liikunta

Polven kuntoutuksen aloitin heti päästyäni sairaalasta kotiin. Alku fiilikset polvesta olivat jesarilla teipattu pallo, joka ei todellakaan liikkunut mihinkään. Päivä päivältä kuitenkin liikkuvuus on parantunut ja koko ajan pystyy tekemään enemmän.  Motivaatiota olisi lähteä jo lenkille, varsinkin kun upeat syys-säät ovat suosineet, mutta vielä pitää malttaa, kunhan ekana pystyisi edes kävelemään ilman apua. 😉

Kuvan housut

Paljon on tullut yhteydenottoja muilta polvi- ”potilailta” ja pyyntöä kuntoutus/vahvistus ohjeista, joten nyt on hyvä kirjoitella vaihe vaiheelta miten tästä edetään kohti koviin ja kuormittaviin treeneihin.

Ensimmäiset askeleet kuntoutuksessa: 

1. Jalan koukistus- ojennus. Mahdollisimman nopeasti kivun rajoissaa kannattaa aloittaa liikkuvuuden hankkiminen. (kuminauhan lisääminen mukaan)

2. Jalan nostot eri kulmista suorana- suoran reisilihaksen harjoittelu (etureisi). Lihaskato leikkauksen jälkeen on ihan jäätävä, joten suosittelen pumppailemaan niin paljon kun vain jaksat suoraa jalkaa etureiden voimalla ylös, jotta lihastasapaino jalkojen välillä ei heikentyisi.

3. Heti kun saat lääkärin/fyssarin luvan niin painonsiirtoa leikatulle jalalle. Usein terveen jalan lihakset kuormittuvat leikkauksen jälkeen todella paljon kun paino on jatkuvasti samalla puolella kroppaa.

4. Kevyt kuntopyöräily. Ei vastusta ja penkki niin korkealla aluksi, ettei polvea tarvitse pitää liian koukussa. Liikettä polveen rauhallisesti.

5. Ja ehkä paras tapa aloittaa polven vahvistus ja aerobinen harjoittelu on uinti/vesijuoksu. Uinti ei kuormita polvea, mutta samalla saa todella hyvän ja vahvistavan treenin tehtyä. Vedessä liikkuminen on paljon helpompaa. Suosittelen kuntoutuksen aikana ihan 1-3krt/vk käymään altaassa.

Itselleni ehdottoman tärkeää on veteen meno, aluksi vesijuoksua ja käsiuintia ja heti kun pystyn niin ihan normaalia uintia ja potkuja. Uinnissa saa tekemisen meininkiä joka on taas se treenaamisen tärkein arvo minulle. Jokaisen treenin haluan tehdä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ajasta saan mahdollisimman paljon irti. Tehokkuus ei aina tarkoita täysillä tekemistä vaan kokonaisvaltaista harjoittelua mahdollisimman laadukkaasti. Ja kun laatu on kunnossa voi tempoa nostaa. 😉

 Oli ihan pakko ostaa uudet sporttibikinit joilla kehtaa hallin puolelle mennä, vanha 152cm- kokoisille suunnattu Tyr.in uimapuku ei ehkä enää mene niin sutjakasti päälle kuin viime kuntoutuksen aikana vuonna 2012 🙂

Kuitenkaan mikään ei kuntoutuksessa auta jos ei asenne ole kohdillaan! (ei edes uudet bikinit) 😉

Taas Fitness Expo lähestyy ja some täyttyy, jäätävän kovista kunto-kuvista. Harvoin kukaan kuitenkaan korostaa vointia tai sitä, että kunto ei olekaan sellainen missä pysytään ympäri vuoden. Paljon Fitnesstä arvostellaan negatiivisesti, mutta ainahan kolikolla on kääntöpuolensa ja joukkoon mahtuu myös niitä harrastajia kellä järki pysyy päässä, jalat maassa ja tiedostetaan lajin rajuus niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tärkeää olisi myös jakaa tätä tietoa julkisesti. 🙂

Haluankin puhua teille kaikille, niin nuorille kuin vanhemmillekin, että fitnesskisoihin tähdätty kunto on vain tietyn ajan jakson kunto. Laihdutusprosessi on todella rankkaa ja jos sitä ei terveellisyyden rajoissa tehdä voi se aiheuttaa pahempiakin ongelmia kehon toimintaan.

Kun puhutaan nesteettömästä kropasta tiedetään jo heti ettei se ole hyväksi terveydelle, sillä suurin osa elimistöstämme on vettä. Jos nestettä ei ole tarpeeksi ei olotila tietenkään ole skarppi eikä myöskään pidemmän päälle kuivuminen tee hyvää nivelille tai ylipäätänsä terveydelle.

Joten muistakaa, että kisaajat valmistautuvat diettaamalla kisaan 7-3kk kunnosta ja lajista riippuen. Loppupeleissä tärkeintä on itsestä huolehtiminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siitä kannattaa pitää kiinni läpi koko elämän, eikä sokaistua ”fitness”-kuntoon. Kisakuntoa on turha kadehtia vaikka voin jo omasta kokemuksesta sanoa, että projekti vaatii kovaa kanttia henkiseltäkin puolelta ja arvostan suuresti jokaisen näkemää kovaa työtä tätä kuntoa varten. 🙂

Tässä hyvä vertailu siitä miltä itse näytin 56kg kisalavalla ja taas normaalisti 65kg. Voin paljastaa, että olen tyytyväisempi oikean puoleiseen kuvaan niin ulkomuotoon kuin myös siihen pirteyteen ja raikkauteen. Varsinkin viimeinen kuukausi ennen kisoja olin niin ärhäkkä tapaus, että sille Oonalle sanon mielusti HEIHEI! 😉

Vai mitä mieltä olette?

Tsemppiä kaikille kisalavoille & Mukavaa iltaa kaikille bloggareille Blog Awardseihin (multa jää ne tällä kertaa väliin) & Kivaa viikonloppu kaikille!