Avainsana-arkisto: hyväolo

Älä aseta itsellesi rajoitteita

”En pysty juoksemaan, koska kaksi vuotta sitten minulla oli juoksijanpolvi, En voi treenata koska ranteeni ovat heikot, en voi kävellä portaita koska minulla on rasitusastma”… niin, näitä lauseita kuulen valmentajan työssäni jatkuvasti. Todellisuudessa näillä ihmisille on satoja muitakin mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa kun juuri ne mitkä aiheuttavat kipua tai vaikka hengenahdistusta… Ja mikä hienointa, he oikeasti voivat usein tehdä jotain näille ongelmille.

Me annamme liian usein pienille rajoitteille vallan ja rupeamme elämään elämää rajoituksien keskellä. Usein ajatellaan, että nyt kun jotain sattuu niin parempi olla liikkumatta kokonaan. Mitä se liikkumattomuus sitten aiheuttaa on paljon pahempi tila, kuin se yksittäinen vamma tai rajoite. Liikkumattomuus voi aiheuttaa vain lisää lihaksiston voimattomuutta, liikkuvuusrajoitteita ja pahimmassa tapauksessa lisää kiputiloja kroppaan. Sairaana oleminen on asia erikseen ja eikä silloin pidä rasittaa elimistöä.

Meidän jokaisen keho on luotu, niin että kykenemme erilaisiin fyysisiin ominaisuuksiin. Se, että päätät vain lopettavasi juoksemisen koska sinulla on joskus ollut rasitusvamma on niin hölmöä. Missään nimessä rasitusvammoja ei saa rasittaa lisää, mutta rasitusvammat johtuvat usein askelvirheistä, liikkuvuus ongelmista tai rakenteellisista ongelmista. Kun olemme pitkään rasittaneet kroppaa väärillä liikeradoilla, ilmenee kipua ja rasitusta. Ja mitä tämä tarkoittaa, on vain keskittymistä harjoitteluun joka vahvistaa kroppaa, eikä rasita sitä lisää. Yleensä ongelmiin löytyy ratkaisu, kun jaksaa laittaa peliin omaa panostusta ja aikaa. Miksi siis teemme itsestämme rammempia kuin oikeasti olemme tai annamme rasitusvamman rajoittaa liikkumista johon keho on fysiologisesti luotu?  

Onko kyse siitä, että haluamme hyvän syyn olla tekemättä. Syy ettei jaksa kuulostaa omaan korvaan luovuttamiselta, mutta vamman taakse on helppo piiloutua. Nyt haluan muistuttaa, ettei mikään vamma tai sairaus ole kiva juttu. Vammojen ja leikkauksien jälkeen itselläkin on ollut mieli tosi matalalla. Mutta harvemmin mikään vamma aiheuttaa sen, että pitää lopettaa kokonaan liikkuminen. Yleensä kahta kauheammin ne ihmiset haluavat liikkua ja saada itsensä kuntoon, kenellä olisi oikeasti syitä joiden taakse paeta, mutta eivät missään nimessä halua.

Tässä tekstissä puhunkin enemmän esim. rasitusvammoista tai ongelmista kehossa, joita on ehkä ollut aiemmin tai ne ovat vammoja, jotka saisi oikeasti oikealla kuntoutuksella ja treenillä kuntoon.

kuvat: Petteri Peltonen

Ymmärrän kiputilan pelon, joka voi aiheuttaa liikkumattomuutta ja varomista. Mutta aina on hyvä muistaa, että oikea liike ja kehon vahvistaminen taas puoltavat sitä, ettei kipua synny. En missään nimessä suosittele että kipua pitää sietää ja siitä huolimatta painaa täysillä eteenpäin. Vaan kivusta pitää päästä oikea tempoisella vahvistavalla harjoittelulla eroon. Turha kehon kapasiteettiä on pimittää ja aiheuttaa enemmän ongelmia kehoon.

On myös hyvä miettiä mitä kaikkea sitä pystyy tehdä sen sijasta, kun miettiä mitä kaikkea ei pysty tehdä. Itsekin jokaisen polvioperaation jälkeen olen keskittynyt polvenkuntoutuksen lisäksi siihen, että miten pidän muustakin kropasta huolen ja miten vahvistaa sitä entisestään, ettei tule muita ongelmia. Vaikka en ole pystynyt kävelemään olen pystynyt esimerkiksi vesijuoksemaan ja käymään salilla.

Haluankin vain sanoa, että älkää tehkö itsestänne sen rajoittuneempia mitä, ette oikeasti ole. Joku päivä voi käydä niin, että omasta tahdosta huolimatta saa osaakseen pysyvän vamman tai sairauden, eikä takaisin paluuta enää ole. Silloin joutuu hyväksymään rajoitteita, vaikkei niille haluisikaan antaa valtaa.

Mukavaa viikon alkua- mielenrajat on tehty rikottaviksi!

2 Kommenttia

Mitkä pilarit rakentavat mun hyvinvoinnin?

En ole koskaan pitänyt fyysiseen kuntoon liittyvästä ajattelusta: ”uusi vuosi – ja laihempi minä.” Olisi joskus kiva nähdä dataa, kuinka iso prosentti jatkaa uuden vuoden uusi ” laihempi minä” ajattelua, kauemmin kuin alkuvuoden. Itsensä haastaminen ja likoon laittaminen on ihan loistava juttu. Se, että haluamme voida paremmin ja haluamme tehdä muutoksia kohti terveempää/hyvinvoivaa elämää on enemmän kuin tervetullut ajattelutapa. Mutta onko itsensä ja omien tapojen muuttaminen täysin päälaelleen hyvä pitkällä tähtäimellä kohti hyvinvointia, saati päätavoitteena laihdutus ja kilojen karistaminen…

Ymmärrän, että on siistimpää luvata itselleen olevansa huippukunnossa tulevana kesänä ja saada vaatekokoa pienemmäksi, kuin onnistua lisäämään omaan inaktiiviseen viikkoon 2h liikuntaa tai saavuttaa tasapainoinen hyvinvointi. Tavoitteiden realistisuus saattaa usein kaatua siihen, että emme edes mieti; miten voisimme onnistua tavoitteessa, mitä tavoite oikeasti vaatii ja miksi ylipäätään haluamme saavuttaa kyseisen tavoitteen? Tekevätkö tavoitteet meidät oikeasti onnellisemmaksi vai teemmekö sen vaan sen takia, jotta voimme sanoa ääneen muille, että: ”tänä vuonna treenaan itseni kesäkuntoon.”


Hyvinvointi ja hyvä olo ovat summa monesta liikkuvasta tekijästä. Hyvinvointiin liittyy niin moni asia, ettei yksittäinen treeni tai yksi hyvä välipala-valinta työpäivän aikana yksin muuta vielä paljoakaan saati kesäkuntoon laihdutuspojekti… Teemme päivässä satoja, jopa tuhansia päätöksiä koskien hyvinvointiamme. Enkä nyt puhu pelkistä ruokavalioon tai liikuntaan liittyvistä päätöksistä. Päätös voi olla nukkumaanmenoajasta erilaisten työtehtävien hyväksymiseen.

Elämme suorituskeskeisessä maailmassa, jossa multitasking taitoa kadehditaan ja hyvää oloa verrataan ulkoisen habituksen kautta. Mikään tietty vartalomalli tai rasvaprosentti ei kerro hyvinvoinnista eikä taito treenata 14 kertaa viikossa ja tehdä 8h työpäiviä ole mikään saavutus. Iso elämäntapamuutos voi olla saavutus mutta saavutimmeko sillä hyvinvoinnin ja onnistuimmeko vielä pitämään siitä kiinni?

Saavutus on löytää tasapaino!

Jos asettaisin itseni keskelle mielekarttaa ja piirtäisin ympärille ajatuskuplat mistä oma hyvinvointi koostuu niin näistä:

  • Suhde perheeseen ja ystäviin. Kun läheiset voivat hyvin ja pääsen viettämään heidän kanssaan aikaa – saan niin paljon energiaa. Yksittäiset lounashetket parhaiden ystävien kanssa, avoimet keskustelut perheen kanssa ja ylipäätään läsnäolo.
  • Harrastukset ja ylipäätään urheilu, joka ei edes tunnu treenaamiselta, koska on niin hauskaa. Hampaat irvessä suorittaminen ei lisää omaa hyvää oloa vaan juuri se hyvällä ja rennolla fiiliksellä tekeminen, vaikka treenaisinkin kovaa. Lisäksi tasapaino kovien ja kevyiden treenien välillä pitää kropan parhaimmassa kunnossa.
  • Työ, joka antaa paljon eikä vaan vie aikaa ja energiaa. Työ mitä saa tehdä itselleen, mikä haastaa, opettaa uutta ja mihin menee aina hymy huulilla. Rakastan tilanteista missä en ole vahvimmillaan, vaan joudun ottamaan tilanteen haaltuun ja pääsen oppimaan jotain mitä en aiemmin ole tehnyt.
  • Lepo ja palautuminen, niin jokainen nukuttu tunti kuin lomamatkat ja rentoutuminen. Mieli ja keho vaan tarvitsevat aikansa, jotta voivat nollata kovalevyt ja antaa tilaa uusille ajatuksille. Jokainen meistä tarvitsee ajan, jolloin ei myöskään tarvitse tehdä mitään sekä ajan milloin tekee jotain, mikä vie ajatukset normi arjesta muualle.
  • Terveellinen, säännöllinen, mutta rento ruokavalio. Rakastan ruokaa, enkä enää koskaan halua rajoittaa syömistä, varsinkaan ruuan määrää, mutta tykkään raikkaasta ja terveellisestä ruuasta. Ja esimerkiksi rauhalliset sunnuntaiaamut, jolloin saan valmistaa hyvän brunssin on ihan mun suosikki juttu!
  • Omista arvoista kiinnipitäminen! En voi hyvin jos en seiso ja elä omien arvojen mukaisesti. Olen hyvin intohimoinen, mutta samalla vahvatahtoinen ihminen. Vaikka olen spontaani seikkailija, kaipaan vahvoja arvoja ja turvaa ympärille. Mikäli oma ”minuus” horjuu, en koe olevani hyvinvoiva. Tästä syystä käytän esimerkiksi paljon aikaa itsetutkiskeluun, koska haluan tuntea itseni.
  • Hetkessä eläminen- vaikka kuinka tätä toitotetaan ja sitä haluaa kaikin keinoin elää hetkessä, se ei vaan aina onnistu. On asioita, jotka vaivaavat mieltä ja mitä jo alitajunta pakottaa otsalohkolle. Siitä huolimatta pyrin tähän sitaattiin aina kuin mahdollista.

Kun kaikki nämä ylhäällä mainitsemat kohdat onnistuvat sopivassa suhteessa, koen voivani hyvin ja saavuttavani hyvinvoinnin. Hymyilen kun menen nukkumaan ja samalla kaavalla alkaa myös seuraava aamu ja mikä tärkeintä: koen olevani energisen onnellinen. Kun taas joku näistä kohdista jää alamäkeen, en voi niin hyvin kuin voisin ja se näkyy nopeasti jaksamisessa.

Elämä on tasapainolauta joka etsii jatkuvasti hyvinvoinnin tasapainopistettä. Joskus lauta haluaa kellahtaa oikealle ja joskus vasemmalle. Vaikka kuinka haluaisimme, ei tasapainottelu ole helppoa, vielä kun unohtaa silmät kiinni huomaa, että haasteet vain korostuvat. Koska niin moni tekijä vaikuttaa meidän hyvinvointiin, kannattaa tukipisteet (Tukipisteet ovat tietysti liikunta, ravinto ja lepo, joihin pystymme itse vaikuttamaan) laittaa ensimmäisenä kuntoon ja avata silmät. Kun olemme terveitä ja voimme itse hyvin, jaamme silloin myös hyvää oloa ja energiaa ympärille.

<3

2 Kommenttia

Suuntaviivat- hyvinvoinnin kultaiselle keskitielle

Terveys vs. onnellisuus vai terveys = onnellisuus…

Hyvinvointi pitää sisällään kaksi hyvin isoa käsitettä: terveyttä ja onnellisuutta, jotka kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Terveyttä ei voi verrata onnellisuuteen eikä onnellisuutta terveyteen. Terve ihminen voi olla onneton ja taas sairaudesta huolimatta ihminen voi olla onnellinen. Terveys kuitenkin tuo onnellisuutta ja onnellisuus usein stressittömyyden kautta terveyttä.

Terveys olisi hyvä ajatella vammojen/vaivojen ennaltaehkäisy terveellisten elämäntapojen kautta. Vammojen ennaltaehkäisyyn keskitytään ihan liian vähän. Vasta kun vamma tai tapaturma on sattunut, mietimme mitä olisi pitänyt tehdä toisin.  Usein myös terveys asetetaan vaakalaudalla ihan huonojen elämäntapojen johdosta.

Elämäntapoihin kuuluvat…

Fyysinen aktiivisuus-

Fyysinen aktiivisuus ei aina tarkoita kovaa fyysistä liikkumista ja kropan rääkkäämistä vaan pitää sisällään ihan arkiaktiivisuuden. Monien ongelma on pitkän liikkumattomuuden jälkeen liikunnan aloittaminen samalla intensiteetillä, mihin oli aiemmin jäänyt. Vaikka tuntuisi kuinka hankalalta aloittaa liikunta porras portaalta, on se kuitenkin ainut oikea tapa. Kroppa pitää rauhassa totuttaa taas liikuntaan. Jos heti aloittaa liikkumaan täysillä herää seuraavana aamuna usein todella jumiseen ja kipeään kroppaan. Alku innostus voi helposti lopahtaa liian kovan aloituksen myötä.

Hyvänä pohjana kannattaa liikunta aloittaa peruskunnon parantamisesta sekä liikkuvuudesta. Jokainen liikuntamuoto vaatii kuntoa ja jokainen liike vaatii liikkuvuutta.

Liikunnassa muutenkin olisi hyvä tähdätä mahdollisimman hyvään toimintakykyyn ja siirtää ulkonäköseikat toissijaisiksi. Estetiikka voi motivoida, mutta se ei itsessään paranna meidän kuntoa, tasapainoa, koordinaatiota eikä ehkäise loukkaantumisia ja vammoja.

Lisäksi oman lajin löytäminen tekee motivaatiosta pitkäjänteisempää. Kun löydämme itsellemme sopivan tavan liikkua, liikumme mielellään, emmekä välttämättä edes ajattele liikkuvamme.

Monipuolinen / Terveellinen ravinto

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ei vaadi loppu pelissä paljoa. Netistä lukee mitä ihmeellisimmistä ruokavaliosta ja niitä kannattaa lukea hyvinkin kriittisesti. Se, että joku tykkää syödä jonkun koulukunnan tavoin ei välttämättä ole juuri sinulle sopiva tapa. Eikä hyvä kunto perustu pelkästään ruokavalioon.

Hyviä periaatteita ruokavaliossa on pyrkiä valmistamaan ruuat itse, jolloin automaattisesti suunnittelee omaa ruokavaliota säännöllisemmäksi. Lisäksi panosta monipuolisuuteen ja siihen että syöt oikeasti tarpeeksi. Hiilarit ja rasva eivät normaalin tarpeen mukaan lihota ja rasva-aineenvaihdunta jo itsessään tarvitsee rasvaa.

Terveellinen ruokavalio ei kuitenkaan vaadi hifistelyä tai ylimääräistä tarkkailua. Rento suhtautuminen niin ruokavaliossa, kuin kaikessa muussakin helpottaa huomattavasti hyvissä elämäntavoissa pysymistä.

Riittävä ja laadukas lepo

Opitut asiat niin työssä, koulussa kuin liikunnan parissa prosessoituu unen aikana. Ilman unta emme kehity! Unta voisikin luonnehtia kaikken tärkeimmäksi, koska silloin kaikki oikeasti tapahtuu. Silti uni on näistä kaikista melkeinpä se, mistä eniten tingimme.

Unta on oikeasti saatava riittävästi. Jos tavoite on nukkua joka yö 8 tuntia, ei riitä, että nukkumaanmenon ja heräämisen välinen aika on juuri se 8 h. Käymme myös yön aikana ”valveilla”- unessa, joka itsessään vähentää nukuttuja tunteja. Voi tulla jopa yllätyksenä, että todellinen nukuttujen yö-tuntien määrä onkin kahdeksan tunnin sijasta kuusi.

Työ ja vapaa-aika sopivassa suhteessa…

Vauhtisokeus voi helposti viedä mennessä. Liika työnteko ei ole koskaan hyväksi terveydelle. Jatkuva stressi, kiire ja keskittyminen vain yhteen asiaan voi lopulta viedä koko terveyden. Varsinkin yrittäjänä, kun ei ole sovittuja työaikoja voi helposti tehdä töitä lähestulkoon kokoajan. Olisikin tosi tärkeä tehdä viikkosuunnitelma missä on työpäivien lisäksi vapaapäiviä. Kukaan ei pysty jatkuvaan työntekoon ilman mitään muuta elämää. Itsensä johtaminen ja omien voimavarojen ymmärtäminen ovat tärkeitä. Loppuun palamisesta palautuminen voi olla jopa vuosien projekti.

Pidä huolta itsestäsi! Se että liikut, nukut ja syöt terveellisesti on suoraan yhteydessä suorituskykyysi ja tuottavuuteesi niin työpaikalla kuin kotonakin. Olisi tärkeä pyrkiä terveeseen minään ilman, että siitä stressaa jatkuvasti. Terveelliset elämäntavat eivät vaadi tarkkailua ja kikkailua vaan ihan perusteiden laittamista kuntoon…

Kuvat: Jan Lönnberg

FITOONA Terve ja Vahva minä!– Kirjaa löytyi vielä Fitran varastosta todella rajallinen erä. Laitoimme sen nyt mega hintaan 9,90 TÄÄLTÄ pääset halutessasi tilaamaan sen itsellesi! Kaupoista kirjaa ei ole enää mahdollista saada, joten jos vielä haluat esikoiskirjani itsellesi, niin nyt sitä on muutama saatavilla!

Mitä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyviä kirjoja kaipaatte lisää markkinoille?

0 kommenttia

Ulkonäköpaineet

Olen aiemmin sivuuttanut aihetta ulkonäköpaineista ja haluan jatkaa siitä edelleen. Täydellisyyden tavoittelu ulkoisesti on jostain syystä nyt niin pinnalla, että on pakko sanoa sanottavani. Täydellisyyttä ei ole lokeroitu, ei ole yhtä tapaa joka kuvailisi täydellisyyttä tai yhtä mallia johon jokaisen pitäisi mahtua. Ei ole olemassa yhtä täydellisyyden perikuvaa, johon kaikkien pitäisi pyrkiä. Yksikään ulkoinen muokkaus tai kallis merkkivaate ei muuta meitä täydellisemmäksi. Miksi sitten haalimme näitä asioita ja yritämme muovautua massaan?  Ihminen on selkeesti laumaeläin joka haluaa miellyttää muita, haluaa kuulua joukkoon, haluaa näyttää ja habittaa samoja asioita. Mutta käytännössä koko ajatusmaailma olla samanlainen kuin muut ei ole edes mahdollista ja joukkoon kuuluminen ei pitäisi vaatia kopiokonetta.

Meistä jokainen on omalaatuinen omalla tavalla, jokainen on persoonallisen: näköinen, kokoinen ja luonteinen. Meillä kaikilla on omat vahvuudet ja heikkoudet. Meillä on erilaiset taustat ja ympäristöt, jotka ovat muokanneet meitä ehkä johonkin suuntaan. Olisi aivan sairaan tylsää jos kaikilla olis blondi tukka, ruskettunut iho, viimeisen huudon vaatteet ja vielä sama puntari lukema.

Jokaisen omaperäisyys on oma voimavara ja se jos joku on minusta täydellisen kaunista! Kaikkia ei voi miellyttää, mutta tärkeintä on että miellytät itseäsi, olet tyytyväinen itseesi ja siihen mitä olet. Se ei ole helppoa, koska haluamme aina sitä mitä meillä ei ole.

Olen saanut paljon viestiä kauneusleikkauksista ja kysymyksiä liittyen oman ulkonäön hoitamiseen sekä rahankäyttöön. Olen sanonut, että en koskaan kävisi kauneusleikkauksissa jos lääkäri ei itse niitä suosittelisi esim. onnettomuuden takia. En usko siihen, että ulkoiset tekijät muuttaisivat persoonallisuuttani parempaan suuntaan saati edistäisivät terveyttäni tai saisivat minut kokemaan itseni jotenkin paremmaksi. Veikkaan että kävisi päin vastoin: yksi leikkaus johtaa usein ihmisillä toiseen,  lopulta sokaistutaan täysin sille kuka oikeasti ollaan ja nähdään itsemme jatkuvasti vääristyneenä. Lopputuloksen voittekin jo arvata… Kaikille ei varmasti näin ole käynyt ja nyt puhunkin omasta puolestani, silti en toivo että kukaan nuori tai vanhempikaan laittaa rahaa likoon oman ulkonäön lopulliseen muokkaamiseen, koska riittää hyvin omana itsenään. -Sinä oikeasti riität!

En kaipaa isompia tissejä, en pidempää tukkaa tai ripsiä, olen tyytyväinen kun olen terve ja onnellinen. Ikä tuo kasvoihin elonmerkkejä, mitä sitten? ja jo terveellisillä elämäntavoilla pystymme paljon vaikuttamaan siihen miltä näytämme. Parhaat kauneuskikat ovat tasapainoinen elämä perheen, työn, harrastusten ja elämäntapojen välillä. Se miten hyvä sinun on olla näkyy ulospäin.

Itsensä löytäminen on matka, joka ei välttämättä pääty koskaan tai sitten asiat loksahtaa nopeasti kohdalleen. Kenenkään ei tarvitse tehdä tätä matkaa samalla tavalla kun joku toinen on tehnyt. Löydä omat vahvuudet, paikka jossa sinun on hyvä olla ja ympärille ihmiset, joilta et kaipaa hyväksyntää, koska et sitä tarvitse. Kun mietit miltä haluat näyttää mieti ensin mitä haluat tuntea….

Ihanaa päivää  ja muista hengittää! 😉 

6 Kommenttia

MustikkaRaakakakku

Raakakakuista on tullut ihan hittituote omiin herkuttelu hetkiin. Helppoa, hyvää ja freesiä! En pidä liian makeista herkuista, joten raakaleivonnassa voi itse määritellä makeusasteen stevialla tai hunajalla. ”Leipominen” on todella helppoa ja nopeaa sillä mitään ei tarvitse niinkään valmistaa. Kaikki lähtee hyvän blenderin omistamisesta ja mieleisistä raaka-aineista. Kakku on gluteeniton ja maidoton.

Oma inspis raakakakkuihin on lähtenyt eri tahoilta. GreenStreetin huikeista raakakakuista, Raakaleivonnan ABC- nettireseptikirjasta sekä esim. Vilma.P on tehnyt todella hyvännäköisiä ja helppoja raakakakkuja sivullaan.

Tällä kertaa tein vähän marjaisamman raakakakun ja pyynnöistä päätin reseptin julkaista myös blogin puolella.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Pohja: 

200-300 g pähkinäsekoitusta (pekaani-, saksan- ja parapähkinöitä.) 

Taateleita koostumuksen mukaan ja mahdollisesti myös hunajaa.

Kookosrouhetta vajaa 1 dl

Jos haluaa voi myös laittaa esim raakasuklaata tai kaardemummaa. (tässä kakussa en käyttänyt kumpaakaan, tuovat oman mausteensa kakkuun.) 

Kuorrute:

2 kpl banaania

150 g vadelmia

150 g mustikoita

100g cashew-pähkinöitä

Toco- jauhetta (tekee koostumuksesta kermaisemman.)

Aluksi pohjan ainekset blenderiin, sekoitetaan niin että koostumus on rouhemaista. Tämän jälkeen voidaan painella pohja vuokaan, joka on suojattu leivinpaperilla. Sitten kuorrute blenderiin ja levitetään pohjan päälle tasaisesti. Suosittelen laittamaan pakastimeen ja muutaman tunnin päästä kakku on jähmettynyt.

Nautinnollisia & terveellisiä herkkuhetkiä! (VAROITUS: voi helposti mennä koko kakku alas kerrallaan.)

12 Kommenttia