Avainsana-arkisto: palautuminen

Palautumisen ja treenin välinen tasapaino hukassa

Urheilu on yhtä palautumisen ja äärimmäisen suorituskyvyn välillä tasapainottelua. Kun kilpaurheillaan, tehdään jokainen kisasuoritus niin hyvin kuin mahdollista, eikä silloin enää mietitä täysin terveyttä vaan sitä, että saadaan mahdollisimman kova suoritus aikaan. Taas treenaamaan mennään lähtökohtaisesti terveyden ehdoilla, jottei kova kisakausi katkea turhiin loukkaantumisiin.
Kilpa- ja ammattiurheilun välillä on vielä oma eronsa. Usein kilpaurheilijoilla on urheilun lisäksi opiskelut tai ammatti, joka vievät paljon aikaa sekä energiaa. Vaikka kuinka haluttaisiin panostaa lajiharjoitteluun, joudutaan valitettavasti myös panostamaan työhön.
Ammattiurheilijoilla usein taas on mahdollisuus panostaa 100% niin harjoitteluun kuin palautumiseen. Toki väliin mahtuu monia, joilla saattaa olla puolittaisia työviikkoja urheilun lisäksi, mutta jokainen ymmärtää, että kun joudut jakamaan aikasi jonkun muun kuin urheilun kanssa, on se aina pois siitä täydellisesti palautumisen ja harjoittelun yhtälöstä.

Liikuntabuuminen yhteiskunta painostaa tällä hetkellä kaikkia liikkumaan. Liikkuminen on hyvästä, mutta tasapaino liikunnan ja levon välillä on sitäkin tärkeämpää. Ja liikkua voi niin monella eri tavalla, aina ei tarvitse treenata täysillä! Ongelmaksi usein muodostuu se, että yritämme treenata samalla tavalla kuin kilpa- tai ammattiurheilijat. Mutta se ei vaan ole mahdollista eikä myöskään tarpeen. Lisäksi meillä on niin vääristynyt kuva siitä miten urheilijat oikeesti treenaavat. Kilpa- ammattiurheilussa ei treenata jatkuvasti täysillä, vaan harjoittelu on fiksusti jaksotettu huomioiden lajin vaatimat eri ominaisuudet, tekninen puoli ja palautuminen.

Täysillä tai ei ollenkaan

Suurin ongelma terveysliikkujilla on juuri siinä, että treenit vedetään aina joko ihan täysiä tai sitten ei treenata ollenkaan. Ajatellaan, että harjoituksen pitää aina olla isku vasten kasvoja ja nollata täysin esimerkiksi, vaikka kiireinen työviikko. Kun näitä iskuja tulee tarpeeksi, on kroppa niin rikki, ettei se kestä enää yhtään harjoitusta ja taas saattaa tulla pitkä ajanjakso ilman liikuntaa. Pahimmassa tapauksessa kroppa prakaa ja sen takia joutuu olemaan sivussa.
Ymmärrän, että on monista on vaikea treenata kevyemmin, koska se ei tunnu samalla tavalla kehossa, mutta aina voidaan palata yhteen faktaan: kehoa ei voi huijata! Keho kertoo kyllä heti, jos treenit ovat liian kovia, siihen nähden mitä se voi ottaa vastaan.

Nimi: terveysliikunta, tarkoittaa juuri sitä, miten se on kirjoitettu. Se on terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa, sen tarkoitus ei ole viedä terveyttä pois. Jos treenit tehdään aina täysillä, voi jo arvata, ettei hyvä heilu.
Jos harjoittelu on säännöllistä esimerkiksi 3-6 kertaa viikossa ja harjoitukset vaihtelevat kevyiden ja kovempien treenien välillä, on ok treenata myös kovempia treenejä. Silloin keho on tottunut kovempaan rasitukseen, eikä mene siitä rikki. Mutta mitä enemmän treenejä tulee viikkoon, sitä enemmän tasapainoa palauttavien kevyempien ja kovien treenien välille joutuu miettimään.

Kuvat: Jere Hietala / UA

Vaikka kuinka haluat uskotella itsellesi, että vain kovilla treeneillä on merkitystä niin fysiologisesti ollaan hyvin eksyksissä. Välillä on todellakin hyvä haastaa kehoa ja käydä äärirajoilla, mutta jokainen kova treeni vaatii taas vieläkin pidemmän palutumisajan. Lisäksi pitää ymmärtää oman hyvinvoinnin kokonaiskuva. Katsoa omaa liikuntataustaa, mitä on tullut aiemmin tehtyä, mitä olen tehnyt viimeisen 6kk aikana, jos olet viimeksi treenannut kovaa 5v sitten, et voi edes olettaa pystyväsi nyt samaan. Anna keholle aikaa, totuttele se pienemmillä askelilla ja valmista keho kohti kovempia harjoituksia. Kun keho saa tottua rauhassa harjoitteluun ja treenaat säännöllisesti, nousee rimasi hitaasti mutta varmasti ylöspäin. Huomaat, jo ihan muutamassa viikossa eron, kun voit ruveta lisäämään harjoittelussa tehoja.

Pohja pitää saada aina ensin kuntoon!

Juoksu on liikuntalajina ehkä tunnetuin ja koetuin esimerkki. Jokainen joka on joskus juossut säännöllisesti, tietää miten juoksu rupeaa jossain vaiheessa kulkemaan hyvin, kehossa tuntuu hyvältä ja juoksu rullaa eteenpäin. Sitten käy jotain, olemme pitkään juoksematta ja kun yritämme aloittaa juoksun uudestaan, se tuntuu ihan hirveältä. Kehoa särkee, askel painaa ja keuhkot meinaavat sanoa sopimuksen irti.
Tässä kohtaa huonoin vaihtoehto on juosta sitä vauhtia, mitä olit aiemmin juossut. Palaa niihin hetkiin milloin aloitit juoksun ja aloita samasta tahdista. Tee tukevia harjoituksia, jotta kehosi kestää taas rasitusta, huolla ja palauttele kehoa, jotta se on taas nopeammin valmiimpi uuteen harjoitukseen. Kukaan ei polkaise tyhjästä, luota lihasmuistiin ja pitkäjänteisyyteen niin tulosta tulee varmasti.

Malttia malttia… 😉

0 kommenttia

Palautuminen -kehityksen avainnippu

Vaikka kuinka treenaisi kovaa ei kehitystä tapahdu jos ei huolehdi palautumisesta. Palautuminen ei ole pelkkä yksittäinen lepopäivä treeneistä. Palautuminen aloitetaan jo itse treenissä, kun kevennetään treeni loppuverkkaan ja huolletaan kehoa. Sekä harjoituksen jälkeen tankkaaminen on erittäin tärkeää! Mikäli treenaa, mutta laiminlyö syömisen ei kehitystä vaan tapahdu. Kukaan ei kehity aliravitussa tilassa, vaikka kuinka niin luulisi. Liikkujan ruuan määrä on oikeasti todella paljon ja jos sitä laiminlyö on turha odottaa tuloksia.

Maksimaalinen kehittyminen ja samalla iso painon pudottaminen on aina huono yhtälö. Suosittelen aina tässä kohtaa sopivaa määrää liikuntaa ja ravinnon monipuolistamista terveellisempään suuntaan. Tuloksia tulee kyllä, mutta maltillisesti ja pysyvästi. Jotta haluaa saada itsestä terveemmän, pitää asiat tehdä asteittain. Palautuminen on todella haastavaa mikäli treenaa jatkuvasti liian kovaa omaan kuntotasoon nähden sekä syö niukasti.

Toinen tekijä palautumisessa, mikä on vielä ruokaakin laiminlyödympi on uni. Unesta otetaan aina ne tunnit, mitä arjen tekemisestä puuttuu. Jatkuva univaje aiheuttaa kropan ylirasitustilaa, jolloin ei palauduta edes työn kuormituksesta, saati kun siihen lisätään treenit niin jokainen voi laskea 1+1.

Ilman unta ja ravintoa sekä hyvää kehonhuoltoa ei palauduta eikä myöskään kehitytä. Pyrin itse panostamaan palautumiseen niin hyvin, kuin vaan pystyn.  Teen jokaisen harjoituksen jälkeen palauttavan osuuden sekä huollan kehoa. Tankkaan hyvin myös lepopäivinä sekä haluan panostaa unen laatuun niin hyvin kuin ikinä pystyn.

Palautuminen kauden aikana ja varsinkin pelien välissä on kaikista haastavinta, vaikka tekisi kaiken niin hyvin kuin pystyy. Peleissä rasitus on kova ja välillä on hankala löytää tasapaino kevyiden ja kovien treenien välille. Eikä sitä aina palaudu optimaalisesti! Samalla erilaiset vammat ja kuormitustilat kropassa mitä pelaaminen tuo mukanaan, tekee haasteita palautumiseen.

Olen kokeillut paljon erilaisia menetelmiä. Harjoitusten ja pelien jälkeen teen paljon kylmä- kuuma hoitoa jaloille sekä rullaan. Ja iltaisin nostan jalat kattoon, jotta paineet tasaantuisi. Silti kompressiolaitteista kuten Gameready ja Recovery Pump– on ollut todella paljon hyötyä omassa palautumisessa. Leikatut polvet turpoavat todella helposti ja näillä laitteella olen saanut turvotuksen kuriin.

Laitteen aktiivinen kompressio auttaa kehoa poistamaan turvotusta sekä edesauttaa happirikkaan veren kiertämistä ja juuri tästä syystä edistää palautumista ja poistaa turvotuksen. Jaloissa on ihanan kevyt tunne ja samalla voi hyvin ottaa päikkärit. Jos tiedät, että edessä on kovempi harjoituskausi tai tärkeät kisat, kannattaa ehdottomasti kokeilla näitä. Mutta jo tasapaino kovien ja kevyiden harjoitusten välillä sekä hyvä tankkaus ja lepo saavat aikaan isoja muutoksia palautumisessa.

Pitäkää huolta ja kuunnelkaa kehoa! 

1 Kommentti

Uuden vuoden unilupaus

Joka vuosi on kiva luvata itselleen jotain. Viime vuonna lupasin tutustua uusiin lajeihin ja sitä todellakin tein; ensimmäinen kunnon rugby vuosi, tuulitunneli-lento, wakeboardaus, sisäsurffaus, airyoga ja mitähän muuta vielä… tuli todellakin kokeiltua kaikenlaista. Vuosi oli ihan uskomaton, mutta jos jossain itselläni on viime vuodesta petrattavaa niin unessa ja ylipäätään levossa. Unella on todella suuri merkitys kehitykseen, vointiin ja vireystilaan. Heti kun on nukkunut huonosti sen huomaa suorituskyvyssä ja ihan yleisesti omassa tarkkuudessa tehdä asioita.

Huomasin loppu vuotta kohden, että ensinnäkin tein ihan liikaa töitä, ja liika kofeiinin juonti on vetänyt kropan ylikierroksille. No, pisteenä i:n päälle polvileikkaus ja sen mukana tuoma ”stressi-kuorma”. Vuosi on ollut ikimuistoinen, mutta erittäin rankka jos jostain olen tinkinyt niin levosta, mistä ei missään nimessä saisi tinkiä.

Nukkuma-puitteeni ovat oikeasti todella hyvät; pimeä ja viileä huone, juuri itselleni sopiva todella hyvä sänky sekä pidän lähes aina huolen, että menen aikaisin nukkumaan.  Silti ihmeellistä väsymystä on ollut syksystä nyt talveen. Uni on jostain syystä nyt ollut katkonaisempaa kuin yleensä sekä illalla on ihan liikaa asioita mielessä kun menen nukkumaan. Rupesin nyt seuraamaan Suunnon uuden päivityksen:  uniseurannan kautta omaa untani. Uniseuranta kertoo nukutusta yöstä esimerkiksi:

  • Nukkumaanmeno- ja heräämisajan 
  • Unenkeston
  • Keskisykkeen
  • hereilläoloajan
  • Syvän unen ajan

Lisäksi kellosta voi seurata edellisen yön nukkumisajan, viikon keskiarvon sekä viikon jokaisen yön keskisykkeen, jotta saa pidempiaikaista dataa nukkumisesta. Haluan nyt tosissaan seurata, onko nukkumisessani jotain huomioitavaa. Viimeksi kun seurasin unta, huomasin että luulin nukkuvani enemmän kuin oikeasti nukuin. Olin yöllä enemmän ”valveunessa”- kun osasin odottaa, joka vähensi todella paljon unen loppulukemaa. Luulin nukkuneeni 8-9h/vrk, mutta todellisuudessa unitunnit olivat keskimäärin 6-7h/vrk. Nyt kun olen seurannut unta Suunnon uniseurannalla, huomaan että keskisyke on korkeammalla kuin yleensä levossa, sekä nukahtamisaika on pidentynyt.

Tässä vinkkejä, mitä itse mietin, ennen nukkumaan menoa:

  • Vältän kofeiinipitoisia juomia ennen nukkumaanmenoa
  • Vältän 2-3h ennen nukkumaanmenoa kovia treenejä, ettei elimistö jää ns. ”käyntiin”
  • Pyrin syömään illalla kevyesti, mutta riittävästi ei ähky-oloa, mutta en mene myöskään nälkäisenä nukkumaan, muuten herään kesken unien nälkään
  • Juon eniten aamusta- päivään, vältän runsasta juomista illalla
  • Pidän makuuhuoneen viileänä,  ei saisi olla liian lämmin tai kylmä. Lisäksi makuuhuoneen olisi hyvä olla tarpeeksi pimeä, näin talvella sen suhteen ei ole ongelmaa.
  • Rentoudun kunnolla ennen nukkumaanmenoa. Sänkyyn yleensä menen vasta, kun olen oikeasti valmis nukkumaan. Huomaan, että piikimatosta on ollut paljon hyötyä rauhottumiseen, usein nukahdan jo siihen.

2 Kommenttia

Apua vammoihin ja turvotukseen

Jokaiselle meistä tulee elämän aikana erilaisia loukkaantumisia ja vammoja. Niin kuin teistäkin suurin osa tietää, olen kärsinyt monista polvivammoista ja operaatioista fudis- vuosien aikana. Kuitenkin pitkäjänteinen kuntoutus on tärkein osa parantumista. Jos leikkauksien jälkeen jättää kuntoutuksen väliin, ei operoitu kehonosa välttämättä palaa koskaan hyvään ja vahvaan kuntoon. Tiedän, ettei kuntoutus ole mitään mielekkäintä puuhaa, mutta se tulee lopulta palkitsemaan. Kropan saa hyvään kuntoon takaisin, jos vaan haluaa ja on valmis tekemään työtä sen eteen. Toki on poikkeavia tapauksia ja vammoja joille ei välttämättä voi mitään, mutta nyt puhun perus iskuvammoista (lihaksen sisäinen verenvuoto), murtumista ja nivelside vammoista joita pystytään leikkauksilla korjaamaan.

Ainoa asia, mitä jokainen polvileikkauksessa ollut tulee usein kantamaan mukanaan on polven turpoaminen. Jalka kerää tosi helposti nestettä, jos tulee tehtyä jotain mitä ei ole pitkään aikaan tehnyt. Nivelpinnat saavat aina osumaa leikkauksissa, sekä polveen tulee arpikudosta, jotka altistavat helpommin ärsykkeelle ja turpoamiselle. Itselläni polvi kerää nestettä, jos treenaan jotain mitä en ole pitkään aikaan tehnyt, vaikka kovalla alustalla lentopalloa, jossa tulee paljon tärähdystä polveen. Tämän jälkeen menee aina muutama päivä, että neste lähtee. Turpoamista olen pyrkinyt hoitamaan kylmällä, mutta olen yrittänyt etsiä pitkään avuksi muitakin keinoja, jos turvotus ei meinaa laskea.

Urheilupiireissä ja liikunta-alalla olen jo aiemmin kuullut Game Ready- kylmäkompressio- laitteesta apuna turvotuksen poistoon leikkauspotilailla, palautumiseen ja akuuttien vammojen hoitoon. Siinä yhdistyy kompressio sekä optimaalinen kylmyysaste. Pääsinkin 3 viikkoa kokeilemaan laitetta omaan ”vammaan”. Laite tuli käyttööni rugby turnauksen jälkeen, jolloin arvasin, että polvi vähän turpoaa. Päätin ottaa muutaman kuvan polvesta, jotta saatte käsityksen siitä miten paljon laite auttoi nesteen poistamisessa. Tein kuvien välillä viikon noin 1-3 kertaa päivässä 15-30 min hoitokerran laitteella. Neste palasi takaisin aluksi töissä, koska joudun jatkuvasti seisomaan.

 

Mikä on kompression tehtävä?

Kompression tehtävä on poistaa turvotusta, laittamalla nesteet kiertämään paremmin. Lisäksi kompressio edistää palautumista ja parantaa verenkiertoa. Tästä syystä monet urheilijat käyttävät laitetta maitohapon poistoon treenien aikana ja jälkeen.

Miten taas kylmä auttaa vammojen hoitoon?

Kylmän tarkoitus on lievittää sekä puuduttaa kipua. Kylmässä usein ongelmana on se, että kylmäpussi on liian kylmä ja voi aiheuttaa paleltumia. Game Readyssä voi itse säädellä lämpötilaa ja eri ruumiinosille sopivat mansetit estävät paleltumia.

Hoidon aikana pumppaava-hoito tehostaa verenkiertoa ja nesteiden kulkeutumista sekä kylmä lievittää kipua. Gameready- laitteen tärkein vaikutus on myös se, että se ns. ”jäähdyttää” kohde alueen myös pitkäksi ajaksi hoidon jälkeen sekä kylmyys kohdentuu syvemmälle polveen. Huomasin itse, että polvi jäi viileäksi pidemmäksi ajaksi, kuin taas jääpussin pidon jälkeen.

Monilla yksityisillä ja joillain julkisilla sairaaloilla on esim. leikkausosastoilla laitteet käytössä sekä myös monilla urheilu- joukkueilla. Kuitenkin tärkeää on, että jokainen myös teistä tiedostaa tämän, jotta voitte vaikka juuri leikkauksen jälkeen vaatia Game Ready- laitetta. Laitteen voi myös halutessa vuokrata kotiin, jos kaipaa akuutille vammalle hoitoa. Suosittelen lukemaan lisätietoa täältä: grhealth.fi

Toivottavasti tästä joku muukin saa apua, kuin minä! 😉

 

3 Kommenttia

Hyvää unta etsimässä vol. 2- Oikean sängyn metsästys

Olen opiskellut unta sekä unen merkitystä harjoittelussa/palautumisessa ja näiden kokonaisuuksien ymmärrys on myös tärkeä osa omaa valmennusta. Kirjoitin aiemmin napakan postauksen unesta, jonka löydät TÄÄLTÄ. Edellisessä postauksessa käsittelin myös ongelmia, mitä olen joutunut kohtaamaan omassa unessa; kuten puutumista käsissä, joka on herättänyt monesti keskellä yötä. Tästä johtuen päätin, että ainoa ratkaisu on heivata vanha n. 15 vuotta vanha runkopatjasänky ja hankkia tilalle juuri meille sopiva sänky; huomioiden oma ruumiin rakenne sekä minun ja puolisoni sängyn-puolien erot. Meillä ei kuitenkaan ollut hajuakaan, mikä sänky olisi hyvä sekä budjetti oli rajallinen, joten päätin tarttua ammattiapuun.

Kävimme monessa eri liikkeessä kokeilemassa sänkyä. Ensimmäisenä ajattelin, että sängyn osto on kuin uusien lenkkareiden osto; ne mitkä eivät tunnu lähes lainkaan jalassa vaan istuvat täydellisesti, lähtevät kassan kautta matkaan, mutta ihan näin yksinkertaista ei sängyn löytäminen ollut. Monissa liikkeissä huomasin, että sängyt olivat suunniteltu tyypillisen vartalomallin mukaan, eli suurin painopiste keskivartalossa ja sängyn ”jousto/pehmeys” samalla kohdalla, kun taas meillä  pitäisi pehmeyden olla hartialinjassa sekä lonkan kohdalla ja tukea taas alaselässä. Lisäksi oli vaikea saada oikeasti ammattitaitoista apua joka palvelisi meidän tarvetta sängyn valinnassa.

Päätimme käydä Unikulman Unik Lab 3D- mittauksessa, jotta saisimme vähän edes lisätietoa miten vartalomalli/lihastasapaino sekä ihan vartalon rakenteet vaikuttavat vuoteen valintaan.

p1020015_fotor

p1020047_fotor
p1020048_fotor

p1020061_fotorKysyin asiantuntevalta fysioterapeutilta Katariina Kemppaiselta, joka suoritti mielle UnikLab- mittauksen sekä auttoi meitä löytämään oikeanlaisen sängyn, muutaman tärkeän kysymyksen sängyn hankintaan liittyen:

Miksi uniKLab- mittaukseen kannattaa mennä ja mitä se kertoo? 

”UnikLab-mittaus on mullistanut patjojen valmistuksen, sillä Unikulmassa on mahdollisuus teettää joustinpatja joko täysin omien mittojensa mukaan tai hyödyntää mittausta vyöhykepatjan valmistuksessa. Mittaus kertoo asiantuntijalle nukkujan vartalon tarpeista huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi henkilön paino tai mieltymys patjan kovuuden suhteen. Unikulmassa patjat valmistetaan enemmänkin henkilön vartalon rakenteiden ja muotojen perusteella. Patjasuunnittelussa otetaan myös huomioon nukkujan ikä, pituus, paino, nukkumistottumukset ja mahdolliset rakenteelliset vaivat sekä kiputilat.” – Katariina Kemppainen

Tässä muutama kuva omasta UnikLab- mittauksesta (kylki- ja selinmakuu-asento):

unilabmittaus

Heti voi huomata, että kylkimakuu-asento on johtanut siihen, että käsivarteni puutuvat yöllä, sillä hartiat ja lonkka ovat todella terävät (siniset pisteet). En ole oikeastaan koskaan pystynyt nukkumaan kunnolla kyljellään ja vasta nyt ensimmäistä kertaa ymmärrän miksi. Alimmassa ”selinmakuu- asennossa” huomaa myös, miten kova paine on pakaran- ja hartioiden alueella sekä alaselkä notkolla ja juuri tämän takia ne täytyvät ensisijaisesti huomioida sängyn valinnassa.

Mitä urheilevan/liikkuvan henkilön on huomioitava sängyssä? 

”Aktiivisesti urheilevan henkilön on tärkeää miettiä omaa nukkumisergonomiaansa, jotta vartalo saa maksimaalisen palautumisen yön aikana. Mitä ergonomisempi nukkumisasento on, sitä luonnollisemmassa asennossa selkäranka lepää yön ajan. Selkärangan asennon ollessa anatomisesti oikea, selän tukirakenteet, lihaksisto, nivelet ja välilevyt palautuvat tehokkaammin henkilön nukkuessa. Nukkumisergonomiaa parantamalla yleensä unen laatu myös paranee, sillä hyvä nukkumisasento löytyy helpommin eikä uni katkea yöllä esimerkiksi liiallisen pyörimisen seurauksena.

Jotta henkilö saadaan nukkumaan ergonomiseen asentoon, niin on tärkeää huomioida, että käytössä oleva patja ja tyyny tukevat nukkujan joko oikeanlaiseen kylki- tai selinmakuuasentoon. Patjan pitäisi joustaa riittävästi olkapään ja lonkan alta, kuitenkin niin että lanneranka ja vyötärö saa patjasta hyvän kannattelun. Usein virheellinen nukkumisasento johtuu siitä, että nukkujan vuode ohjaa hänet unissaan esimerkiksi vatsamakuulle. Näin pääsee käymään, kun patjassa ei olekaan huomioitu nukkujan vartalon vaatimia ominaisuuksia. Oonan ja Nikon urheilutaustan myötä hartioiden leveys ja olkapäihin kohdistuma paine kylkimakuuasennossa oli ehdottomasti yksi suurimmista seikoista, joka patjan valinnassa otettiin huomioon. Alaselän notko ja kapea vyötärö myös huomioitiin vyöhykkeiden suunnittelussa.”  -Katariina Kemppainen

p1020061_fotor

Mitä pitäisi huomioida kun ostaa uuden sängyn? 

”Uutta sänkyä ostaessa on tärkeää huomioida, että patja on ennenkaikkea nukkujalle sopiva ja mahdollistaa ergonomisen nukkumisasennon. Sängyn brändi, hinta tai esimerkiksi patjan kovuus ei kerro vielä sopivuudesta. Pariskuntien kohdalla juuri koskaan molemmille ei sovi samanlainen patja, joten joustinpatjojen valmistuksessa pitää ottaa huomioon molempien nukkujien yksilölliset tarpeet ja toiveet. Asiantuntijan avustuksella prosessi käydään huolellisesti läpi, niin että informaatiota ei tarvitse olla hankittuna etukäteen.

Varsinaisen patjan lisäksi on tärkeää huomioida, että sänkyyn valitaan oikeanlainen petauspatja. Petauspatjoja on eri kovuuksia, joten nukkujalle valitaan kehon koon mukaan riittävän elastinen vaihtoehto. Petauspatjalla saadaan myös helpotusta yöhikoiluun ja Unikulmasta löytyy vaihtoehtoja, jotka eivät sido itseensä nukkujasta erittyvää lämpöä ja kosteutta. Petauspatja on hygieniatuote, joten sitä hankkiessa täytyy huomioida että ainakin sitä ympäröivä suojapussi on 60 asteen pestävissä. Irrallinen lämpöä tasaava petauspatjansuoja helpottaa pesukuormitusta ja pidentää petauspatjan ikää.

Tyyny on patjakokonaisuuden jälkeen ergonomian kannalta toiseksi tärkein asia, sillä oikean korkuinen ja muotoinen tyyny viimeistelee hyvän nukkumisasennon. Ergonominen tyyny mahdollistaa niskahartiaseudulle luonnollisen asennon, vähentää painetta olkapäältä kylkimakuuasennossa ja usein lievittää myös kuorsaamisoireita. Tyynyä hankkiessa on hyvä muistaa, että tyynyn pitäisi olla korkeussäädettävä ja pestävissä 60 asteessa, sillä se on hygieniatuote.

Kehon yölliseen lämpötilaan pystytään vaikuttamaan peiton valinnalla. Mikäli henkilö hikoilee paljon, niin on hyvä hankkia mahdollisimman hengittävä ja lämpöä tasaava peitto. Vilukissoille on taas olemassa omat lämpimät, mutta edelleen hengittävät peitot. Peiton pitäisi myös olla 60 asteen pestävissä. Mahdolliset allergiat täytyy muistaa sekä tyynyä että peittoa hankkiessa.” – Katariina Kemppainen

 

Toivottavasti tämä postaus avasi vähän tietoa siitä, mikä merkitys oikeanlaisella sängyllä on ja miten sellainen löydetään. Viimeisessä postauksessa tulen kertomaan tarkemmin, että minkä sängyn oikein valitsimme! Ja samalla mittaamme Beddit– mittarilla unta sekä vanhassa sängyssä,- että uudessa ja katsotaan onko tuloksissa suurta eroa unenlaatuun. 😉

Hyviä unia kaikille! 

 

1 Kommentti