positiivisus

Vihdoin pääsen kertomaan viime reissun surffauskokemuksesta. Nimensä mukaisesti:  maailman vaikein laji! – Tuli huomattua, että paikkaansa pitää tämä titteli.

Olimme joulukuussa reissussa ja kohteeksi valikoitui paikallisten mukaan ”Euroopan paras surffikohde” eli Espanja, Fuerteventura. Parhaasta en osaa sanoa, mutta ihan mielettömän kovia aaltoja löytyy jos haluaa ja kokemus riittää.

Kävimme muutaman päivän kurssilla Protest Surfschoolissa- Espanjalaiseen tyyliin hetki kuivaharjoittelua ja samantien aaltojen keskelle tosi toimiin. Ensimmäisenä päivänä aallot olivat onneksi pieniä, mutta seuraavalla kerralla alkoi jo mennä pelon puolelle. Ekalla kerralla kun kerran pääsi kunnolla laudan päälle edes hetkeksi tuli voittaja fiilis. Toiselle kerralla osasi jo fiksummin katsoa sopivaa aaltoa ja ranta-aaltojen kyytiin hyppääminen luonnistui hyvin. Seuraavat lomakohteet valikoituvat varmasti myös surfauksen perusteella.

Tärkeimmät opit

Laudan pitäminen aina pitkittäissuunnassa jottei aallot heitä lautaa päin naamaa. Odotetaan sopivaa aaltoa ja kun sopiva tulee niin käsin ”melominen” on kaikkein tärkein, sillä saadaan hyvä vauhti alkuun ja kun aalto lähtee viemään punnerretaan ylös ja hypätään laudalle. Tasapaino on kaikki kaikessa ja painopiste pidetään melko alhaalla. Tämän kaiken on tapahduttava nopeasti. Laudan päällä kropan painopisteellä päätetään suunta. Laji on fyysisesti raskasta, joten kannattaa rauhassa katsoa aina uutta aaltoa, eikä väsyttää itseä ihan loppuu. (Niin kuin me teimme alku fiilareissa 😉 .)

Aluksi melkein jokaisella yritykselle tuli monta kuperkeikkaa heitettyä aallon mukana pinnan alla. Laji vaatii kärsivällisyyttä ja oikeaa ajoitusta. Lauta millä harjoittelimme oli harjoituslauta eli ihan erilainen kuin kunnon surffilaudat. Niko selvitti, että mitä taitavampi surfaaja sitä pienemmäksi laudan koko menee. Ehkä sitten joskus 😉

Mikä tekee lajista vaikean?

Surfaus näyttää vaikealta, mutta todellisuudessa on kymmenen kertaa vaikeampaa, eikä lumilautailu taidoilla ole surfauksen kanssa tekemistä, muuten kuin suunnan muutoksissa. Lajista tekee vaikein se, että aallot tulevat juuri sieltä suunnasta mistä haluavat sekä määrittävät itse onko 20 cm kokoisia vai 5 m. Ei voi vaan päättää, että tänään haluan surfata vaan kaikki on kiinni ilmasta (tuulesta). Rannan pohja on myös vaikea arvioida, sillä jos pohja on täynnä kiviä tekee se kaatumisesta vaarallisen, suosittelen suosittuja surffirantoja. Lisäksi kannattaa varoa muita surfaajia tai uimareita, itsekin sain kurssilla kaverin laudan päin naamaa.

Kokemus oli todella upea vaikka itselleni vesi ei ole mikään lemppari elementti. Surffaaminen vaatii tarpeeksi hyvää uimataitoa ja rohkeaa asennetta! Olen pitkään halunnut jo kokeilla kyseistä lajia, nyt onneksi menimme vain!  Suosittelen kokeilemaan, jos vähänkin kiinnostaa. Muutenkin kurssin alussa harjoitellaan vaan laudalle nousua ja oikeaa ajoitusta sekä pysytellään enemmän ”valkoisissa” aalloissa. Eli alussa rannasta ollaan vain 20-30 m.

Tämä oli ehdottomasti vuoden 2015 mahtavin lajikokemus, en edes saa tänne sanoiksi kuvattua mitä fiiliksiä surffaaminen sai aikaan. Pakko tänä vuonna päästä johonkin uudestaa laudan päälle. Unelma olisikin joskus harrastaa kyseistä lajia viikoittain.

Kivaa viikonloppua!

-O

Lukijan pyynnöstä seuraavassa postauksessa on 15min tehokas kotitreeni, joka sopii varsinkin aamuun. Aamulla treenaaminen piristää kummasti. Ymmärrän, meitä on sekä aamu että ilta-ihmisiä ja toisille aamulla treenaaminen on ylitsepääsemätön este. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan 2 viikkoa, jos neljänä aamuna heti herättyä koitat liikkua. Lähteä ulos juoksemaan/kävelemään tai jos teet vaikka tälläisen kotijumpan, niin uskon että suurin osa voisi löytää tästä arkirutiinin. 😉

Tämä jumppa on hyvin alakroppa painotteinen, mutta jos hiki ei puske päälle niin ihme! Laitetaan seuraavaan treenipostaukseen muitakin kehon lihaksia.

3 kierrosta, välissä muutaman minuutin tauko. Kaikki liikkeen suoritetaan putkeen, (5min=kierros + tauko ennen seuraavaa settiä). 

15 x burbee

24 x kyykky

24x  askelkyykky

24 x askelkyykkyhyppy

12 x Kyykkyhyppy

Haastetta voi lisätä nilkkapainoilla, tai kahvakuulalla. 

Oona

Tämä postaus on pyörinyt jo hetken luonnoksissa, olen ”pallotellut” asiaa mielessäni jo jonkin aikaan. Kirjoittelen usein valmiiksi tekstiä ja pohdin ja pyörittelen niitä ennen kuin julkaisen. Silloin kun kirjotan haluan nähdä tekstien eteen vaivaa ja toivon että ääneni kuuluu tekstistä läpi ettei kirjoitus muokkaa haluttua sanomaa.

Muutaman ystävän kanssa olen puhunut asiasta ja on ollut hienoa huomata, että hyvä ystäväni Venla kirjoitti myös vähän samaan aihealueeseen liittyen juuri postauksen. Löydät sen täältä 🙂

Mistä sisäinen onnellisuus oikeasti koostuu? Mietin tätä lausetta usein ja ihmettelen, miten usein pienet tärkeät asiat jäävät pinnallisten asioiden varjoon. Tällä hetkellä tuntuu, että niin kauneus kuin onnellisuuskin halutaan yhdistää lompakkoon. Mitä hienommat vaatteet sinulla on tai mitä enemmän itseäsi laitat, sitä paremmin ihmiset hyväksyvät sinut… Kuulostaa ihan kauhealta… pakko sanoa että ROCKKAAN luonnollisuudelle sekä sisäiselle kauneudelle!

Mielestäni onnellisuus lähtee ihan jostain muusta kuin materiaalista. Onnellista on:  Hyväksyä itsensä ja oppia rakastamaan itseään, löytää ympärille upeita ihmisiä, joiden kanssa sosiaalinen suhde on tasapainossa, tehdä työtä jossa viihtyy sekä pääsee haastamaan itseään, harrastaa juuri sitä mistä itse tykkää sekä tottakai oman hyvinvoinnin maksimoiminen sekä terveys tuo onnellisuuden tunnetta.  Materiaali voi tehdä meidät iloiseksi, eikä siinä ole mitään väärää, mutta onnellisuus pitää kuitenkin lähteä aidoista asioista, jotka eivät kulu käytössä. Se että olet terve ja tyytyväinen itseesi, sinulla on ihmisiä ympärillä sekä saat toteuttaa itseäsi on mielestäni elämän optimaalisin onnellisuuden tila.

Viestini kaikille nuorille! Älkää yrittäkö miellyttää ketään muokkaamalla itsestänne jotain mitä ette ole. Teillä ei tarvitse olla kaupan kalleimpia vaatteita, teidän ei todellakaan tarvitse tehdä itsellenne kauneusleikkauksia, jotta näyttäisitte paremmalta tai saisitte itsetunnon kohennettua, ei ei.. Itsevarmuus lähtee sisältä, voi viedä aikaa löytääkseen tasapainon omalle itsetunnolle, mutta sekin matka on näkemisen arvoinen. Jokainen on luotu näyttämään juuri sellaiselta kuin näyttää, mikään muokkaus ei tee kenestäkään parempaa, kauniimpaa tai coolimpaa. ”Kaikki tänne heti”- ajatusmaailma on itsevarmuuden löytämisessä heikoin reitti. Jotta tiedämme kuka olemme, mitä haluamme tarvitsemme monien vuosien elämänkokemusta. Kaikkea ei voi saavuttaa heti… Nopeat ulkoiset muutokset, kuten kauneusleikkaukset eivät pidemmän päälle ole oikotie onnellisuuteen, ehkä ne voivat sinä hetkenä olla ainoa asia joka sinut tekee onnelliseksi, mutta myöhemmällä iällä ymmärrät, että sitä se ei todellakaan ole…

Ymärrän median kovan paineen… Mediassa kaikella halutaan ”mässäillä.” Sosiaalinen media on luonut mahdollisuuden arvostella muita entistä enemmän, varsinkin ulkonäköä. Kuuntelin joskus sivukorvalla junassa kun nuori tyttöporukka selailu muiden kuvia ja kävivät jokaisen kohdalla läpi mikä kuvien henkilöissä oli rumaa.  Aika lähellä oli, että olisin puuttunut heidän keskusteluun, mutta elämä opettaa… Ihmisen epävarmuus paistaa kilometrien päähän jos on kauhea tarve arvostella muita. Sitten kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet niin sinulla ei ole tarvetta arvostella muiden ulkonäköä.

Olen aina kuullut arvostelua, enkä usko että koskaan pääsen sitä karkuun. Aina joku haluaa lytätä sinut maanrakoon, mutta lähinnä itse ihmettelen, että toivottavasti nämä henkilöt pääsevät joskus elämään ja toteuttamaan omaa elämäänsä, sillä pitkälti muiden elämän eläminen ei kanna pitkälle! 😉

Some antaa myös erittäin vääristyneen kuvan siitä mitä normaali tavallinen elämä pitää sisällään. Tottakai jokainen haluaa ottaa hienoja kuvia, mutta hyvä on tietää että ei kenenkään elämä ole pelkkää hienojen kuvien ottamista vaan paljon muutakin. Kenenkään elämää ei kannata ”kadehtia” vaikka kyseessä olisikin ihailemasi julkisuuden henkilö, keskity mielummin luomaan ja  elämään omaa ainutlaatuista elämääsi. 😉

Mielettömän upeaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Jos olet kokenut blogini inspiroivaksi voit käydä äänestämässä sitä vuoden ”inspiroivammaksi hyvinvointiblogiksi” TÄÄLLÄ vielä sunnuntaihin asti!

http://www.motivation.fi/indiedays-blog-awards 

Polven kuntoutuksen aloitin heti päästyäni sairaalasta kotiin. Alku fiilikset polvesta olivat jesarilla teipattu pallo, joka ei todellakaan liikkunut mihinkään. Päivä päivältä kuitenkin liikkuvuus on parantunut ja koko ajan pystyy tekemään enemmän.  Motivaatiota olisi lähteä jo lenkille, varsinkin kun upeat syys-säät ovat suosineet, mutta vielä pitää malttaa, kunhan ekana pystyisi edes kävelemään ilman apua. 😉

Kuvan housut

Paljon on tullut yhteydenottoja muilta polvi- ”potilailta” ja pyyntöä kuntoutus/vahvistus ohjeista, joten nyt on hyvä kirjoitella vaihe vaiheelta miten tästä edetään kohti koviin ja kuormittaviin treeneihin.

Ensimmäiset askeleet kuntoutuksessa: 

1. Jalan koukistus- ojennus. Mahdollisimman nopeasti kivun rajoissaa kannattaa aloittaa liikkuvuuden hankkiminen. (kuminauhan lisääminen mukaan)

2. Jalan nostot eri kulmista suorana- suoran reisilihaksen harjoittelu (etureisi). Lihaskato leikkauksen jälkeen on ihan jäätävä, joten suosittelen pumppailemaan niin paljon kun vain jaksat suoraa jalkaa etureiden voimalla ylös, jotta lihastasapaino jalkojen välillä ei heikentyisi.

3. Heti kun saat lääkärin/fyssarin luvan niin painonsiirtoa leikatulle jalalle. Usein terveen jalan lihakset kuormittuvat leikkauksen jälkeen todella paljon kun paino on jatkuvasti samalla puolella kroppaa.

4. Kevyt kuntopyöräily. Ei vastusta ja penkki niin korkealla aluksi, ettei polvea tarvitse pitää liian koukussa. Liikettä polveen rauhallisesti.

5. Ja ehkä paras tapa aloittaa polven vahvistus ja aerobinen harjoittelu on uinti/vesijuoksu. Uinti ei kuormita polvea, mutta samalla saa todella hyvän ja vahvistavan treenin tehtyä. Vedessä liikkuminen on paljon helpompaa. Suosittelen kuntoutuksen aikana ihan 1-3krt/vk käymään altaassa.

Itselleni ehdottoman tärkeää on veteen meno, aluksi vesijuoksua ja käsiuintia ja heti kun pystyn niin ihan normaalia uintia ja potkuja. Uinnissa saa tekemisen meininkiä joka on taas se treenaamisen tärkein arvo minulle. Jokaisen treenin haluan tehdä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ajasta saan mahdollisimman paljon irti. Tehokkuus ei aina tarkoita täysillä tekemistä vaan kokonaisvaltaista harjoittelua mahdollisimman laadukkaasti. Ja kun laatu on kunnossa voi tempoa nostaa. 😉

 Oli ihan pakko ostaa uudet sporttibikinit joilla kehtaa hallin puolelle mennä, vanha 152cm- kokoisille suunnattu Tyr.in uimapuku ei ehkä enää mene niin sutjakasti päälle kuin viime kuntoutuksen aikana vuonna 2012 🙂

Kuitenkaan mikään ei kuntoutuksessa auta jos ei asenne ole kohdillaan! (ei edes uudet bikinit) 😉

Heippa kaikille ja iloiset uutiset heräämöstä!
8.45 alkoi leikkaus ja leikkaukseen oli varattu monta tuntia. Aluksi epäiltiin kierukan lisäksi eturistisiteen mahdollista uusimista, mutta leikkauksessa sain tiedon, että melkein 5 vuotta sitten uusittu eturistiside on erittäin hyvässä kunnossa, joten magneettikuvat olivat antaneet väärää inffoa ja alle tunti meni pöydällä kunnes tyttö kärrättiin osastolle.
Lopulta vain pieniä osia poistettiin sekä luupiikki. Joten ihan mahtavia uutisia, viikon päästä jo pyörän selkään ja mummosoppaan vesijuoksemaan 🙂

Täällä sairaalassa vielä keppisankarina odottelen kotiin lähtöä hymyissä suin. Kiitos ihan mahtavalle ortopedille Jan Lindahlille sekä kaikille sairaanhoitajille. Tästä hommat jatkuvat fyssarini Jarno Keskisen kanssa.

Arvostus terveyttä kohtaan nousee entisestään. Urheilija ei tervettä päivää näe, mutta nyt suurin tähtäin on polven kuntoutuksessa ja tukilihasten vahvistamisessa, saa nähdä mikä onkaan tämän gimman seuraava tähtäin/haaste 😉

Mieletöntä viikonloppua kaikille!!

ps. Jos olet tykännyt blogistani sekä kokenut sen motivoivaksi voit käydä äänestämässä sitä motvoimmaksi hyvinvointiblogiksi täällä:

http://www.fitoona.com/wp-content/uploads/2015/10/indiedays.jpg