Treeni

Mikä on oikea määrä liikuntaa viikossa?

Useasti nostan erimerkeiksi omia asiakkaitani, mutta yhtä lailla voisin nostaa esimerkeiksi teidän lukijoiden huippu hyviä kommentteja ja palautteita, varsinkin sähköposteja mitä teiltä saan. Teiltä tulee loistavia postaus toiveita, –kiitos!

Aihe joka on viime kuukausina noussut useesti esille on ollut liikuntamäärät, mitä ehkä aiemmat valmentajat, tutut tai ihan somessa seuratut henkilöt jakavat. Liikuntamäärät ovat olleet ihan poskettomia suhteessa siihen, mikä tavoite ja lähtötaso asiakkailla on ollut ennen kuin he ovat pyytäneet apua liikuntatottumuksiin liittyen.


En tiedä kuka ensimmäisenä laittoi liikkeelle trendin; että 5 eristettyä salitreeniä + 3 aamuaerobista tyhjään vatsaan toimisivat kaikille. En usko, että ainakaan kukaan kovin ymmärtäväinen liikunnanalan-ammattilainen. Enemmän ehkä voisi kallistua fitness- ja laihdutusbuumiin. Onko liikunta-alalla tultu samaan antibiootti- burana liukuhihnaan, missä kaikille määrätään joka vaivaan samat lääkkeet? niin nyt määrätään myös samat liikuntatottumukset- ja määrät? 5 eristävää salitreeniä ja tyhjän vatsan aerobiset sammuttavat aika nopeasti liikuntakipinän, jos sitä on edes koskaan ollutkaan. Harvalla se ainakaan sitä sytyttää.

Jaan itsekin joskus omia viikoittaisia liikuntamääriä omasta tavoitteesta ja ajanjaksosta riippuen, mutta on hyvä muistaa että meidän jokaisen omat treeni määrät ovat suhteutettava omaan lähtötasoon sekä tavoitteeseen. Lisäksi on hyvä huomioida, että itsessään määrä ei vielä kerron sisällöstä ja treenien insentiteetistä. Puolet treeneistä voivat olla ihan vain palauttavia treenejä. Kenenkään terveysliikkujan ei kuitenkaan kuuluisi havitella kilpa- tai huippu-urheilijan treenimääriä. Jokainen ymmärtää, ettei edes huippu kuntoinen työssä käyvä ihminen pysty treenaamaan yhtä paljon, kuin huippu-urheilija, koska myöskään palautumiselle ei riitä yhtä paljon aikaa. Ja onneksi niin paljon ei edes tarvitse liikkua.

Kun treeneistä tulee jo määriensä mukaan lähes mahdottomat, on helppo heittää koko liikuntaa kohtaan hanskat tiskiin. Samalla epäonnistumisen fiilis usein karkottaa kauemmaksi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista! Pahimmassa tapauksessa myös liian rivakka aloitus aiheuttaa ylirasitustilaa elimistöön ja taas liikunta jää pois kuvioista. Liikunnaniloa ei todellakaan kannata tappaa liian suurilla treenimäärillä tai liian yksipuolisilla harjoituksilla.

-Oikeaa vastausta siihen, että kuinka paljon viikossa meidän pitäisi liikkua ei ole! Ukk- instituutti on tehnyt suuntaa antavan liikuntapiirakan, josta voi vähän asettaa itselleen tavoitteita, mutta silti olisi tärkeä peilata itseään siihen mikä on oma tavoite ja mikä on tämän hetkinen lähtötaso sekä kaikkein tärkein on huomioida oma muu viikottainen aktiivisuus.  Jos teet työksesi fyysistä työtä, syö se varmasti pois vireyttä treeneistä ja tässä kohtaa on hyvä ymmärtää, että fyysinen työ myös korvaa liikunnan määriä. Taas todella inaktiivinen istumatyö helposti lisää aktiivisuuden tarvetta.

Myös treenin sisältöä on hyvä miettiä oman lähtötason ja tavoitteen kautta. Useimmiten terveysliikunnasta jää pois erittäin tärkeät osatekijät, kuten: tasapaino, koordinaatio ja liikkuvuus. Pt.n kanssa tehdään salilla hauis-ojentaja ja etureisitreenejä. Ei sillä ettei kokonaisvaltaisesti pitäisi koko kroppaa huomioida, mutta kun saliohjelmat muistuttavat lähinnä kehonrakennusohjelmia, eivätkä monipuolisia harjoitusohjelmia, jotka parantaisivat oikeasti henkilön terveyttä ja toimintakykyä. Eristävän hauis-ojentajatreeni kannattaisi korvata monipuolisella ylävartalon voimaa ja liikkuvuutta parantavalla harjoituksella. Usein apua haetaan niska-hartiaseudun vaivoihin ja ylävartalon voimattomuuteen, kun taas liian pieniin hauislihaksiin.

Kuvat: Petteri Peltonen

Suuhteellisuudentajua tarvitaan lisää. Kun mietit miten paljon olisi hyvä lisätä liikuntaa, niin aloita siitä että lisäät liikuntaa jo arkiaktiivisuuteen. Sekä yksittäisiä harjoitusmääriä nostat portaittain. Mieti omaa lähtötasoasi, milloin olet viimeksi liikkunut ja kuinka paljon. Jos ennen harjoittelit 4 kertaa viikossa, mutta et ole puoleen vuoteen liikkunut, suosittelen aloittamaan 2 harjoituksella ja lisäämään rauhallisesti harjoitukset takaisin neljään. Jos taas olet aina ollut aktiivinen ja liikkunut paljon, voit miettiä liikutko tarpeeksi monipuolisesti? -Löytyykö harjoituksistasi voiman ja kestävyyden lisäksi liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota. On tärkeää, että liikunta haastaa sinua, mutta sen tarkoitus ei kuitenkaan ole viedä iloa saati sitten terveyttä.

Mukavaa viikoloppua!

 

4 Kommenttia

Toiminnallinen ulkotreeni yläkropalle

Toiminnallisuutta kannattaa lisätä perus salitreenien ohelle, jotta lihaksisto saisi erilaista ärsykettä ja kehitystä tapahtuisi. Lisäksi varsinkin kestovoimatreeni parantaa hyvin myös perusvoimatreeneissä jaksamista. Parempi sietokyvyn kynnys nousee ja treenien intensiteetti paranee. Muutenkin harjoituksen vaihtelu kehittää eikä liian pitkään kannata junnata samoissa treeneissä ja ohjelmissa.

Yläkroppa usein hyytyy toiminnallisimmissa treeneissä jalkoja nopeammin ja varsinkin puristusvoiman heikkous saattaa yllättää monet. Ihan perus roikunta aikaa vastaan on hyvä testi, josta huomaa hyvin, että pystyykö roikkumaan vai pettääkö puristusvoima.

Nyt kun ilmat ovat olleet ihan mielettömän hienoja, kannattaa ehdottomasti etsiä hyviä ulkotreenipaikkoja ja siirtää treenit ulos. Ulkona liikkuminen virkistää kummasti enemmän mieltä kuin sisällä treenaaminen. Käyn itse aina vaan kun pääsen tekemässä kaikki treenit ulkona, koska sisällä tulee muutenkin oltua ihan tarpeeksi! Ulkotreeneissä fiilis on ihan erilainen kun sisätreeneissä.

Yläkroppatreeni, x 5 kierrosta: 

Ropes, vuorokäsin 1 min

Monkeysbars edestakaisin

Köysikiipeily ylös ja paluu alas (joko käsivoimin tai jalkalukon avustuksella)

Lapapunnerrus x 10

Punnerrus x 10

Huippu hyviä ulkotreenihetkiä! 

Kuvat: Petteri Peltonen

8 Kommenttia

Vapaa treenipaikka Helsingin ydinkeskustassa

Suomen sää on ollut ihan uskomaton viimeisten viikkojen aikana. En muista milloin viimeksi on ollut näin täydelliset ulkotreenikelit. On lähes mahdotonta saada itseä sisälle treenaamaan tälläisellä kelillä, mutta onneksi ei tarvitsekaan.

Lähivuosina ulkotreenipuistot ovat olleet kasvussa! Nykyään jo pääkaupunkiseudulta löytyy monia streetworkout tyyppisiä tankoyhdistelmiä rantojen läheisyydestä sekä mukaan ovat tulleet ulkotreenikontit ja lähiliikuntapaikat urheilupuistojen yhteyteen. Treenaaminen pitäisi olla mahdollista kaikille ja olen erittäin fiiliksissä, että vihdoin on paikkoja joissa kuka tahansa voi käydä treenaamassa ilman erillistä jäsenkorttia tai maksuja.

Nyt vapaaharjoittelupaikka ollaan saatu myös Helsingin ytimeen. Töölöönlahdella on ollut jo pitkään harjoittelupisteitä, mutta nyt myös Allas Sea Poolin yhteyteen rakennettu Lappset treenivälineistö avataan kaikille kävijoille ilmaiseksi. Vain jos Altaalla on joku yksityistilaisuus tai tapahtuma, niin portit ovat suljetut, mutta nyt voit muuten vapaasti käydä treenaamassa siellä.

Altaalta löytyy mm: monkeybars, renkaat, puolapuut, dippitelineet,  tasapainolauta, vatsalihaspenkki, tanko+painot, hyppykorokkeet, punnerrustangot sekä crosstrainer-laitteet. Lisäksi altaan alueella on hyvää vapaata hiekka-aluetta sekä portaat, joita voi hyödyntää treenissä.

Kävin tekemässä teille kolme erilaista haastetta, joita voitte käydä vapaasti testaamassa Altaan treenialueella, sekä haastat tietenkin kaverin mukaan:

1.Jalkojen nosto suorana kohti rintakehää. Vatsalihasliike, jossa olet käsien varassa ja pyrit nostamaan jalat suorina mahdollisimman lähelle rintakehää. Vältä isoa heiluria kropassa, vaan hallitse liike vatsalihaksista.

2. Leuanveto renkailla jalat suorina edessä. Liike lähtee kädet suorina alhaalla ja pyri pitävään vatsa tiukkana, jotta saat pidettyä jalat suorina edessä.

3. Pistoolikyykky tasapainolaudan päällä. Nosta ensin jalka suorana ylös, ja lähde tekemään rauhallinen kyykky tasapainolaudan päällä alle 90 asteeseen ja sieltä hallitusti ylös.

Upeaa alkanutta viikkoa ja tsemppiä haasteisiin!

Voitte laittaa mulle  kuvaa tai videota suorituksista! 🙂

yhteistyössä: Lappset 
2 Kommenttia

Suosikki vatsalihasliikkeet- 6 haastavan liikkeen treeni

Vatsalihakset, niin kuin kaikki muutkin lihakset kehittyvät parhaiten saamalla erilaista ärsykettä harjoituksissa. Ongelmaksi usein muodostuu, että toivomme näyttäviä vatsalihaksia, mutta teemme pelkästään istumaan nousua ja perus lankkua. Jotta vatsalihakset kehittyisivät, tarvitaan perinteisten vatsalihasten kestävyystreenien (monen toiston treenien – ilman lisäpainoa) lisäksi mukaan voimatreenejä, joissa otetaan vastusta mukaan painoista tai esim. kuminauhoista.

Vatsalihastreeneissä olisi tärkeä muistaa huomioida vatsalihakset kokonaisuutena ja treenata monipuolisesti muutakin kuin suoraa vatsalihasta. 

Tässä kuuden liikkeen treenissä tulee voimavatsojen elementtejä, staattista lihastyötä, kestävyyttä sekä huomioidaan vatsalihaksien eri osia. Huomioi treenissä, että tempo ei ole ratkaiseva tekijä vaan hyvä rutistus sekä negatiivinen palautusvauhe. Lisäksi hallitse vatsaa jokaisen liikkeen aikana: ”napa kiinni selkärangassa” eikä alaselkä saa päästä notkolle – missään liikkeessä!

Jalkojen nostot käsien varassa,

Rutista hyvällä temmolla jalat ylös, pidä ylhäällä lyhyt pito ja laske hallitusti jarruttaen alas. Voit ottaa levypainon jalkojan päälle tuomaan liikkeeseen lisää haastetta. 3 x 12-15

Nilkkarauta- nostot jalat suorana + jalkojen rutistus koukkuun,

Tämä liike on ollut jo vuosia oma ihan ehdoton suosikki. Kiinnitä nilkat kiinni rautoihin/nilkkaremmeihin. Laita jalat kiinni alataljan koukkuun. Lisää sopiva paino, jolla pystyt tekemään sarjan juuri ja juuri, mutta selkä ei saa nousta ollenkaan lattiasta (painon ei tarvitse olla iso). Eli selän pitäminen kiinni matossa on liikkeessä kaikista tärkein sekä lisäksi jalkojen pitäminen ensimmäisessä vaiheessa mahdollisimman suorana. 3 x 10+10

Vatsalihaskierto penkissä- keppi hartioiden takana

Kierrä vartaloa keppi niskan takana niin monta kertaa kuin mahdollista samaan aikaan kun laskeudut vatsalihaspenkissä alas. Älä koskaan laskeudu ihan alas asti vaan niin alas, että jännitys pysyy vatsalihaksissa yllä. 3 x 12

Jalkojen koukistus jumppapallon varassa,

Lähde lankkuasennosta jalat jumppapallon päällä. Vedä jalkoja koukkuun vatsalihaksilla ja taas takaisin suoraksi. Vatsapito ei saa löystyä liikkeen aikana eikä alaselkä saa mennä notkolle. 3x 12-15

Kylkilankku- jalat pallon päällä,

Haasta vartalon tasapainoa sekä treenaa sivuvatsojen lisäksi kyljen lihaksia pysymällä kylkilankussa joko jalat maassa tai pallon päällä. 3 x 45 sek/puoli

Kuvat: Petteri Peltonen

Hyviä treenihetkiä!

 

 

 

 

2 Kommenttia

Juoksutreenit polven kuntoutuksessa

Juokseminen on ihan huippua vaikka sen aloittaminen tuntuu aluksi aina niin raskaalta, varsinkin ison polvileikkauksen jälkeen. Askel ei meinaa nousta ollenkaan eikä nilkoissa ole minkäänlaista joustoa ja kimmoisuutta. Jokainen askel tuntuu painavalta eikä rullaavuudesta ole tietoakaan. Kuitenkin kun jaksaa ne muutamat viikot vain juosta 2-3 kertaa viikkoon, niin siitä se rullaavuus paranee ja askel kevenee. Malttia tarvitaan tähänkin!

Tällä hetkellä kuntoutuksessa isommassa osassa ovat juoksutreenit. Edelleen kuitenkin peruskunnossa on painotus, mutta mukana on jo spurtteja, kiihdyttäviä juoksuja ja intervall-harjoituksia. Parhaana alustana toimivat hiekka-pururadat ja nurmikentät sekä ulkotekonurmikentät. Asfaltti on aika kova alusta aloittaa juoksutreenit pitkän tauon jälkeen ja saattaa helposti rasittaa polvien lisäksi penikoita ja sekä alaselkää.

Peruskuntolenkit ovat ihan 30-60 min juoksulenkkejä 120-140 sykkeellä, joita teen 1-2 krt viikossa. Satunnaisesti suoritan toisen näistä myös fillarilla, crossarilla tai juoksumatolla.

Peruskuntolenkkien lisäksi teen kiihdyttäviä vetoja= 20% 40 % 60 % 80%, viivajuoksuja laadukkailla käännöksillä, suunnanmuutos- juoksuja, joissa pujotellaan tötsiä sekä ihan 100% spurtteja. Tällä hetkellä kun leikkauksesta on kulunut jo 6. 5 kk isoin ongelma on juoksun rullaavuudessa ja vauhdin pysäyttämisessä. Suunnanmuutos- tilanteessa huomaa, miten eksentrinen lihastyö on haastavaa (Eksentrinen lihastyö=  tuotetaan voimaa liikettä vastaan jarruttaen). Liikkeen jarruttaminen ja tämän jälkeen räjähtävän voiman tuottaminen toiseen suuntaan ei tunnu vielä normaalilta eikä varsinkaan räjähtävältä.

Juoksemista ei kuitenkaan saa pelätä leikkauksen jälkeen. Kun hölköttelyyn annetaan lupa 2-4 kk kohdalla, kannattaa siihen pikkuhiljaa totutella kroppaa. Missään nimessä ei kannata heti hölkätä tunnin lenkkiä vaan aloittaa ihan 100m hölköttelystä ja lisää sekä matkaa, että vauhtia rauhassa. Aloitin itse juoksumatolla rauhallisesti ja aina viikko kerrallaan nostin aikaa ja vauhtia. Tällä hetkellä viidestä minuutista on jo tultu tuntiin.

Juoksussa hyvillä kengillä on paljon merkitystä. Kenkien on tunnuttava hyviltä, eivätkä ne saa rasittaa jalkaa väärällä tavalla. Lisäksi on turha ostaa pronaatio- tuettuja kenkiä neutraaliin jalkaa tai toisinpäin. Kannattaa valita kunnon juoksulenkkarit meiluummin tuntuvuuden kuin ulkonäön perusteella. Ja tottakai riippuu hyvin paljon mitä treeniä on tekemässä, itselläni kuvassa ihan monipuoliseen treenaamiseen soveltuvat kengät, ei niinkään juoksukengät.

Lisäksi kuvaa juoksuasentoa, usein vammojen jälkeen juoksuasento on todella toispuoleinen. Terveen jalan puoli haluaa pitää juoksun kasassa ja leikattu puoli laahaa perässä. Keskity siihen, että lonkankoukistajat, etureidet ja pakarat ja takareidet ovat auki, jotta juoksuasento on suora sekä pyri mahdollisimman tasapuolisesti käyttämään molempia jalkoja.

Kuvat: Petteri Peltonen

Aurinkoista juoksuviikkoa!

 

0 kommenttia