Hyvinvointi & terveys

Onko kuntoutus ohi kun palaan kentille?

8 kk sitten en osannut odottaa tätä päivää nimittäin kausi alkaa ja olen pelikunnossa. Viime kaudella semifinaalin ensimmäisellä puoliskolla potkaisin konversiopotkun ja tukijalka petti alta. Tuomio eturistiside poikki ja kierukka revennyt. Tiesin, että hetkeen ei ollut asiaa kentille. Sinä hetkenä, kun loukkaantuu ja tietää, että on pitkään sivussa töistä, harrastuksista ja monista omista arjen perus asioista, ei edes osaa nähdä hetkeä jolloin palaa täysin takaisin omien juttujen pariin.

Loukkaantumiset syövät todella syvältä. Mutta niitäkin tulee meille kaikille jossain vaiheessa elämää. Urheilu toki nostaa riskejä, mutta ei muukaan elämä poissulje sairastumista tai onnettomuuksia.

Hetkessä eläminen on oma elämänpituinen tavoitteeni, mutta varsinkin loukkaantumisten jälkeen se tuntuu erittäin vaikealta. Sitä ajattelee jatkuvasti: ”Olisinpa jo terve”, ”sitten kun olen terve teen sitä ja tätä..” Laakereilla lepääminen ja siinä hetkessä eläminen on vaikeaa, suorastaan mahdotonta.


Kuitenkin jokainen vamma on jollain tavalla kasvattanut ja vienyt elämässä eteenpäin. 15- vuotiaana sitä ajatteli, että 6kk leikkauksesta ja pelaan taas täysillä fudista, koska lääkäri antoi kuuden kuukauden jälkeen vihreää valoa. Kas kummaa kierukan liitäntä ei pitänyt ja taas oltiin tähystyksessä, koska paluu ei ollut maltillinen vaan heti kaasu pohjassa. Nyt monta vammaa ja leikkausta kokeneena tämä reilu 8kk tuntuu lyhyeltä ajalta leikkauksesta. Tuntuu, että olen valmis pelaamaan, mutta silti ei kävisi mielessäkään lopettaa kuntoutusta.

Enää en ajattele kuntoutuvani pelkästään rugbyyn vain kuntoutan itseni loppuelämää varten. Jos olisin ollut fiksu, olisin aloittanut ”kuntouttamaan” itseäni jo 14- vuotiaana, jolloin en ollut kärsinyt vielä yhdestäkään isommasta vammasta. Elämä kuitenkin opettaa asiassa kuin asiassakin ja joskus opit täytyy hankkia kantapään kautta. En välttämättä olisi tässä ilman kuutta polvioperaatiota ja jokaista koettua matkaa takaisin pelikuntoon.

Kuvat: Petteri Peltonen

Mitä jatkuva kuntouttaminen sitten tarkoittaa? – Se tarkoittaa, että pitää huolen omasta kehosta. Huomioi kehon vaativat fyysiset ominaisuudet, vahvistaa ja tukee niitä oikealla harjoittelulla, levolla sekä ravinnolla. Se tarkoittaa hyvää alkulämmittelyä ennen varsinaista treeniä, hyvää loppuverkkaa. Se tarkoittaa tasapainoa levon ja harjoittelun välillä sekä sopivassa suhteessa kovia ja kevyempiä treenejä. Se tarkoittaa hyvää tasapainoa, koordinaatiota, liikkuvuutta, kestävyyttä ja lihaskuntoa. Tätä listaa voisi jakaa äärettömiin, mutta kiteytettynä itsestä huolehtiminen huomioiden eritoten omat heikkoudet. Omalla kohdallani polvien vahvistaminen on erittäin isossa roolissa.

Lauantaina alkaa kausi, mutta haluan suhtautua ensimmäiseen peliin kuin mihin tahansa treeniin: rentoutta, iloa ja oman parhaansa tekemistä! En usko, että tämä loukkaantuminen on viimeinen minkä tulen kokemaan, mutta en myöskään halua stressata tulevaa.

Upeita kesäpäiviä!

0 kommenttia

Kuinka paljon painan? – BMI.n mukaan lievästi lihava

Paino kiinnostaa… miksi? Ja onko sillä oikeasti mitään väliä, että kuinka paljon painamme, jos voimme hyvin ja olemme terveitä. Miksi painoa tarkkaillaan? Miksi painosta ollaan jo lapsien kohdalla huolissaan, vaikka kyseessä saattaa olla ihan normaali kokoinen lapsi. Aiheuttaako painon tarkkailu lapsena elinikäisen ongelman painonhallintaan?

Olen ottanut lähipäivinä tarkoituksen mukaisesti painon keskustelun aiheeksi. Olen kysellyt monilta painon merkityksestä, kokemuksia milloin paino on noteerattu ja millä tavoin.

Painan itse vähän päivästä riippuen noin. 63-67kg. Tänään kävin vaa’alla, koska en tiennyt mitä painan ja tulos oli 66kg. En seuraa painoa vaan omaa oloani ja sitä miltä kehossa tuntuu. Paino voi heitellä päivän mukaan muutamaa kiloa sinne tänne. 3 kg painon nousu ei ole vielä mikään painonnousu, joten ihan turhaa olet huolissaan jos vaaka joskus näyttää normaalia enemmän!

Olen kysynyt muutamalta asiakkaaltani, kun he ovat ajatelleet painavansa paljon, vaikkakin ovat olleet täysin normaali painosia, että kuinka paljon minä heidän mielestä painan. Vastaus on aina ollut n. 8-10 kg alikanttiin. Heille on tullut yllätyksenä, että näinkin lyhyt tyttö hyvässä kunnossa painaa melkein 70kg. Ja tässä juuri tullaan siihen asian ytimeen, että ei kannata tarkkailla yksiselitteisesti omaa painoa, koska siihen vaikuttaa moni tekijä. Saati verrata omaa painoa toisen painoon, kun meillä on jokaisella erilainen ja eri painoinen rakenne.

Huolestuttavin aihe, mikä keskusteluissa kävi ilmi oli painon tarkkailu lapsilla. Eräs kertoi, että tuttavan lapsen painosta oltiin huolissaan, koska se oli bmi- taulukossa ylärajoilla. Ei kuitenkaan huomioitu, että poika oli erittäin urheilullinen ja aktiivinen, lapseksi hänellä oli jo todella kehittyneet lihakset. Onko terveydenhuollon ammattilaisille iskostettu päähän ajattelumalli taulukosta, mihin kaikkien pitää vartalomallista riippuen mahtua, vai onko tähän tullut muutosta vuosien saatossa? Muistan itsekin koulussa kun terveydenhoitaja sanoi, että juuri ja juuri olin normaalipainoinen. Vatsalihakset näkyivät jo silloin ja en paljon muuta tehnytkään kuin urheillut. Onneksi kotoa olin saanut kasvatuksen terveeseen itsetuntoon, niin en ottanut aihetta kuullakseen. Toisilla eväillä, voisin tällä hetkellä jojoilla painoni kanssa jatkuvasti!

Moni urheilija on BMI-taulukon mukaan joko juuri normaalipainoisen rajamailla tai lievästi ylipainoinen… pitäisikö taulukkoon lisätä pykälä, missä huomioitaisiin, että lihas painaa enemmän kuin läski.

Tämän BMI- taulukon mukaan olisin taas lievästi lihava! Joten nyt varmaan ymmärrätte, että jos joku katsoo tästä taulukosta oletteko normaalipainoisia vai lihavia kannattaa tätä tietoa miettiä kahteen otteeseen.

Monien kanssa olen myös jutellut, siitä miksi he tarkkailevat niin paljon omaa painoaan? Lähes jokainen on sanonut, että koska painoa on tarkkailtu lapsesta asti. Joko terveystarkastuksessa lapsena on kuullut, että painoa pitää tarkkailla tai hallita, tai sitten se on tullut vanhempien tai valmentajien kautta. Olen oikeasti ihan aidosti huolissaan, että miksi kenenkään lapsen täytyisi tarkkailla omaa painoaan? Lapsen ei todellakaan pitäisi miettiä tälläisiä asioita vaan keskittyä olemaan lapsi ja elämään hetkessä.

Kannattaa miettiä tosi tarkkaan kun lapsille puhuu painosta, ettei siitä iskostu pinttymä lopun elämäksi päähän. Olisi hienoa, että lasten kohdalla keskityttäisiin tukemaan terveellisiä elintapoja ja panostettaisiin terveen itsetunnon rakentamiseen. Lapsena kohdattu arvostelu seuraa helposti koko lopun elämän eikä siitä ole niin helppo päästä irti myöhemmin.

Kuvat: Petteri Peltonen

Lopuksi haluan sanoa, että painolla ei oikeasti ole mitään väliä kun vain olet terve ja voit hyvin! Mikään tietty kilomäärä puntarissa ei rakenna vahvaa onnellisuutta eikä tarkkailu tuo koskaan elämään lisää särmää!

Huikeeta juhannusviikkoa!

40 Kommenttia

Toiminnallinen ulkotreeni yläkropalle

Toiminnallisuutta kannattaa lisätä perus salitreenien ohelle, jotta lihaksisto saisi erilaista ärsykettä ja kehitystä tapahtuisi. Lisäksi varsinkin kestovoimatreeni parantaa hyvin myös perusvoimatreeneissä jaksamista. Parempi sietokyvyn kynnys nousee ja treenien intensiteetti paranee. Muutenkin harjoituksen vaihtelu kehittää eikä liian pitkään kannata junnata samoissa treeneissä ja ohjelmissa.

Yläkroppa usein hyytyy toiminnallisimmissa treeneissä jalkoja nopeammin ja varsinkin puristusvoiman heikkous saattaa yllättää monet. Ihan perus roikunta aikaa vastaan on hyvä testi, josta huomaa hyvin, että pystyykö roikkumaan vai pettääkö puristusvoima.

Nyt kun ilmat ovat olleet ihan mielettömän hienoja, kannattaa ehdottomasti etsiä hyviä ulkotreenipaikkoja ja siirtää treenit ulos. Ulkona liikkuminen virkistää kummasti enemmän mieltä kuin sisällä treenaaminen. Käyn itse aina vaan kun pääsen tekemässä kaikki treenit ulkona, koska sisällä tulee muutenkin oltua ihan tarpeeksi! Ulkotreeneissä fiilis on ihan erilainen kun sisätreeneissä.

Yläkroppatreeni, x 5 kierrosta: 

Ropes, vuorokäsin 1 min

Monkeysbars edestakaisin

Köysikiipeily ylös ja paluu alas (joko käsivoimin tai jalkalukon avustuksella)

Lapapunnerrus x 10

Punnerrus x 10

Huippu hyviä ulkotreenihetkiä! 

Kuvat: Petteri Peltonen

8 Kommenttia

Kahvi osana omaa ja maapallon hyvinvointia

Suomalaiset juovat kahvia vuodessa 9,9 kg henkilöä kohden. Kahvin määrä on meillä suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa, joten jokainen voi miettiä samalla kuinka paljon yhteensä se tekee roskaa.

Itsekin olen kahvin suurkuluttaja ja kahvi kuuluu ehdottomasti omaan viikottaiseen arkeen. Päivässä juon noin 1-3 kuppia kahvia, joten kapseleiden määrä vaihtelee viikossa noin 7- 21 välillä. Siihen vielä, kun lisätään muidenkin juomat kahvit, niin roskaa tulee vahingossakin ja paljon.

yhteistyössä: Nespresso

Nykypäivänä puhutaan jatkuvasti enemmän jätteen ongelmallisuudesta ja ihmisten välinpitämättömyydestä. Roskaa heitetään luontoon ja rantaviivat täyttyvät muovista josta kärsivät meidän ihmisten lisäksi eniten eläimet. Itselle voi tuntua itsestäänselvältä kierrättää ja laittaa roskat roskikseen, mutta jostain syystä kaikille se ei ole.

Kahvikapselit ovat sopineet omaan arkeen loistavasti ja tykkään enemmän erikoiskahveista, vaikka tuleekin juotua myös ihan perus pannukahvia. Nespresson kahvikapselit ovat valmistettu alumiinista ja tästä syystä ne voidaan kierrättää tavallisessa pienmetallin keräyspisteessä. Hauska miettiä, että kierrätyksen jälkeen omat kahvikapselit pääsevät uudestaan käyttöön ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi pyörän osiin, kelloihin tai vaikka sveitsiläiseen linkkariin. Kuvassa oleva linkkari on valmistettu 24- kahvikapselista, voitteko kuvitella?

Näitä aiheita on hyvä jokaisen pohtia, vaikka juuri sen kahvikupillisen ääressä. Jokaisen olisi syytä kierrättää niin roskat, vaatteita ja tavaroita kuin ihan kaikkea mahdollista. Asiat voivat tuntua omassa elämässä hyvin pieniltä, mutta jos jokainen meistä paahtaisi hälläväliä- asenteella eteenpäin ei maapallon tilanne olisi lähivuosina kovinkaan hyvä. Mikään aktivisti en ole, mutta haluan kuitenkin kantaa vastuun omista valinnoista ja teoista. Ja paljon on myös itselläni parannettavaa monissakin asioissa.

Hyvä on pohtia kuluttaja niitä omia valintoja. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että tuntuu hyvältä juoda kahvini sekä puhua ja kirjoittaa näiden asioiden puolesta tietäen, että yritys sisällyttää kestävän kehityksen kahvitalouden periaatteet koko arvoketjuunsa, huomioiden: kahviviljelyn, tuotannon, logistiikan ja kahvikapseleiden kierrätyksen.

Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi, että: Nespresso on istuttanut kahvinviljelysten ympärille miljoonia puita tuottamaan happea, joten puiden hiilidioksidin sitomisen ja hapen palauttamisen takia takaisin ilmaan, ne torjuvat ilmastonmuutosta. Nespresson kahvinviljelysten vesihuolto- ja sadevesijärjestelmät on rakennettu ympäristöystävälliseksi ja ympäristölle haitallisia tuholaismyrkkyjä tai lannoitteita ei käytetä kahvinviljelyksessä. Tämä varmasti vaikuttaa myös kahvin laatutekijöihin.

Huippua viikkoa kaikille ja mietitään asioita kortta pidemmälle!

0 kommenttia

Terveellinen resepti -perinteinen kotiruoka makaronilaatikko

Makaronilaatikko on yksi omista lapsuuden lemppari ruuista. Joka kerta kun tulee syötyä makaronilaatikkoa omat lapsuuden muistot ja tuoksut lapsuuden keittiöstä voi jopa haistaa. Ei ole yksi tai kaksikaan kerta milloin olen toivonut, että voitaisiin tehdä makaronilaatikkoa kotona.

Julkaisin muutamia viikkoja sitten kuvia tästä ihan huipusta suomalaisesta lemppari ruuasta ja toivoitte reseptiä, niin nyt vihdoin pääsin rustailemaan reseptin tänne käytettäväksi. Olen varmasti aiemminkin maininnut, että olen resepteissä tosi suurpiirteinen ja määrät heittelen oman tuntuman ja fiiliksen mukaan, joten tässä lähes se resepti millä makaroonilaatikon tein, mutta varustaudu avoimin kokkaajan mielin ja muuta makusi mukaan.

Alussa paistoin kalkkunajauhelihan kanaliemikuution kanssa pannulla melkein kypsäksi sekä keitin pastan, johon lisäsin suolaa ja ripauksen sitruunaoliiviöljyä. Varo ettei pasta ylikypsy tai jauheliha mene kuivaksi, koska ne kuitenkin jatkavat kypsymistä uunissa.

Sekoitin kaikki nämä ainekset ensin kookosöljyllä voideltuun vuokaan:

Gluteeniton penne 300- 400 g

Kalkkunajauheliha 400 g

Punasipuli

1 suippopaprika

3 pientä porkkanaa

Lopuksi lisäsin joukkoon nestemäisen mauste-maidon:

3 kananmunaa

Kookosmaitotölkki

Soijamaitoa sekaan noin 1,5-2 dl

 Yrttisuolaa n. 1tl

Ripaus mustapippuria

Valkosipulijauhetta 1 tl

Basilico maustetta 2 tl

Yrttiseosmaustetta 2 tl

Uunin asetin 250 asteen lämmölle ja kypsensin niin kauan, että laatikko oli vetäytynyt kasaan. (n. 35-45min). Päälle raastoin ihan vähän 3% juustoa, ennen kuin laitoin uuniin. Kasviksia suosittelen ehdottomasti lisäämään makaronilaatikkoon, jotta saatte ruuasta ruokaisamman ja sisällytettyä myös kasviksia ruokaan. Helppo huijata myös perheen pienimpiä syömään kasviksia!

Suosittelen testaamaan!

4 Kommenttia