaiheessa jalkojen kunto olisi täysin tasapainossa. Varsinkin takareiden kanssa pitää olla maltillinen, koska sieltä otettiin siirre uudeksi eturistisiteeksi.

Tässä vaiheessa kuntoutusta juoksutreenien määrä tulee kasvamaan. Peruskuntolenkkien lisäksi teen paljon intervall-tyyppisiä lenkkejä ja vetoja. Suunnanmuutos-juoksut tehdään vielä maltillisesti. Lisäksi rugbyn puolella voi kontaktia ottaa hallitusti taklaus-pädeihin sekä muuten olla mukana pallollisissa treeneissä. Voimaharjoittelu jatkuu samalla tavalla progressiivisesti painoja lisäten. Nyt olen panostanut eniten kestovoimaharjoitteluun ja tarkoitus on siirtyä kesää kohti nopeusvoiman puolelle.

Alussa kierukan iso liitäntä aiheutti vieläkin maltillisempaa kuntoutusta, mutta nyt pikkuhiljaa syväkyykkyyn saa mennä ja treenaaminen tätä kautta helpottuu. Tällä hetkellä kuntoutuksen ainoa hidaste on ollut välilevyongelmat, joihin tulen palaamaan myöhemmin postauksissa.

Olen tosi kiitollinen Pihlajalinna Dextralle, tästä avusta mitä olen saanut sekä operaatioon, että kuntotukseen. Tämä Pihlajalinnan parivaljakko ortopedi Mikko Kirjavainen ja fyssari Jarkko Räsänen, ovat pitäneet meikäläisestä erittäin hyvää huolta ja olen voinut luottaa heidän ammattitaitoon 100%.

Yhteistyössä: Pihlajalinna

 

 

 

 

 

6 Kommenttia

2 kk leikkauksesta

Aika kuultaa muistot jo ihan 2 kk aikana. En voi edes uskoa, että kuukausi sitten kävelin vielä viimeisiä päiviä kepeillä ja kun sain ottaa ensimmäiset askeleet ilman keppejä… hahah olin kuin bambi jäänpinnalla! Askel- kontrolli täysin olematon ja ilman toispuoleista terveellä jalalla kompensointia en olisi päässyt edes eteenpäin. Ihan huvittaa nyt miettiä sitä omaa menoa, silti ensimmäiset askeleet nosti sallaisen fiilis ryöpyn pintaan, että teki mieli huutaa ilosta! Terveyden arvostamisen oppitunnit olivat menneet hyvin sairaslomalla perille.

Jos jotain voin sanoa näin 6 erilaisen polvioperaation tai tähystyksen jälkeen, niin malttini on ihme kyllä parantunut. En ole läheskään niin ”hermoheikki” kuin ensimmäisillä kerroilla. Osaan nauraa itselleni, ottaa asiat rennommin. Ja mikä tärkeää, en varo polvea hysteerisesti vaan uskalsin alusta asti ruveta jumppaamaan ja liikuttamaan jalkaa. Alussa pitää olla varovainen mutta liike varominen pitkittää kuntoutumista, koska jalka pitää heti saada liikkeelle ja takaisin normaaliin toimintakykyyn. Kuntoutusta olen joka vuosi arvostanut vain enemmän ja enemmän, jo ihan valmennustyöni kautta, olen huomannut miten iso merkitys kuntoutuksella on tulevaisuuden toimintakyvyn kannalta.

Vaikka teen paljon kuntoutusta työkseni (yhteistyössä lääkäreiden, fyssareiden, osteopaattien sekä kiropraktikkojen ja naprapaattien kanssa) ja tunnen hyvin kroppani käyn silti aktiivisesti 2 viikon välein fyssarilla Pihlajalinnassa. Jarkko on pitänyt hyvää ”jöötä”- etten tekisi myöskään liikaa kaikkea, jottei tule nyt mitään takapakkia. Vaikka itsellä olisi osaamista, niin on aina parempi, että alan ammattilainen asettaa raamit kuntoutukselle ja pitää tarkkaa seurantaa etenemisestä. Varsinkin tässä vaiheessa, kun itsestä tuntuu, että voisi jo kokeilla hölkätä, mutta kierukan liitännän takia siinä ei ole mitään järkeä. Tarvitsen selkeesti jonkun asettamaan itselleni rajat, jotta myös minun on helpompi olla maltillinen.

Kuntoutuksen eteneminen ei ole hyvien geenien aikaansaannos, vaan kovan työn ja kärsivällisyyden lopputulos. Takapakkia voi tulla kenelle vain huonostakin tuurista, mutta hyvin edennyt kuntoutus vaatii kovaa korvien väliä ja tukiympäristöä.

Pakko vielä sanoa, että iso kiitos kaikille upeista viesteistä ja yhteydenotoista, teitä on siellä todella paljon samassa tilanteessa niin kuntoutumassa tai menossa erilaisiin leikkausksiin ja on ihan mieletön saada teiltä palautetta miten paljon blogi-tekstit sekä videot instagramissa inspiroivat teitä. Haluan yhteisesti sanoa kaikille teille, että juuri se motivoi minua kirjoittamaan sekä kuvaamaan harjoituksia että tiedän sen auttavan myös teitä kuntoutuksessa eteenpäin, niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Tsemppiä kaikille kuntoutuksiin sekä muille loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn!

8 Kommenttia

Pihlajalinna Dextran vakioasiakas

Ei ole saavutus olla tuttu kasvo lääkärikeskuksessa, mutta on hienoa kun palvelu on hyvää ja asiakkaat oikeasti muistetaan. Olen pikkutytöstä asti käynyt Munkkivuoren Dextrassa, nykyisessä Pihlajalinna Dextrassa. Kun lääkärikeskuksessa on aiemmin hoitunut niin flunssan hoidot kuin urheiluklinikalla polvivamma, ei ole ollut mitään syytä vaihtaa lääkäriasemaa. Ja tietenkin on hyvä, että lääkärit näkevät suoraan tiedoistasi käynti-historian.

Jos ihmettelette nimimuutosta niin, lyhyesti: Pihlajalinna on kotimainen yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja, jonka asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt sekä julkisyhteisöt. Ja Pihlajalinna tekee myös vahvaa yhteistyötä kunnille ja kuntayhtymille, johon Pihlajalinna tuottaa julkisten palveluiden piirissä olevia sosiaali-ja terveyspalveluja. Nyt kaikki Dextrat sekä myös monet yksittäiset lääkärikeskukset ympäri Suomea ovat vaihtaneet nimensä Pihlajalinnoiksi. Joten Pihlajalinnan lääkärikeskuksia tulet näkemään varmasti lähiympäristössäsi ja niissä monessa toimii myös urheiluklinikka. Kuulin myös, että tällaisia isoja lääkärikeskuksia, joissa on lääkärikeskus ja sairaala on tulossa alkuvuodesta myös Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle.

Lisätietoa uudistuneesta Pihlajalinnasta, voitte lukaista lisää: TÄÄLTÄ.

Vammoja ei toki toivoisi kenellekään ja vain lääkäri voi toivottaa hyvin mielin, että: ”toivottavasti ei enää nähdä näissä merkeissä”. Omalla kohdallani huono tuuri kuitenkin kävi ja tällä kertaa vasen polvi sai hittiä. Jo 15 vuotiaana jouduin ensimmäiseen polvileikkaukseen, kun eturistiside meni poikki ja kierukka repesi. Nyt samat vammat seurasivat vasenta polvea. Tälläkin kertaa polvi operoitiin Pihlajalinna Dextrassa, Munkkivuoressa, mutta ensimmäistä kertaa sain ortopedikseni Mikko Kirjavaisen.

Kirjavaisesta olen kuullut paljon hyvää ja häntä suositeltiin minulle monen eri tahon kautta. Luotto olikin täysin Mikon puolella. Ensimmäisen lääkärin vastaanoton jälkeen pääsin suoraan röntgen- ja magneettikuvaukseen, jonka jälkeen menin Mikon vastaanotolle, tuomiona: leikkaus. Leikkaukseen pääsin heti viikon päästä, joka ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys ja siitä olenkin todella kiitollinen. Liikunnanohjaajana ei mielellään kauaa odota leikkausta, jotta pääsee pian takaisin työkuntoon.

Leikkaus sujui hyvin, lopulta polven eturistiside korjattiin takareiden siirteellä sekä kierukka liitettiin kasaan, joka tarkoittaa, että seuraavat neljä viikkoa onkin käveltävä kepeillä eikä saa lainkaan varata tai koukistaa polvea yli 90 asteen.

Seuraavat viikot menevätkin toipuessa. Sängyn ja kotisohvan väli on tullut hyvin tutuksi. Jokainen päivä on kivuiltaan lievempi, mutta liikkuminen on edelleen todella haasteellista. Leikkaushaavojen niitit aiheuttavat kovaa kipua polven alueelle ja vaikeuttavat jalan liikuttamista. Game Ready– kylmäkompressio laitteesta on ollut paljon hyötyä niin turvotukseen kuin kipuun, niin ennen- kuin jälkeenkin leikkauksen. Game Ready- laitteen voi myös vuokrata leikkauksen jälkeen suoraan Pihlajalinna Dextrasta ja lokakuun lopulla päivystyksen puolelta, jo ennen leikkausta.( Täältä näet, mistä voit vuokrata laitteen itsellesi.)

Palautuminen leikkauksesta sekä kuntoutus vaativat todella pitkää pinnaa, jota itselläni ei oikeastaan ole, mutta kun kyseessä on oma terveys ja paluu töihin sekä pelikentille teen kaikkeni, että tulen mahdollisimman nopeasti kuntoon. Ei ole helppo maata kotona, kun on tottunut jatkuvasti olemaan liikenteessä. Olenkin sanonut, että jos töistä ei malta pitää lomaa voi seurata pakollista sairaslomaa…!

Tulen postailemaan lisää kuntoutuksesta, kun pääsen kunnolla vauhtiin!

Terkut kotisohvalta, jos jotain hyvää; niin olen välttynyt hyvin sadekeleiltä!

22 Kommenttia