Avainsana-arkisto: hyvinvointiala

Hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaiset- mikä on kenenkin kenttä?

Hyvinvointi- ja terveysala on sekametelisoppa, josta ei erota hedelmiä marjoista. Aloja on monta erilaista, ja usein moni miettii, että kenelle pitäisi hakeutua minkäkin vaivan ja ongelman satuttua. Ajattelin vähän avata eri alojen työkenttiä, jos tästä olisi jollekin apua kun etsitte sopivaa tyyppiä vaivoihin tai jos haluatte lähteä opiskelemaan hyvinvointi- ja terveysalaa. 

Pakko vielä muistuttaa, että jokaisella alalla on myös erilaisiin spesifiin asioihin erikoistuneita henkilöitä, joten usein hyviä tyyppejä suositellaan kyllä eteenpäin ja spesifit osaajat löytää parhaiten sitä kautta. 

En ole koulutuksien asiantuntija, joten jollain teistäkin voi olla paljon lisättävää tähän tekstiin, mutta koulutusnimikkeet ja niiden sisällöt toisaalta ovat hyvin saman tyyppiset. Toivottavasti tekstistä on jotain apua sinulle, joka joskus ihmettelet koko alaa ja sen tarjoamia koulutuksia. 

LPT – (toisen asteen tutkinto)

Liikunnanohjauksen perustutkinto LPT, on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä ja valmistuneen tutkintonimike on liikuntaneuvoja. Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Liikunnanohjauksen perustutkinto valmistaa ammattiin  ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Tutkinto onkin erinomainen pohja erityisesti liikunta-alan ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoihin. Liikuntaneuvojaksi opiskelu ja liikuntaneuvojan työ on hyvin käytännönläheistä..”  (lähde: https://vierumaki.fi/koulutukset/lpt

Lpt- on todella hyvä perus pohjakoulutus, joka pitää monipuolisesti sisällään eri kokonaisuuksia niin ryhmäliikunnanohjaamista, liikunnan neuvontaa, liikuntatapahtumien järjestämistä yms. Koulutuksen voi aloittaa heti peruskoulun jälkeen ja siitä on helppo suunnata esim. vaikka ammattikorkeakouluun. 

PT – Personal Trainer

Personal Trainer on = kuntosaliohjaaja.  Koulutus sisältö riippuu paljon kaupallisten koulutusten järjestäjien määrittämistä sisällöistä. Koulutus on siis maksullinen koulutus (1000-5000€), jossa on harvemmin sisäänpääsy vaatimusta, mutta toki kurssit ja loppukokeet pitää suorittaa hyväksytysti. Koulutuksessa on pieni oppimäärä anatomiaa ja fysiologiaa sekä ravitsemusta, mutta enemmän perehdytään kuntosaliharjoitteluun. Sisällöissä on kuitenkin todella iso ero, riippuen siitä kuka kurssin järjestää, joten osassa painotus voi olla enemmän esim. anatomiassa kun toisessa kuntosaliharjoittelussa. Kurssit voivat siis olla hyvinkin kattavia ja monipuolisia tai suppeampia. 

Näissä tärkeä on tunnistaa koulutuksen laajuus ja kattavuus. Yleensä pt- koulutukset kestävät muutamista viikonlopuista – yhteen vuoteen. Pt- nimike ei myöskään ole suojeltu, joten sitä voi käyttää myös joku, jolla ei ole mitään koulutustaustaa. Ole tarkkana kuin valitset treineriä tai valitset koulutusta kun haluat opiskella pt.ksi. Kannattaa etsiä oikeasti arvostettu koulutus, jolla myös voisi työllistyä ulkomailla ja katsoa tarkkaan kurssisisältö, jotta näkee mitä oikeasti oppii. 

Monille pt.llä on myös monia muitakin koulutuksia, joten osaamista voi löytyä sitä kautta enemmän. Suosittelenkin, että jokainen kouluttaa pt- koulutuksen lisäksi myös esimerkiksi: ravitsemukseen, tuki-ja liikuntaelinvammoihin ja mentaalivalmennukseen. Jotka tukevat hyvin personal trainerina työskentelyä. 

Ei pidä myöskään unohtaa että, koulutus maksaa, mutta mitään takeita työllistymisille ei ole. Kannattaa suhtautua jo valmiiksi siihen, että yrittäjyys voi olla ainut elinkeinonharjoittamisen mahdollisuus. Isommissa kuntokeskuksissa tuntipalkka voi olla hyvinkin pieni, ja usein personal trainerin isoin työkenttä onkin valmentamisen sijasta pakettien myyminen, joten kannattaa tarkkaa ottaa selvää mitä kaikkea mahdollisesti koulutuksella voisi tulevaisuudessa tehdä. 

Hyville tekijöille on kuitenkin aina töitä! 

LIIKUNNANOHJAAJA AMK & YLEMPI AMK –

Liikunnanohjaaja (laajuus: 210 op.) voi toimia julkishallinnossa, kansalaisjärjestöissä tai yksityissektorilla. Työ voi sisältää hallinnollisia tehtäviä, kuten suunnittelua, markkinointia, organisointia ja johtamista. Liikunnanohjaaja voi työskennellä monipuolisissa ohjaus-, koulutus- ja valmennustehtävissä ja toimia myös yrittäjänä. Työn tavoitteena on ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin,urheilun ja elämyksellisten kokemuksien edistäminen.Opinnot koostuvat liikunta-alan työelämätaidoista, pedagogiikasta, johtamisesta, palvelusta, myynnistä ja yrittäjyydestä ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, jotka kytketään läheisesti oppimista edistäviin työelämäprojekteihin. Oppimista tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen mukaisella opiskelulla opiskelijalähtöisiä opetusmenetelmiä hyödyntäen. Suuntautumisopinnoissa syvennytään kilpa- ja huippu-urheilun, kunto- ja terveysliikunnan tai liikuntapalveluiden toimintaympäristöjen mukaisen ammattitaidon kehittämiseen. Näissä toiminta­ympäristöissä osaamista voidaan syventää myös soveltavan liikunnan näkökulmasta.” 
(Lähde: http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/liikunnan-ja-vapaa-ajan-koulutus-liikunnanohjaaja-amk)

Liikunnanohjaaja nimikettä käyttää todella moni liikunta-alalla työskentelevä, vaikka nimike on ainoastaan ammattikorkeakoulu-tasoista koulutusta vastaava nimike. Liikunnanohjaaja nimike ei kuitenkaan kuvaile kuin murto-osaa siitä, mihin kaikkeen koulutus antaa valveudet. Kaikki valmistuneet eivät siis todellakaan ole valmentajia tai ohjaajia. Osa menee järjestöihin, seuroihin, liikuntatapahtumien- tai palveluidentuottajiin ja oikeastaan vaikka mihin liikunta- ja terveysalalla. Koulutuksen aikana saat itse valita mihin haluat suunnata. Itse suuntauduin kunto- ja terveysliikuntaan, sitä kautta syvemmin tuki- ja liikuntavammoihin ja yrittäjyyteen. 

Lisäksi on ylempi AMK, joka on: ”Liikuntajohtamisen ja valmennuksen koulutus parantaa opiskelijan valmiuksia johtaa ja kehittää työelämää ja sen toimintaympäristöjä liikunta-alalla. Suuntautumisvaihtoehtoja on kaksi: liikuntajohtaminen tai valmennus. ” Ylempään Amk. Voi hakea kun on työskennellyt 3v valmistumisen jälkeen alalla. 

LIIKUNTATIETEELLINEN (Yliopisto)

Jos liikunta, – terveys, – ja hyvinvointialan akateemisuus kiinnostaa kannattaa suunnata liikuntatieteelliseen. Moni ajattelee, että Jyväskylän Liikuntatieteellinen yliopistosta valmistuu vain liikunnanopettajia, mutta koulutus suuntauksia löytyy todella paljon enemmän. 

Kandiohjelmia ovat esim. Liikuntabiologia, liikunnan yhteiskuntatieteet, terveystieteet, liikunta pedagogiikka. Ja maisteriohjelmia on vieläkin enemmän, niistä löydät lisätietoa suoraan täältä: https://www.jyu.fi/ops/fi/sport

Eli liikuntatieteellisestä voit tulla opettajana tai vaikka tutkijana ulos. Omaa kokemusta näistä ei ole, joten suosittelen lukemaan lisää suoraan Jyväskylän Yliopiston ja liikuntatieteellisen tiedekunnan sivuilta, mistä saat tarkempaa tietoa koulutuksen sisällöistä. 
Mutta esim. Itse olen jo pitkään miettinyt jatkokouluttautumista maisteriksi. Amk jälkeen on hyvä pohja hakea maisterivaiheeseen juuri tänne. 

FYSIOTERAPEUTTI (AMK) & OMT FYSSARI

Fysioterapeutin tehtävänä on tukea ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistämällä hänen toiminta- ja liikuntakykyään erilaisissa toimintaympäristöissä. Fysioterapeutti omaksuu tutkivan, kehittävän ja näyttöön perustavan työotteen. Fysioterapeutti toimii usein monialaisissa työryhmissä ja yhteistyöverkostoissa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.”
(lähde: https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-nuoret-sosiaali-ja-terveysala/fysioterapia/)

”Fysioterapia on asiantuntija-ammatti, jonka erityisosaamisalueita ovat terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky. 
Keskeisiä fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut.

Fysioterapia tarjoaa palveluja yksilöille ja väestölle tilanteissa, joissa näiden liikkumis- ja toimintakyky ovat tai saattavat olla uhattuina ikääntymisen, vamman, kivun, sairauden, toimintahäiriön tai ympäristötekijöiden johdosta. 

Fysioterapia edistää yksilön aktiivista osallistumista yhteiskunnassa kehittämällä, ylläpitämällä ja palauttamalla tämän terveyttä, liikkumiskykyä, fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä koko eliniän ajan.” 

Fysioterapian erikoisalat: 

OMT FYSSARI= Ortopedinen manuaalinen terapia eli OMT on fysioterapeuttien antamaa manipulaatiohoitoa, jolla hoidetaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. OMT-fysioterapeutit käyvät läpi monivuotisen fysioterapeutin jatkokoulutuksen. 
(Läde:https://www.auron.fi/usein-kysyttya/mita-omt-fysioterapia-on/)

OSTEOPAATTI (AMK)

”Osteopatia on tehokas ja turvallinen manuaalinen eli käsin suoritettava hoito. Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkimisen ja hoidon asiantuntija, jonka opinnoissa korostuu anatomia, fysiologia ja patologia. Osteopaatin työ on auttaa asiakasta edistämään ja ylläpitämään terveyttään, jolloin toimintakyky paranee. Työ on ennaltaehkäisevää ja ohjaavaa.

Koulutuksessa panostetaan hyvään palpaatiotaitoon eli käsin tehtävään kehon rakenteiden tutkimiseen ja tunnusteluun. Osteopaattinen diagnoosi perustuu juuri tähän tarkkaan kehon tutkimiseen sekä erotusdiagnostiikkaan. Erotusdiagnostiikka tarkoittaa muiden mahdollisten kivun aiheuttajien selvittämistä.” 
(Lähde:https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-nuoret-sosiaali-ja-terveysala/osteopatia/

Osteopatian hoitoideologia on vähänä holistisempi, kuin naprapatian. Tavoite on käsitellä ihmistä kokonaisuutena. Kivun alkuperää pyritään hakea kauempaa kuin itse kipupaikasta.
(Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/19/naprapaatti-osteopaatti-vai-kiropraktikko-minka-lajin-manipulaatiosta-kannattaa)

NAPRAPAATTI (AMK)

Osteopaattien ja naprapaattien koulutusta ja osaamista pidetään hyvin samanlaisena. Eroja onkin haettava hoitojen reuna-alueilta ja hoitofilosofiasta. Naprapaatit korostavat, että hoidoissa pyritään koko ajan seuraamaan viimeisintä lääketieteellistä tutkimusta. Naprapatia ei ole mikään ennalta ajateltu hoitomalli, vaan naprapaatin työkalupakissa on joukko erilaisia hoitomenetelmiä.
(Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/19/naprapaatti-osteopaatti-vai-kiropraktikko-minka-lajin-manipulaatiosta-kannattaa)

Suomen ainoa Naprapaattikoulutus on Kotkassa. Myös naprapaatti on erikoistunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. 

”Naprapaatin vastaanotolle suunnataan yleensä silloin, kun kärsitään selkä- tai niskakivusta. Naprapaatti tutkii syyn, antaa hoitoa ja kuntouttaa. Naprapatia perustuu lääketieteeseen, mutta ei ole varsinaisesti fysioterapiaa.” 

Naprapatia on fysiatrinen hoitomuoto, jossa tutkitaan, hoidetaan ja ennaltaehkäistään tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä niiden toimintahäiriöitä. Kyseessä eivät ole opit kansanparantamisesta, vaan lääketieteestä. Naprapatia on erikoistunut käsin tehtäviin hoitoihin eli manipulaatioon ja muihin vastaaviin hoitomenetelmiin. Vastaanotolle tullaan yleensä silloin, kun kipu on selän tai niskan alueella.
(Lähde: https://opintopolku.fi/wp/story/naprapaatti/

KIROPRAKTIKKO (AMK)

Kiropraktikko huomioi tuki- ja liikuntaelinten, erityisesti selkärangan, toimivuuden tärkeyden ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Moni on myös kokenut paljon naksauttalua kiropraktikoilla, Kiropraktikon käsittely poikkeaakin jonkin verran naprapaatin ja osteopaatin käsittelystä. Hoito tapahtuu usein nopeilla ja lyhyillä, venyttävillä liikkeillä.

Kiropraktikoksi ei voi opiskella Suomessa, mutta esimerkiksi Englannissa ja jenkeissä voi opiskella tai Tanskassa. 

Suomen Kiropraktikkoliitto hyväksyy jäsenikseen ainoastaan korkeakoulututkinnon suorittaneita kiropraktikkoja. Suomen Kiropraktikkoliiton jäsenillä on muiden Euroopan liittojen tapaan velvollisuus osallistua jatkokoulutusohjelmaan.

Kiropraktikkojen koulutus vastaa esikliinisen vaiheen osalta lääkärikoulutuksen vaatimuksia. Pääaineita ovat muun muassa anatomia, fysiologia, patologia ja radiologia. Päätoimisen opiskelun, tenttien ja hyväksytyn lopputyön lisäksi tutkintoon vaaditaan vuoden mittainen klinikkaharjoittelu. Koulutuksessa keskitytään tuki- ja liikuntaelinvaivojen manuaalisiin hoitoihin, mikä antaa kiropraktikoille vahvan tietotaidon hyviin tuloksiin tule-sairauksien hoidossa..”
(Lähde: http://www.suomenkiropraktikkoliitto.fi/koulutus/)

Kuvat: Petteri Peltonen

Jokaisesta ammattikentästä löytyisi vielä, vaikka kuinka paljon lisätietoa esimerkiksi vaikka koulutussisällöstä ja jatkokoulutuksista. Hyvä on karkeasti jakaa osa hyvinvointi- ja terveysaloista suoraan valmentajiin ja osa ns. hoitopuolelle kuntouttajiin. Aloja ja tekijöitä on moneen lähtöön.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka olisi mikä tahansa opinto polku käytynä, ei se vielä itsessään kerro, kuinka ammattitaitoinen henkilö on kyseessä. Paljon on niitäkin opiskelijoita, jotka rimaa hipoen läpäisevät kursseja, joten on hyvä aina ottaa enemmän selvää kunkin alan ammattilaisesta vähän henkilökohtaisemmin.
Suositukset puhuvat yleensä puolestaan. Kokeneita konkareita ja ammattitaitoisia valmentajia ja hoitopuolen asiantuntijoita löytyy ihan joka lähtöön. Lisäksi jos on uusi alalla niin ei ole mitään parempaa kuin mennä hyvän osaajan oppiin ja sitä kautta hankkia lisää kokemusta. Eniten oppia antaa kuitenkin työkenttä, missä pääsee työskentelemään erilaisten haasteiden kanssa.

Monessa eri hyvinvointi, terveys ja liikunta-alan opetuskokonaisuudessa käsitellään paljon ihan samoja teorioita ja perusteita, joka on hyvä asia koska ei ihmisen anatomia ole muuttunut mihinkään tai tieteelliset tutkimukset terveydestä. Koulutuksissa on pitkälti eroja niiden sisältöjen laajuuksissa ja esim. työhön tähtäävissä projekteissa. Lisäksi hoitoaloilla on paljon erilaisia ihmisen käsittelymenetelmiä, joista jokaisessa on vähän oma koulukuntansa. Mikään ei ole oikeastaan väärä tapa, vaan jokaisen on löydettävä itselleen se sopivin tapa.

Lääkäri kenttää en rupea sen enempää avaamaan, mutta sieltä löytyy erittäin iso porukka osaavia erikoistuneita lääkäreitä niin tuki- ja liikuntaelinvammoihin kuin spesifiin sairauksiin. Lääkäriasemat ovat parhaita neuvomaan kuka speasialisti voisi sopia omiin tarpeisiisi. Suosittelen suoraan hakeutumaan spesialisteille, jotta säästät sekä aikaa, että rahaa.

2 Kommenttia

Urheilijasta liikunta-alalle

Pikkulikkana päätin, että minusta tulee urheilija… Harjoittelin joka päivä jotain taitoa, mikä liittyi harrastuksiini. Harrastin aluksi yleisurheilua, siitä siirryin jalkapalloon ja karateen, sekä välissä tuli käytyä sählyssä ja voimistelussa. Jalkapallo ja karate olivat kuitenkin ne lajit, jotka jäivät pidemmäksi aikaa elämääni. Kilpatasolla olin valinnan edessä ja jostain syystä valitsin joukkueen takia jalkapallon. Olen usein miettinyt, että valitsinko oikein, sillä jalkapallo teki loppujen lopuksi urheilustani pelkkää pakkosuorittamista ja stressiä. Mutta ei siitä sen enempää, loukkaantumisia ja tulisia välejä valmentajaan tulee kaikille ja se vasta kasvattaakin urheilijan luonnetta kun katselet katsomosta keppejen kanssa vihreää nurtsia, kun muut pääsevät pelaamaan tärkeässä sarjaottelussa sarjan kärkitaistelussa. Sinulla on vain korvan takana tieto siitä, että puolen vuoden päästä kosketat ensimmäistä kertaa palloa.

Mutta mietin usein, että millä tavalla olen tullut tähän pisteeseen missä nyt olen. Haluan aidosta päästä motivoimaan kaikkia ihmisiä tavoitteesta tai elämäntilasteesta riippuen liikkumaan, haluaisin muuttaa pinnallisuutta luonnollisempaan suuntaan, sekä jos jotain haluaisin tehdä niin saada urheilun suomessa parempaan valoon. Urheilijoita tuettaisiin enemmän sekä heidän ammattitaitoisuutta tulevana liikunnan-alanammattilaisena arvostettaisiin enemmän, sillä he ovat se porukka, jotka ovat junnusta asti oppineet voittamaan itseään jokaisessa harjoituksessa, kisoissa tai peleissä. Heiltä löytyy sitä mentaalipuolen tieto-taitoa mitä liikunnasta kaiken irti saaminen vaatii. Heillä on tietoa treenaamisesta, ruokavaliosta, levosta ja kehonhuollosta. Ja mikä tärkeintä, he ovat moneen kertaan kokenut epäonnistumisia ja pettymyksiä ja sitä kautta taistelleet itsensä takaisin voittoon.

Tosi harvoin näkee, että viulisti olisi lukenut itsensä viulunsoitto-opettajaksi ilman kymmenien vuosien soittouraa. Minusta ammattitaitoisuus ja sanojen takana seisominen vaativat todella paljon kokemusta asiasta mitä aijot opettaa. Tällä viestillä en missään nimessä tarkoita sitä, että jos et ole kilpaurheilija niin et voi koskaan olla hyvä liikunta-alanammattilainen, en. Vaan lähinnä sitä, että vaikka liikunta-alalle on helppo opiskella, on pikapreppaus kursseja ja oho kappas olet pt! Niin se ei vielä tarkoita sitä, että jostain asiasta tietäisi niin hyvin, että kykenet samaistumaan ja asettumaan asiakkaan tasolle. On myös paljon urheilijoita, jotka eivät ole lainkaan valmentajatyyppiä, mutta tuskin he silloin alalle pyrkivätkään tai edes pääsevät. Jokainen työ vaatii satoja tunteja kentällä, ennen kuin rupeaa homma hoituu rutiinilla, mutta liikunnanalan pointti onkin se, että se ei saisi koskaan olla rutiinia.

Jos urheilija ajattelisi treenien olevan rutiinia, loppuisi kehitys kuin seinään. Jokaiseen treeniin on aina annettava enemmän, jos haluat kehittyä. Sama pätee liikunta-alaan… jos haluat valmentaa ihmisiä on sinun aina annettava myös heille enemmän. Monet alalla työskentelevät fiilistelevät kun ensimmäisen puolen vuoden aikana asiakas kehittyy hurjaa vauhtia ja sitten yhtäkkiä tuleekin seinä vastaan. Kehitystä ei enää tapahdu samalla tahdilla, ehkä asiakas pettyy tuloksiin ja kun traineri ei ole tietoinen siitä, että alussa kehitys on lujaa, mutta se tulee hidastumaan, laskee hänenkin itsetunto. Nämä ovat niitä asioita, joita liikunta-alalla tulisi tietää. On kyettävä tiedostamaan prosessissa tapahtuvia muutoksia, on ymmärrettävä asiakkaan psyyke projektin aikana ja vielä jokaisen opin minkä asiakkaalle antaa, tulisi itse seistä näiden oppien takana.

Tällä hetkellä jyllää treenibuumi, myös liikunta-ala kiinnostaa todella monia ja tälle alalle onkin hakioita enemmän kuin paikkoja. Pidän treenibuumia huippu asiana, mutta pelkkä buumi ei saa johtaa sinua alallle, vaan sisäinen palo liikuntaa kohtaan, halu oppia ja kehittää itseäsi joka ikinen päivä sekä näiden kahden sisäisenmotivaattorin seurauksena kouluttautuminen. Intohimo ennen koulutusta sama pätee fitnesiä, treenaaminen ennen kisatavoitteita. Se, että olet tehnyt elämäntapamuutoksen ja haluatkin muutoksen jälkeen päästä auttamaan muita on mielettömän hieno asia, mutta kehitys ei saa loppua siihen. Muutaman vuoden elämäntapa muutos ei ole vielä antanut monen vuoden harjoittelu ja tieto/taito- kokemusta, jota alalla tarvitsee. Valitettavasti sitä ei suurimmalla osalla ole, ja sitten ihmetellään kun pt/valmentaja oli huono, ”vaikka hänellä oli koulutuskin.” Intohimo ja kokemus ennen koulutusta 😉

Itsesi kuntoon saaminen on paljon helpompaa kuin toisen ihmisen kuntoon saaminen. Mistä sitten intoni kisaamiseen, vaikkakin olen jo koko ikäni viettänyt kilpaurheilun parissa, pikkutyttönä kisasin leuanvedossa luokan poikia vastaan, selvitin puhtaan ruokavalion saloja ja olen aina onnistunut itseäni hallitsemaan terveen elämäntavan muodossa, mutta olenko ketään muuta? Ymmärtäisinkö sitä mentaalirääkkiä mitä laihdutusprosessi tuo tullessaan kun vatsapalikat näkyivät jo pikkulikkana. Minusta en… Ja koska rakastan kehittää itseäni, haluan tietää kaikesta kaiken pohjautuen omiin kokemuksiini, niin lavat toivat siihen hyvän mahdollisuuden. Jos jossain oppisin laihdutuksen mentaalipuolen ja kropan toiminnan sen aikana niin kisoihin tähtäämällä. Siinä syy kisaamiseeni, ei se että haluisin päästä lavalla näyttäytymään, tuhlaisin satoja euroja valmisteluihin vain yhden päivän takia, joka ei ole edes häät! 😉

Kisaaminen laittaa entisen jalkapalloilijan ruokahalun erittäin koville, se että treenaat täysillä muttet saa syödä täysillä on ehkä ollut vaikein kompastuskiveni. Nyt sen ymmärrän.. joten on paljon helpompi tuoda ymmärrystä ja tukea asiakkaille kenen tavoite on painon pudotus ja uuden terveellisemmän elämäntavan omaksi ottaminen. Olen tietoinen siitä, että kykenen nyt valmentamaan ja ohjaamaan suurempaa väkijoukkoa. Minulle ajatus siitä, että pystyisin tekemään ravinto- ja treenisuunnitelman vain tietylle ikä- tai sukupuoliryhmälle ei riitä. Liikunta-alan ammattilaisen tärkeimpiin tavoitteisiin on kyetä valmentamaan niin 15 vuotiasta nuorta tyttöä pääsemaan treenin makuun, kuin 55 vuotiasta miestä saamaan paino tiputtamaan normaaliin painoon ja vielä mihin itse haluan pystyä on kilpaurheilijoiden fysiikkavamennus niin, että se tukee heidän omaa lajiaan sekä vakavasti sairastuneet/loukkaantuneet ihmiset, joiden sairautta saadaan pidettyä liikunnalla tai ruokavaliolla kurissa.

Haastavaa… tiedän, mutta niin sen arvoista! Koskaan en voi tyytyä osaamiseeni vaan joudun jatkuvasti oppimaan lisää ja ehkä hienoin tapa oppia on muiden ihmisten kautta. Niin omien asikkaiden kuin urheilijoiden ja muiden huippuvalmentajien. Tähän loppuun sopiikin hyvin kuva motostani ja äitini elämänohjeesta minulle! ”Festina Lente” , eli kiiruhda hitaasti! Jos innostut asiasta kuin asiastakin niin mieti se matka, ennen päämäärää, se on se mikä lopussa ratkaisee. Jos hoidat matkan hyvin niin lopussa seisoo kiitos! 

festinalenti

Huikeeta viikoloppua kaikille!

 

12 Kommenttia