inspiraatio

Suomalaiset juovat kahvia vuodessa 9,9 kg henkilöä kohden. Kahvin määrä on meillä suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa, joten jokainen voi miettiä samalla kuinka paljon yhteensä se tekee roskaa.

Itsekin olen kahvin suurkuluttaja ja kahvi kuuluu ehdottomasti omaan viikottaiseen arkeen. Päivässä juon noin 1-3 kuppia kahvia, joten kapseleiden määrä vaihtelee viikossa noin 7- 21 välillä. Siihen vielä, kun lisätään muidenkin juomat kahvit, niin roskaa tulee vahingossakin ja paljon.

Nykypäivänä puhutaan jatkuvasti enemmän jätteen ongelmallisuudesta ja ihmisten välinpitämättömyydestä. Roskaa heitetään luontoon ja rantaviivat täyttyvät muovista josta kärsivät meidän ihmisten lisäksi eniten eläimet. Itselle voi tuntua itsestäänselvältä kierrättää ja laittaa roskat roskikseen, mutta jostain syystä kaikille se ei ole.

Kahvikapselit ovat sopineet omaan arkeen loistavasti ja tykkään enemmän erikoiskahveista, vaikka tuleekin juotua myös ihan perus pannukahvia. Nespresson kahvikapselit ovat valmistettu alumiinista ja tästä syystä ne voidaan kierrättää tavallisessa pienmetallin keräyspisteessä. Hauska miettiä, että kierrätyksen jälkeen omat kahvikapselit pääsevät uudestaan käyttöön ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi pyörän osiin, kelloihin tai vaikka sveitsiläiseen linkkariin. Kuvassa oleva linkkari on valmistettu 24- kahvikapselista, voitteko kuvitella?

Näitä aiheita on hyvä jokaisen pohtia, vaikka juuri sen kahvikupillisen ääressä. Jokaisen olisi syytä kierrättää niin roskat, vaatteita ja tavaroita kuin ihan kaikkea mahdollista. Asiat voivat tuntua omassa elämässä hyvin pieniltä, mutta jos jokainen meistä paahtaisi hälläväliä- asenteella eteenpäin ei maapallon tilanne olisi lähivuosina kovinkaan hyvä. Mikään aktivisti en ole, mutta haluan kuitenkin kantaa vastuun omista valinnoista ja teoista. Ja paljon on myös itselläni parannettavaa monissakin asioissa.

Hyvä on pohtia kuluttaja niitä omia valintoja. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että tuntuu hyvältä juoda kahvini sekä puhua ja kirjoittaa näiden asioiden puolesta tietäen, että yritys sisällyttää kestävän kehityksen kahvitalouden periaatteet koko arvoketjuunsa, huomioiden: kahviviljelyn, tuotannon, logistiikan ja kahvikapseleiden kierrätyksen.

Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi, että: Nespresso on istuttanut kahvinviljelysten ympärille miljoonia puita tuottamaan happea, joten puiden hiilidioksidin sitomisen ja hapen palauttamisen takia takaisin ilmaan, ne torjuvat ilmastonmuutosta. Nespresson kahvinviljelysten vesihuolto- ja sadevesijärjestelmät on rakennettu ympäristöystävälliseksi ja ympäristölle haitallisia tuholaismyrkkyjä tai lannoitteita ei käytetä kahvinviljelyksessä. Tämä varmasti vaikuttaa myös kahvin laatutekijöihin.

Huippua viikkoa kaikille ja mietitään asioita kortta pidemmälle!

Vatsalihakset, niin kuin kaikki muutkin lihakset kehittyvät parhaiten saamalla erilaista ärsykettä harjoituksissa. Ongelmaksi usein muodostuu, että toivomme näyttäviä vatsalihaksia, mutta teemme pelkästään istumaan nousua ja perus lankkua. Jotta vatsalihakset kehittyisivät, tarvitaan perinteisten vatsalihasten kestävyystreenien (monen toiston treenien – ilman lisäpainoa) lisäksi mukaan voimatreenejä, joissa otetaan vastusta mukaan painoista tai esim. kuminauhoista.

Vatsalihastreeneissä olisi tärkeä muistaa huomioida vatsalihakset kokonaisuutena ja treenata monipuolisesti muutakin kuin suoraa vatsalihasta. 

Tässä kuuden liikkeen treenissä tulee voimavatsojen elementtejä, staattista lihastyötä, kestävyyttä sekä huomioidaan vatsalihaksien eri osia. Huomioi treenissä, että tempo ei ole ratkaiseva tekijä vaan hyvä rutistus sekä negatiivinen palautusvauhe. Lisäksi hallitse vatsaa jokaisen liikkeen aikana: ”napa kiinni selkärangassa” eikä alaselkä saa päästä notkolle – missään liikkeessä!

Jalkojen nostot käsien varassa,

Rutista hyvällä temmolla jalat ylös, pidä ylhäällä lyhyt pito ja laske hallitusti jarruttaen alas. Voit ottaa levypainon jalkojan päälle tuomaan liikkeeseen lisää haastetta. 3 x 12-15

Nilkkarauta- nostot jalat suorana + jalkojen rutistus koukkuun,

Tämä liike on ollut jo vuosia oma ihan ehdoton suosikki. Kiinnitä nilkat kiinni rautoihin/nilkkaremmeihin. Laita jalat kiinni alataljan koukkuun. Lisää sopiva paino, jolla pystyt tekemään sarjan juuri ja juuri, mutta selkä ei saa nousta ollenkaan lattiasta (painon ei tarvitse olla iso). Eli selän pitäminen kiinni matossa on liikkeessä kaikista tärkein sekä lisäksi jalkojen pitäminen ensimmäisessä vaiheessa mahdollisimman suorana. 3 x 10+10

Vatsalihaskierto penkissä- keppi hartioiden takana

Kierrä vartaloa keppi niskan takana niin monta kertaa kuin mahdollista samaan aikaan kun laskeudut vatsalihaspenkissä alas. Älä koskaan laskeudu ihan alas asti vaan niin alas, että jännitys pysyy vatsalihaksissa yllä. 3 x 12

Jalkojen koukistus jumppapallon varassa,

Lähde lankkuasennosta jalat jumppapallon päällä. Vedä jalkoja koukkuun vatsalihaksilla ja taas takaisin suoraksi. Vatsapito ei saa löystyä liikkeen aikana eikä alaselkä saa mennä notkolle. 3x 12-15

Kylkilankku- jalat pallon päällä,

Haasta vartalon tasapainoa sekä treenaa sivuvatsojen lisäksi kyljen lihaksia pysymällä kylkilankussa joko jalat maassa tai pallon päällä. 3 x 45 sek/puoli

Hyviä treenihetkiä!

 

 

 

 

Juokseminen on ihan huippua vaikka sen aloittaminen tuntuu aluksi aina niin raskaalta, varsinkin ison polvileikkauksen jälkeen. Askel ei meinaa nousta ollenkaan eikä nilkoissa ole minkäänlaista joustoa ja kimmoisuutta. Jokainen askel tuntuu painavalta eikä rullaavuudesta ole tietoakaan. Kuitenkin kun jaksaa ne muutamat viikot vain juosta 2-3 kertaa viikkoon, niin siitä se rullaavuus paranee ja askel kevenee. Malttia tarvitaan tähänkin!

Tällä hetkellä kuntoutuksessa isommassa osassa ovat juoksutreenit. Edelleen kuitenkin peruskunnossa on painotus, mutta mukana on jo spurtteja, kiihdyttäviä juoksuja ja intervall-harjoituksia. Parhaana alustana toimivat hiekka-pururadat ja nurmikentät sekä ulkotekonurmikentät. Asfaltti on aika kova alusta aloittaa juoksutreenit pitkän tauon jälkeen ja saattaa helposti rasittaa polvien lisäksi penikoita ja sekä alaselkää.

Peruskuntolenkit ovat ihan 30-60 min juoksulenkkejä 120-140 sykkeellä, joita teen 1-2 krt viikossa. Satunnaisesti suoritan toisen näistä myös fillarilla, crossarilla tai juoksumatolla.

Peruskuntolenkkien lisäksi teen kiihdyttäviä vetoja= 20% 40 % 60 % 80%, viivajuoksuja laadukkailla käännöksillä, suunnanmuutos- juoksuja, joissa pujotellaan tötsiä sekä ihan 100% spurtteja. Tällä hetkellä kun leikkauksesta on kulunut jo 6. 5 kk isoin ongelma on juoksun rullaavuudessa ja vauhdin pysäyttämisessä. Suunnanmuutos- tilanteessa huomaa, miten eksentrinen lihastyö on haastavaa (Eksentrinen lihastyö=  tuotetaan voimaa liikettä vastaan jarruttaen). Liikkeen jarruttaminen ja tämän jälkeen räjähtävän voiman tuottaminen toiseen suuntaan ei tunnu vielä normaalilta eikä varsinkaan räjähtävältä.

Juoksemista ei kuitenkaan saa pelätä leikkauksen jälkeen. Kun hölköttelyyn annetaan lupa 2-4 kk kohdalla, kannattaa siihen pikkuhiljaa totutella kroppaa. Missään nimessä ei kannata heti hölkätä tunnin lenkkiä vaan aloittaa ihan 100m hölköttelystä ja lisää sekä matkaa, että vauhtia rauhassa. Aloitin itse juoksumatolla rauhallisesti ja aina viikko kerrallaan nostin aikaa ja vauhtia. Tällä hetkellä viidestä minuutista on jo tultu tuntiin.

Juoksussa hyvillä kengillä on paljon merkitystä. Kenkien on tunnuttava hyviltä, eivätkä ne saa rasittaa jalkaa väärällä tavalla. Lisäksi on turha ostaa pronaatio- tuettuja kenkiä neutraaliin jalkaa tai toisinpäin. Kannattaa valita kunnon juoksulenkkarit meiluummin tuntuvuuden kuin ulkonäön perusteella. Ja tottakai riippuu hyvin paljon mitä treeniä on tekemässä, itselläni kuvassa ihan monipuoliseen treenaamiseen soveltuvat kengät, ei niinkään juoksukengät.

Lisäksi kuvaa juoksuasentoa, usein vammojen jälkeen juoksuasento on todella toispuoleinen. Terveen jalan puoli haluaa pitää juoksun kasassa ja leikattu puoli laahaa perässä. Keskity siihen, että lonkankoukistajat, etureidet ja pakarat ja takareidet ovat auki, jotta juoksuasento on suora sekä pyri mahdollisimman tasapuolisesti käyttämään molempia jalkoja.

Aurinkoista juoksuviikkoa!

 

Viime vuonna treenejä, pelejä sekä turnauksia vaivasivat säärien säteilyt. Paine kasvoi kovan kuormituksen johdosta ja säärissä ilmeni ihmeellistä säteilyä, joka lähti nilkasta ja kulki säären ulkoreunasta kohti polvea.

Keskityin jatkuvaan kehonhuoltoon ja yritin saada sillä kivut pois. Välillä säteily lähti kokonaan pois ja toisinaan se tuli sitten uudestaan takaisin, lisäksi pohjeluun päässä tuntui tosi outoa poksumista, aina kun koukistin jalkaa. Lääkärit epäilivät pohjeluun murtumaa. Kävin röntgenissä, magneetissa ja hermoratatutkimuksessa, – eikä mitään löytynyt. Kuukausi sitten sain vahvistuksen kun Pihlajalinnassa pääsin lannerangan magneettikuvaan- välilevytyrä ja nikamalaskeuma lannerangassa, joka painaa tietenkin hermoon.

Selkä ei ole koko aikana oireillut. Ei särkyä treenatessa tai nukkuessa, ei eteen- eikä taakse taivutuksessa. Kova treenikuormitus ja leikatun polven turpoaminen ovat ainoat, mitkä ovat lisänneet ihmeellistä säteilyä säärien ulkopinnoille. Pahimmassa tapauksessa viime vuonna todella kova kipu kohdistui sääriin ja jalka tuntui pettävän alta.

Polven kuntoutus jatkuu edelleen samalla tavalla, mutta nyt pitää selkä huomioida treenin suunnittelussa. Onneksi on Pihlajalinnan osaava henkilökunta tukena, niin eiköhän tästä kohta päästä pelikuntoon. Muutaman kuopan kautta vuoren huipulle.

Mikä on välilevytyrä?

”Välilevyn pullistuman ja välilevytyrän syynä on selkärangan nikamien välilevyn rappeutuminen tai repeäminen. Kipu johtuu siitä, että välilevytyrä ja joskus myös pullistuma puristaa selkäydinhermoa tai aiheuttaa paikallisen reaktion, joka saa hermon ärtymään. Iskiaskipu heijastuu alaraajaan. Kipua voi tuntua myös alaselässä, mutta pääasiallinen kipu painottuu pakaraan ja alaraajaan. Välilevyn pullistuma on erittäin yleinen ja sitä ilmenee 40% suomalaisista. Lisäksi se on yleinen vaiva urheilijoilla.”

Välilevyn pullistuma- Välilevyn ikääntyessä se menettää nestepitoisuuttaan ja joustavuuttaan. Säiemäisen renkaan osittain repeytyessä välilevyn sisällä oleva hyytelömäinen massa tunkeutuu taaksepäin aiheuttaen sinne paineen nousua ja mahdollista kipua. Suurin osa pienistä välilevyn pullistumista on oireettomia.

Välilevytyrä- Välilevyn pullistuessa taaksepäin se liikkuu kohti säierustoisen renkaan ulkosäikeitä. Renkaan täydellisessä repeytymisessä pehmeä hyytelömassa pursuaa ulos, jolloin hermojuuri ärtyy. Ärsytys saattaa johtua pullistuman painaessa iskiashermoa tai happaman välilevymassan ärsyttäessä hermoa. (lähde: selkäkanava.fi)

Kivusta huolimatta on tosi tärkeää jatkaa normaalia liikkumista, tottakai kivun sallimissa rajoissa. Istumista kannattaa välttää, jos on vaan mahdollista. Lisäksi välilevypaine on suurimmillaan aamuisin, joten sen tasaamiseksi kannattaa kevyesti nostaa lantiota puolelta toiselle seisoma-asennossa. Lisäksi välttää liian rajuja kierto ja eteentaivutus- liikkeitä, ennen kuin paineen on saanut tasoitettua.

Vaikka itse vaiva poistuu yleensä itsestään ja sanotaan ettei vaivaan ole mitään tehtävissä, kannattaa silti pitää huolta kehonhuollosta. Avata lihaksia: venyttely, rullaus, hieronta- varsinkin hermoradan ympäröittämältä alueelta: pakarat- takareidet, etureidet, reiden sisä- ja ulkopinnat, pohkeet, sääret.  Lisäksi roikkuminen tekee todella hyvää selälle. Rankaan kannattaa rauhallisesti tehdä ”tilaa.”

Välilevynpullistuman/tyrän leikkauksista ollaan ihan kahta mieltä, eikä oikeaa vastausta tähän ole. Vain itse pystyt sanomaan, onko kivut siedettävät ja niiden kanssa pystyy elämään vai onko jo arkiaskareiden tekeminen mahdotonta. Osalla kivut ovat jääneet samantien leikkauspöydälle ja toipuminen leikkauksesta on tosi nopea. Toisilla taas leikkaus ei olekaan auttanut asiaan. Omasta lähipiiristä olen nähnyt, miten iso apu tästä pienestä leikkauksesta on lopulta ollut. Kun pullistuma on putsattu pois on kävely ollut heti kivutonta. Suosittelen miettimään rauhassa omalla kohdalla miten kauan kipua on ollut ja kannattaako leikkaukseen mennä.

Itse en ole menossa leikkaukseen, koska pystyn kaiken tekemään ihan normaalisti, vain erittäin kova fyysinen kuormitus tällä hetkellä aiheuttaa kipua. Mikäli kivut menevät niin pahaksi, etten pääse sängystä ylös voin harkita muita toimenpiteitä. Tällä hetkellä pyrin kaikin keinoin itse kuntouttamaan vaivan pois. Vahvistavilla liikkeillä, sekä hyvällä- ja monipuolisella kehonhuollolla. Teen avaavia liikkeitä joka päivä sekä roikun monesti päivässä.

 

Lähteet:

http://www.potilaanlaakarilehti.fi 

http://selkakanava.fi/

http://www.terveyskirjasto.fi

Treeni muokkaa vartaloa, jokainen ymmärtää sen. Terveellinen ruokavalio tukee treenin mukana tuomaa muutosta ja ylipäätään jaksamista. Mutta mikään muutos ei voi tapahtua sormia napsauttamalla, vaikka moni väittää tämän ymmärtävän ei silti taida todellisuudessa tätä ymmärtää. Kaupan päälle tähän yhtälöön kun lisätään mielen mukana tuleva stressi, vaikeutuu muutos edellisestään. Eikä tätä yhtälöä helpota varsinkaan se, että olemme yksilöitä ja meihin kaikkiin toimii eri kikat.

Vaikka joku lehti kirjoittasi super tehokkaasta 15 min treenistä, joka takaa tulokset ja kesäkunnon – se ei ole fakta! Ymmärrän, että sanat super tehokas, vain 15 min ja taatut tulokset kuulostavat aina hyvältä. Kukapa sitä ei haluaisi! Mutta huomioi, että totuuden siemen ei ole tässä vaiheessa edes puhjennut.

Yhden kesän kova kesäkunto ei takaa vielä terveempää tulevaisuutta, eikä tuki- ja liikuntavammojen ehkäisyä. Hääpukudietti ei vähennä riskiä 2- tyypin diabetekselle tai sydän- ja verisuonisairauksille. Pelkkä 15 min ”tehokas” treeni ei poista istumatyön niska- ja hartiaseudun ongelmia. Nojoo.. listaa samantyyppisistä esimerkeistä voisi jakaa loputtomiin. Ymmärrätte varmaan pointin… ettei terveys, hyvä olo ja jaksaminen tule näistä treeni ja dietti- aalloista vaan usein tällä tiellä ajautuu karille. En kiellä etteikö se antaisi alussa hyvää kimmoketta, mutta harvemmin se on vienyt projektia jatkumon kautta elämäntapaan asti.

Olisi super tärkeää ymmärtää kokonaiskuva, se hyöty mitä ne paremmat valinnat itsellemme tuovat ja lakata vertaamista muihin. Sosiaalinen media ehkä vääristää totuutta, mutta miksi edes vertaamme itseämme johonkin joka on koko ikänsä vaikka urheillut? tai saati johonkin, jonka tietää käyttäneen tunteja kuvanmuokkausohjelmissa.

Treenaaminen on oikeastaan viimeisen 5 vuoden aikana kokenut ison suunnanmuutoksen. Alussa muotilajeihin nousivat ulkonäkölajit ja nyt myöhemmin alkaa suunta virrata onneksi terveellisempään ja toimintakyvyllisempään suuntaan. Onneksi! tätä on odotettu, ei vieläkään täysin olla päästy pinnallisuudesta irti eikä varmaan koskaan päästä, mutta kun valtaosa päästää irti, koen, että suunta on juuri se oikea. Tähän muutokseen tarvittaisiin mukaan niin terveyden – ja liikunnanala sekä kaikki sitä tukeva viestintä; vaikuttajat, tv, radio, lehdet ja jne…

Olisi hyvä löytää tapa huolehtia stressittömästi itsestä oman terveyden ja hyvinvoinnin arvostamisen kautta. Ja olla tyytyväinen siihen kuka on ja miltä näyttää! Stressittömyys ja terveelliset elämäntavat varmasti palvelevat parhaiten sitä sinua kuka oikeasti sisimmässäsi olet. Mikään pikadietti ei lähtökohtaisesti auta asiaan vaan porras portaalta parempien valintojen sisällyttäminen omaan päivittäiseen elämään.

Olen super tyytyväinen, että olen perusterve ja pystyn liikkumaan. Treenaaminen ei ole koskaan ollut itselleni pakkopullaa vaan asia, josta olen nauttinut pikkulikasta lähtien kilpailuhenkisyyden takia. Kroppa joka minulla on, on tullut täysin sen liikunnan ilon ja itsensä haastamisen kautta ei pikadiettejen tai narsistisen tarkkailun myötä. Syön terveellisesti ja varsinkin paljon sekä rakastan herkutella viikonloppuisin. En puntaroi itseäni enkä ruoka-annoksiani vaan syön sen verran kuin on nälkä! Niin kauan kun voin hyvin, treeni kulkee ja hymyillyttää, kaikki on enemmän kuin paremmin!

Aurinkoista viikkoa kaikille!

-O