Vuosi 2016 oli todella onnistunut! Saavutin tavoitteita, joita en olisi itsekkään vielä uskonut saavuttavani. Valmistuin Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta Liikunnan ohjaajaksi, kirjoitin esikoiskirjani: Fitoona- Terve ja vahva minä!, yhdessä Fitran kanssa, pääsin tekemään yhteistyötä mahtavien ihmisten ja yritysten kanssa: kamppiksia, tapahtumia, puheita, luentoja… sekä mielettömät projektit valmennettavien kanssa. Itkut, naurut ja kehittävät keskustelut ovat kaikki kuuluneet valmennukseen ja olen tutustunut uusiin upeisiin persooniin. Lisänä vielä kaikki kokemukset läheisteni kanssa ovat kruunanneet tämän vuoden! Yhteiset matkat ja maailman kokemukset: Islanti, Kreeta, Portugal ja Indonesia.. Wau mikä vuosi!!
Olen koko viikon miettinyt uudenvuodenlupaustani.. mikä olisi tarpeeksi henkilökohtaista, mutta aitoa omaa itseäni. Ei mitään kliseetä ei liian kaukaista ja pelkkää haaveita. Joka vuosi haluan oppia ja tutustua johonkin uuteen lajiin ja sekin tulee tapahtumaan tulevana vuonna, mutta nyt lupaukseni täytyy olla jotain muutakin…
Inhoan valittamista ja joka vuosi päätän aina välttää sitä, turhanpäiväistä valitusta sillä se ei johda mihinkään ja pahimmassa tapauksessa tarttuu muihinkin. Positiivinen suhtautuminen elämään on oikeastaan lähtenyt jo kasvatuksesta jonka olen saanut ja kokemuksista joita on elämän varrella ollut. Nekään eivät itsessään ole lupaukseni vuodelle 2017.
Pääni on viimeiset muutama vuotta ollut täynnä ajatuksia ja mietteitä siitä, mihin suuntaan tämä maailma on menossa… elämä on hektistä ja jokainen haluaa viedä omaa uraa eteenpäin, se onkin hienoa, mutta milloin tapahtuu pysähtyminen ja ajatuksien kokoaminen.. kysymmekö koskaan itseltämme: olenko läsnä, pidänkö huolen perheestä ja ystävistäni vai ovatko he vain itsestäänselvyys. Pahinta olisi jälkikäteen miettiä; Miksi jätin jotain tekemättä! – Ensimmäisenä lupauksena: Tulevana vuotena haluankin panostaa omaan elämääni niin, että en joudu miettimään miksi olen jättänyt jotain tekemättä tai kokematta vaan haluan elää entistä rikkaampaa elämää, panostamalla omiin tärkeisiin arvoihini, kuten: ihmissuhteisiin, harrastuksiin, työhön ja kokemuksiin.
Varsinkin kun puhutaan läheisistä ihmissuhteista, meistä jokainen keskittyy välillä liikaa itseensä ja omiin juttuihin, ettei vauhtisokeuden pyörteissä nähdä lähelle. Ihmiset ympärillämme toimivat elintärkeässä roolissa, ja heistä täytyy pitää huoli. Tottakai on oltava omia juttuja ja niiden on oltava kunnossa, mutta tasapaino omien ”juttujen” ja läheisten välille on löydettävä. Ihmisistä näkee kyllä, jos he eivät ole läsnä ja silloin pieni herättely on paikallaan. 😉 Ensi vuonna ja koko loppu elämän pidän huolen, ettei minua tarvitse herätellä!
Toisena lupauksena pyrin pääsemään täysin uudelle levelille työssäni valmentajana! Haluan kehittää aktiivisesti omaa ammattitaitoa, asennoitumalla avoimesti ja nöyrästi uusille muutoksille liikunnan-alalla sekä kehittää ja kasvattaa alaa hyvällä positiivisella, ihmisten terveyttä edistävällä otteella. Jos jossain voi tuhlata rahoja turhuuteen niin valmennuksessa, joka ei anna lisäarvoa kohti omia tavoitteita. Työhöni aion palata lisää tulevissa postauksissa….
Mut nyt haluan toivottaa jokaiselle mielettömän hyvää uutta vuotta! Suomi täyttää 100 ja juhlavuosi tuo varmasti mahtavia juttuja eteen tulevalle vuodelle. 😉
Kuvat: Anna ”HABA” Vlasoff
