Avainsana-arkisto: Paino

Jokainen toivoo joskus, että olisipa samanlainen kroppa kuin jollain toisella, mutta jokainen meistä myös tietää, että se oma keho kannattaa hyväksyä sellaisenaan, koska keneltäkään muulta emme tule koskaan näyttämään, eikä onneksi tarvitsekaan.

Kehossa näkyy geenit, kokemukset, huolenpito ja ikävuodet. Ikävuodet muokkaavat meidät lapsen vartalotyypistä aikuisen vartalotyyppiin ja siitä vielä vanhemman vartalotyyppiin. Niin se ihmisenbiologia menee. Mutta vuosien aikana tekemämme asiat näkyvät myös kropassa. Ruumiillinen työ vs. toimistotyö. Eri liikuntaljit ja ylipäätään fyysinen aktiivisuus. Syöminen ja nukkuminen. Vammat ja loukkaantumiset näkyvät myös kehossa, sekä naisilla raskaus.

Kun kuulen jonkun nuoren sanovan: ”Haluisin samanlaisen kropan kuin sulla” niin on hyvä muistaa, että kroppa on geenien ja kaikkien niiden ikävuosien muokkaama tulos. Kaikki se liikuntatausta, mitä on ollut aiemmin näkyy kehossa. Kukaan ei synny valmiiksi sporttiseen kroppaan vaan aika muokkaa kehoa siitä mihin geenit ovat sen alunperin luoneet.

Kehossa tapahtuu jatkuvasti pieniä muutoksia, enkä ainakaan itse henkilökohtaisesti niitä pelkää. Jalkapallo aikoina olin 10kg kevyempi ja toki paljon nuorempi. Kuntosaliharjoittelu ja kaikki aikaisempi liikuntatausta on muokannut kehoni siihen mitä se on tänä päivänä, unohtamatta kuitenkaan sitä, että olen pyrkinyt syömään todella terveellisesti ja edelleen liputan terveellisen ruokavalion perään. Terveellinen ruokavalio ei todellakaan ole mitään hifistelyä ja fitnesskisa- ruokaa vaan ihan kunnon kotiruokaa terveellisillä tvisteillä. Painotan monipuolisuutta kasvipainotuksella, mutta syön ihan kaikkea. Monia tietoisia valintoja olen tehnyt tässä vuosien mittaan, mitä olen jättänyt pois arkiruokavaliosta, mutta mitään tarkkailua ja punnitsemista en suosi.

Ajattelin tuoda kuvasarjalla vähän ilmi, miten oma kroppani on muuttunut vuosien varrella sekä tottakai riippuen mikä ajanjakso vuodesta on meneillään. Onko kausi päällä vai lepovaihe, sekin vaikuttaa kehoon. Lisäksi itselläni on ollut paljon urheilun aiheuttamia loukkaatumisia, jotka ovat jo itsessään muokanneet paljon omaa harjoittelua sekä kehoa.

Saliharjoittelu tuli itselläni kuvioihin jo vuonna 2007/08 oheisharjoitteluna jalkapallon ohelle. Fitnesskisojen aikaan painoin saman verran kuin jalkapallovuosina, eli kisapaino oli noin 52-53kg, kun fudisvuosina se oli korkeimmillaan 54kg. Enää en ole sen jälkeen painanut lähellekkään alle 60kg. Ja on hyvä muistaa, että paino nousi todella nopeasti takaisin yli 60kg. Kuitenkin rehellisesti sanottuna kisojen jälkeen oman kehon ja painon saavuttaminen kesti 1-1.5 vuotta. Vasta sen jälkeen koin, että olen taas omassa kehossa ja terveydessä. Eli vaikka en kadu kisaamista ja arvostan sitä kokemusta mitä siitä sain, en silti menisi enää ikinä lajin pariin. Enkä muutenkaan halua enää ikinä laihduttaa, se ei todellakaan ollut oma juttu. Omalla kohdalla se ei todellakaan vienyt suorituskykyä ja terveyttä eteenpäin vaan ihan toisinpäin.

Kilpaurheiluissa on aina riskinsä, fitnesskisoissa riskit ovat varsinkin naisilla hormonitoiminnan puolella, mutta esimerkiksi jalkapallossa ja rugbyssa on taas tullut paljon tuki- ja liikuntaelinvammoja, jotka ovat myös vieneet terveyttä alaspäin. Kilpaurheilu on harvemmin tervettä, koska suorituskykyyn tähdätään kisatilanteessa keinolla millä hyvänsä.

Kuten kuvista näkyy, kroppa on muovautunut vuosien varrella siihen mikä se nykyään on. Paino voi vaihdella 2-5kg, mutta muuten aikalailla olen pysynyt 65 kiloisena. Mitään painotavoitetta itselläni ei todellakaan ole. Se mitä katson on se kuinka voin, koenko itseni terveeksi ja onko minulla oikeasti hyvä ja terve olla kehossani. Sillä kuinka paljon painan, ei ole itselleni mitään väliä ja voin siitä avoimesti puhua.

Painon tarkkailun sijasta kannattaa keskittyä terveellisiin elämäntapoihin ja itsestä huolehtimiseen. Painoa ei kannata verrata muihin, sillä kaikilla on myös hyvin erilainen rakenne. Ja aina on hyvä muistaa, että kun lihas kasvaa ja kehittyy niin paino myös nousee. Iän ja elämän tuomat kehon muutokset on hyvä hyväksyä ja terveillä elämäntavoilla panostaa siihen, että voisi mahdollisimman hyvin!

Paino kiinnostaa… miksi? Ja onko sillä oikeasti mitään väliä, että kuinka paljon painamme, jos voimme hyvin ja olemme terveitä. Miksi painoa tarkkaillaan? Miksi painosta ollaan jo lapsien kohdalla huolissaan, vaikka kyseessä saattaa olla ihan normaali kokoinen lapsi. Aiheuttaako painon tarkkailu lapsena elinikäisen ongelman painonhallintaan?

Olen ottanut lähipäivinä tarkoituksen mukaisesti painon keskustelun aiheeksi. Olen kysellyt monilta painon merkityksestä, kokemuksia milloin paino on noteerattu ja millä tavoin.

Painan itse vähän päivästä riippuen noin. 63-67kg. Tänään kävin vaa’alla, koska en tiennyt mitä painan ja tulos oli 66kg. En seuraa painoa vaan omaa oloani ja sitä miltä kehossa tuntuu. Paino voi heitellä päivän mukaan muutamaa kiloa sinne tänne. 3 kg painon nousu ei ole vielä mikään painonnousu, joten ihan turhaa olet huolissaan jos vaaka joskus näyttää normaalia enemmän!

Olen kysynyt muutamalta asiakkaaltani, kun he ovat ajatelleet painavansa paljon, vaikkakin ovat olleet täysin normaali painosia, että kuinka paljon minä heidän mielestä painan. Vastaus on aina ollut n. 8-10 kg alikanttiin. Heille on tullut yllätyksenä, että näinkin lyhyt tyttö hyvässä kunnossa painaa melkein 70kg. Ja tässä juuri tullaan siihen asian ytimeen, että ei kannata tarkkailla yksiselitteisesti omaa painoa, koska siihen vaikuttaa moni tekijä. Saati verrata omaa painoa toisen painoon, kun meillä on jokaisella erilainen ja eri painoinen rakenne.

Huolestuttavin aihe, mikä keskusteluissa kävi ilmi oli painon tarkkailu lapsilla. Eräs kertoi, että tuttavan lapsen painosta oltiin huolissaan, koska se oli bmi- taulukossa ylärajoilla. Ei kuitenkaan huomioitu, että poika oli erittäin urheilullinen ja aktiivinen, lapseksi hänellä oli jo todella kehittyneet lihakset. Onko terveydenhuollon ammattilaisille iskostettu päähän ajattelumalli taulukosta, mihin kaikkien pitää vartalomallista riippuen mahtua, vai onko tähän tullut muutosta vuosien saatossa? Muistan itsekin koulussa kun terveydenhoitaja sanoi, että juuri ja juuri olin normaalipainoinen. Vatsalihakset näkyivät jo silloin ja en paljon muuta tehnytkään kuin urheillut. Onneksi kotoa olin saanut kasvatuksen terveeseen itsetuntoon, niin en ottanut aihetta kuullakseen. Toisilla eväillä, voisin tällä hetkellä jojoilla painoni kanssa jatkuvasti!

Moni urheilija on BMI-taulukon mukaan joko juuri normaalipainoisen rajamailla tai lievästi ylipainoinen… pitäisikö taulukkoon lisätä pykälä, missä huomioitaisiin, että lihas painaa enemmän kuin läski.

Tämän BMI- taulukon mukaan olisin taas lievästi lihava! Joten nyt varmaan ymmärrätte, että jos joku katsoo tästä taulukosta oletteko normaalipainoisia vai lihavia kannattaa tätä tietoa miettiä kahteen otteeseen.

Monien kanssa olen myös jutellut, siitä miksi he tarkkailevat niin paljon omaa painoaan? Lähes jokainen on sanonut, että koska painoa on tarkkailtu lapsesta asti. Joko terveystarkastuksessa lapsena on kuullut, että painoa pitää tarkkailla tai hallita, tai sitten se on tullut vanhempien tai valmentajien kautta. Olen oikeasti ihan aidosti huolissaan, että miksi kenenkään lapsen täytyisi tarkkailla omaa painoaan? Lapsen ei todellakaan pitäisi miettiä tälläisiä asioita vaan keskittyä olemaan lapsi ja elämään hetkessä.

Kannattaa miettiä tosi tarkkaan kun lapsille puhuu painosta, ettei siitä iskostu pinttymä lopun elämäksi päähän. Olisi hienoa, että lasten kohdalla keskityttäisiin tukemaan terveellisiä elintapoja ja panostettaisiin terveen itsetunnon rakentamiseen. Lapsena kohdattu arvostelu seuraa helposti koko lopun elämän eikä siitä ole niin helppo päästä irti myöhemmin.

Lopuksi haluan sanoa, että painolla ei oikeasti ole mitään väliä kun vain olet terve ja voit hyvin! Mikään tietty kilomäärä puntarissa ei rakenna vahvaa onnellisuutta eikä tarkkailu tuo koskaan elämään lisää särmää!

Huikeeta juhannusviikkoa!