Hyvinvointi & terveys

Hampaiden hyvinvointi osana kokonaisvaltaista terveyttä

Postaus toteutettu kaupallisessayhteistyössä Oral- B. N kanssa.

Muistan, kun lapsena ainoa syy pestä hampaat, oli hyvän makuinen hammastahna, mitä tuli syötyä salaa, samalla kuin pesi hampaita. Nyt hampaita ei jättäisi mistään hinnasta pesemästä ja toki pesemisestä on muodostunut arjen rutiini, ihan kaikille. Jo sokeristen jälkiruokien syöminen aiheuttaa itselle olon, että haluan pestä hampaat heti sen jälkeen.
Hampaista täytyykin huolehtia ihan samalla tavalla kuin muustakin kehosta. Hampaiden ja ikenien kautta voi helposti levitä vakavatkin infektiot ja sairaudet. 
Lisäksi napostelu sekä hiilihapollisten sokerijuomien nauttiminen ovat aina huonoa suun terveydelle ja altistaa reikiintymiselle. Mitä enemmän sokeria syödään, sitä enemmän suussa on happoja, jotka aiheuttavat kariesta ja reikiintymistä. Myös hammaslääkärillä tulisi käydä säännöllisesti tarkastamassa, että kaikki on hyvin, mutta paras keino pitää hampaista huoli tapahtuu kotona.

Tärkeät tipsit hampaiden harjaamiseen:

  • Harjaa hampaat vähintään kaksi kertaa päivässä: aamulla aamupalan jälkeen ja illalla ennen kuin menet nukkumaan
  • Hapot heikentävät hammaskiillettä ja tästä syystä hampaiden harjaaminen heti hapollisten tai sokerista juomien jälkeen voi vahingoittaa kiillettä. Kannattaa huuhdella suu ensin vedellä tai odottaa, ennen kuin harjaa hampaat. 
  • Harjaa säännöllisesti fluorihammastahnalla. Fluori auttaa estämään reikien syntymistä hidastamalla kiilteen hajoamista ja nopeuttamalla uuden kiilteen syntymisen.
  • Älä paina harjalla liian kovaa, koska se voi aiheuttaa ikenien vetäytymistä.
  •  Käytä mieluummin sähköhammasharjaa. Sähköhammasharjan poistaa plakkia tehokkaammin kuin perinteinen hammasharja, varsinkin hammas/ienrajasta. 
  • Pidä sähköhammasharjaa aina paikallaan hampaiden päällä ja liikuttele rauhallisesti. Sähkötoiminto hoitaa itse harjaavan liikkeen. (tämän neuvon sain hammaslääkäriltä, olin itse tietenkin hangannut täysillä)
  • Kun olet harjannut hampaat, sylkäise hammastahna pois, mutta vältä liiallista huuhtelua, koska vesi heikentää turhaan fluorim vaikutusta
  • Käytä hammaslankaa päivittäin, koska hampaiden lisäksi se edistää ikenien terveyttä.

Olen pitkään halunnut sähköhammasharjan, ihan sen takia, että jokainen hammaslääkäri on sitä suositellut. Nyt sain käyttöön tämän Oral-B.n Genius 8600 sähköhammasharjan. Tykästyin heti, koska tästä löytyy 5 erilaista pesuohjelmaa: Pro clean, valkaiseva, hierova, hellä pesuohjelma sekä 3D daily clean ohjelma.
Varmaan jokainen hammaslääkäri kenellä olen käynyt, on sanonut, että harjaan hampaita ihan liian kovaa, ja se on näkynyt ikenissä vauriona. Tässä sähköhammasharjassa on painetunnistin, joka ilmoittaa heti, jos harjaan liian kovaa ja hammasharjan vauhti hidastuu. Ihan täydellinen mulle! 

Nyt on hyvä mahdollisuus ennakoita ja hankkia sähköhammasharja esim. joulupukin konttiin… valikoima kannattaa käydä jo tsekkaamassa, koska Gigantilla on tulossa todella hyvä Black Friday -tarjous Oral-B:n kanssa! (katso täältä valikoimaa!)

Pitäkää huoli suun ja hampaiden terveydestä, ei pelkän valkoisen hymyn vaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin takia!

Lähteet:

https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus#.XcAsXC0gmgQ

https://www.oralb.fi/fi-fi/suun-terveys/hammashoito-ja-suuhygienia

0 kommenttia

Palautumisen ja treenin välinen tasapaino hukassa

Urheilu on yhtä palautumisen ja äärimmäisen suorituskyvyn välillä tasapainottelua. Kun kilpaurheillaan, tehdään jokainen kisasuoritus niin hyvin kuin mahdollista, eikä silloin enää mietitä täysin terveyttä vaan sitä, että saadaan mahdollisimman kova suoritus aikaan. Taas treenaamaan mennään lähtökohtaisesti terveyden ehdoilla, jottei kova kisakausi katkea turhiin loukkaantumisiin.
Kilpa- ja ammattiurheilun välillä on vielä oma eronsa. Usein kilpaurheilijoilla on urheilun lisäksi opiskelut tai ammatti, joka vievät paljon aikaa sekä energiaa. Vaikka kuinka haluttaisiin panostaa lajiharjoitteluun, joudutaan valitettavasti myös panostamaan työhön.
Ammattiurheilijoilla usein taas on mahdollisuus panostaa 100% niin harjoitteluun kuin palautumiseen. Toki väliin mahtuu monia, joilla saattaa olla puolittaisia työviikkoja urheilun lisäksi, mutta jokainen ymmärtää, että kun joudut jakamaan aikasi jonkun muun kuin urheilun kanssa, on se aina pois siitä täydellisesti palautumisen ja harjoittelun yhtälöstä.

Liikuntabuuminen yhteiskunta painostaa tällä hetkellä kaikkia liikkumaan. Liikkuminen on hyvästä, mutta tasapaino liikunnan ja levon välillä on sitäkin tärkeämpää. Ja liikkua voi niin monella eri tavalla, aina ei tarvitse treenata täysillä! Ongelmaksi usein muodostuu se, että yritämme treenata samalla tavalla kuin kilpa- tai ammattiurheilijat. Mutta se ei vaan ole mahdollista eikä myöskään tarpeen. Lisäksi meillä on niin vääristynyt kuva siitä miten urheilijat oikeesti treenaavat. Kilpa- ammattiurheilussa ei treenata jatkuvasti täysillä, vaan harjoittelu on fiksusti jaksotettu huomioiden lajin vaatimat eri ominaisuudet, tekninen puoli ja palautuminen.

Täysillä tai ei ollenkaan

Suurin ongelma terveysliikkujilla on juuri siinä, että treenit vedetään aina joko ihan täysiä tai sitten ei treenata ollenkaan. Ajatellaan, että harjoituksen pitää aina olla isku vasten kasvoja ja nollata täysin esimerkiksi, vaikka kiireinen työviikko. Kun näitä iskuja tulee tarpeeksi, on kroppa niin rikki, ettei se kestä enää yhtään harjoitusta ja taas saattaa tulla pitkä ajanjakso ilman liikuntaa. Pahimmassa tapauksessa kroppa prakaa ja sen takia joutuu olemaan sivussa.
Ymmärrän, että on monista on vaikea treenata kevyemmin, koska se ei tunnu samalla tavalla kehossa, mutta aina voidaan palata yhteen faktaan: kehoa ei voi huijata! Keho kertoo kyllä heti, jos treenit ovat liian kovia, siihen nähden mitä se voi ottaa vastaan.

Nimi: terveysliikunta, tarkoittaa juuri sitä, miten se on kirjoitettu. Se on terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa, sen tarkoitus ei ole viedä terveyttä pois. Jos treenit tehdään aina täysillä, voi jo arvata, ettei hyvä heilu.
Jos harjoittelu on säännöllistä esimerkiksi 3-6 kertaa viikossa ja harjoitukset vaihtelevat kevyiden ja kovempien treenien välillä, on ok treenata myös kovempia treenejä. Silloin keho on tottunut kovempaan rasitukseen, eikä mene siitä rikki. Mutta mitä enemmän treenejä tulee viikkoon, sitä enemmän tasapainoa palauttavien kevyempien ja kovien treenien välille joutuu miettimään.

Kuvat: Jere Hietala / UA

Vaikka kuinka haluat uskotella itsellesi, että vain kovilla treeneillä on merkitystä niin fysiologisesti ollaan hyvin eksyksissä. Välillä on todellakin hyvä haastaa kehoa ja käydä äärirajoilla, mutta jokainen kova treeni vaatii taas vieläkin pidemmän palutumisajan. Lisäksi pitää ymmärtää oman hyvinvoinnin kokonaiskuva. Katsoa omaa liikuntataustaa, mitä on tullut aiemmin tehtyä, mitä olen tehnyt viimeisen 6kk aikana, jos olet viimeksi treenannut kovaa 5v sitten, et voi edes olettaa pystyväsi nyt samaan. Anna keholle aikaa, totuttele se pienemmillä askelilla ja valmista keho kohti kovempia harjoituksia. Kun keho saa tottua rauhassa harjoitteluun ja treenaat säännöllisesti, nousee rimasi hitaasti mutta varmasti ylöspäin. Huomaat, jo ihan muutamassa viikossa eron, kun voit ruveta lisäämään harjoittelussa tehoja.

Pohja pitää saada aina ensin kuntoon!

Juoksu on liikuntalajina ehkä tunnetuin ja koetuin esimerkki. Jokainen joka on joskus juossut säännöllisesti, tietää miten juoksu rupeaa jossain vaiheessa kulkemaan hyvin, kehossa tuntuu hyvältä ja juoksu rullaa eteenpäin. Sitten käy jotain, olemme pitkään juoksematta ja kun yritämme aloittaa juoksun uudestaan, se tuntuu ihan hirveältä. Kehoa särkee, askel painaa ja keuhkot meinaavat sanoa sopimuksen irti.
Tässä kohtaa huonoin vaihtoehto on juosta sitä vauhtia, mitä olit aiemmin juossut. Palaa niihin hetkiin milloin aloitit juoksun ja aloita samasta tahdista. Tee tukevia harjoituksia, jotta kehosi kestää taas rasitusta, huolla ja palauttele kehoa, jotta se on taas nopeammin valmiimpi uuteen harjoitukseen. Kukaan ei polkaise tyhjästä, luota lihasmuistiin ja pitkäjänteisyyteen niin tulosta tulee varmasti.

Malttia malttia… 😉

0 kommenttia

Tavoitteiden asettaminen tukena motivaatiota vai suorituspaineen lisääjänä?

Tavoitteiden asettaminen usein pelottaa. Kun tavoite asetetaan tulee itselle myös paine suoriutua tavoitteen mukaisesti, joka voi lisätä motivaatiota tai vähentää. Konkreettisuus on ehkä tärkeintä, kun asetamme tavoitteen. On järkevä oikeesti miettiä, onko tavoitteen saavuttaminen mahdollista ja missä ajassa. Tavoitteeseen pitää myös huomioida muu elämä. Kun kyseessä ei ole huippu-urheilu, jolloin koko arki keskittyy tiettyyn tavoitteeseen niin pitää ymmärtää, että vaikka kaikkensa haluaa tavoitteen eteen tehdä, se ei välttämättä ole aina mahdollista. Jos asettaa pelkän ison tavoitteen ilman mitään välitavoitteita, hyppää usein liian syvään päähän. Kaikki se, mitä teet tavoitetta kohti on itseasiassa kaikkein tärkeintä.

Tavoitteen konkreettisuus vaatii myös oman elämän ja varsinkin arkisten asioiden avaamista. Kuinka monta tuntia kuluu päivässä työhön tai opiskeluun, kuinka paljon muiden perheenjäsenten tarpeet rajoittavat vapaita tunteja päivässä tai esimerkiksi eläimet. Kun avaamme viikkoamme ja katsomme, kuinka paljon meillä on oikeasti aikaa viikossa panostaa meidän tavoitteeseen, huomaamme usein onko tavoite konkreettinen.

Unohdamme tai sitten emme vain halua myöntää, että kehomme ei kestä ihan kaikkea. Jos tavoittelemme liikoja, vaikka emme lähellekkään pysty tekemään niitä asioita, mitä meidän pitäisi tavoitteen eteen tehdä, emme koskaan voi edes saavuttaa sitä mitä haluamme. Usein myös motivaatio lopahtaa koko projektiin. Kukaan ei kestä jatkuvaa epäonnistumista, ja epäonnistumisen kierre, voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pakkosuorittamista. Jokainen tietää, että pakkosuorittaminen aiheuttaa vain enemmän epäonnistumisia.

Joskus on vaikea myöntää, että tähän en pysty. Jokainen on joskus pystynyt ehkä johonkin mihin enää ei ole mahdollisuutta. Voin itsekin myöntää, että haluaisin saavuttaa vaikka mitä, niin työn kuin treenaamisen parissa, mutta kaiken sumpliminen yhteen on usein ollut lähes mahdottomuus, varsinkin jos kaiken haluaa tehdä hyvin. Nopeasti sen huomaa, että jos on liian monta rautaa tulessa niin joku rauta kärsii. Se ei välttämättä näy ulospäin, mutta ison pakan hallinta ei todellakaan ole koskaan helppoa, sen olen viime vuosina huomannut. Vaikka olisitkin aikaansaava niin yli-ihmisyyttä ei ole pidemmän päälle olemassakaan, eikä varsinkaan kehoa voi huijata.

Mieli voi viedä kovaa vauhtia eteenpäin, mutta keho palauttaa nopeasti maanpinnalle.

Keho ilmoittaa heti, jos joku ei ole tasapainossa. Yliampuva tavoite ilmenee nopeasti kehon kautta, onko se saavutettavissa vai ei. Kun kehosta loppuu virta, niin sitä ei edes oma tekemisenhalu voi muuttaa. Tottakai myös mieli haluaa helposti luovuttaa liian aikaisin ja joskus meissä on paljon enemmän potentiaalia kuin uskommekaan. Mielen ja kehon välinen suhde pitää saada tasapainoiseksi, jolloin tavoite on helpompi asettaa oikein, jotta myös keho pystyy siihen halutussa ajassa.

Kuvat: Jere Hietala /Under Armour

Onko sitten pakko olla tavoitteita, jos haluaa voida hyvin? – Osalle hyvinvointi ja liikunta ovat tavoitteellisuutta ja se, että motivoidumme liikkumaan vaatii jatkuvaa kehitystä. Kun kehitystä ei tapahdu saattaa motivaatio loppua, tai jos ei ole mitään mitä tavoitella syö sekin fiilistä edes treenata.
Osalle taas jo tavoitteellisuus kuulostaa liian kilpailulliselta ja fiilis koko liikuntaa kohtaan menee. Tavoite voikin olla vaan terveenä pysyminen. Eikä silloin mitään yksittäistä tavoitetta tarvitsekaan olla tai välitavoitteita mihin täytyy päästä.

Tärkeä onkin miettiä omaa persoonaa. Mitä haluan tavoitella, onko se liikunnan ilo ja terveys vai kaipaanko jotain enemmän, jotain joka haastaa ja saan kilpailla. Oli se sitten mitä tahansa, niin tavoitteita on hyvin erilaisia, eikä tavoite sanaa kannata suoraan yhdistää pakkopullaksi. Uskon että, loppu peleissä jokainen meistä tavoittelee sitä hyvää fiilistä. Se minkä polun valitsemme sitä kohti on täysin jokaisen henkilökohtainen mieltymys…

Mukavaa loppuviikkoa!

0 kommenttia

Kiinni motivaatioon

Usein kesä vaatii veronsa ja syksyn tullen moni etsii uutta energiaa palata ruotuun. Miten se voikaan joskus olla niin vaikeeta, saada rutiinit takaisin esimerkiksi vaikka pitkän loman jälkeen. Tämän keskustelun käyn monesti asiakkaiden kanssa läpi, lomien paluun jälkeen, ja haasteita on hyvin erilaisia, tässä ehkä tyypillisimmät:

Loma on sitä aikaa kun arjen kiireet sivutetaan, aivoille annetaan lepoa ja rutiinit usein jäävät kokonaan. Osa löytää lomasta lisää energiaa harjoitteluun, mutta osalle aktiivisuus lomalla ei tulisi mieleenkään. Itse olen se, joka mielellään lomalla on se yliaktiivinen. Kerrankin on aikaa harrastaa ja tehdä kaikkea mahdollista ilman työkiireitä ja sitten sitä touhutaankin koko ajan. Ei hyvä valinta tämäkään, koska lepo ei todellakaan saisi olla yliarvostettua.

Teksi tehty kaupallisen yhteistyökumppanini Stadiumin kanssa, joka myös haluaa motivoida jengiä liikkelle!

SINÄ– Joka haluat lomalla juosta pää kolmantena, tehdä kaiken mitä et ole aiemmin ehtinyt tehdä ja treenaat monta kertaa päivässä- lepää myös lomalla. Ota rennommin, rauhotu ja siirrä vähän niistä harjoituksista siihen, että keskityt palauttamaan kehosi kaikelta siltä rasitukselta, mitä olet vapaa päivien aikana tehnyt. Keho ei kestä kaikkea kuormaa, suorittaminen voi vaan johtaa pahempaan ylirasitustilaan. Ja kun kerran on loma- keskity palautumiseen.

JA SINÄ- joka mielelläsi makoilet koko loman, syöt mitä sattuu etkä liiku. Yritä saada vähän lisää aktiivisuutta viikkoosi. Lisää muutama harjoitus viikkoon, nauti hyvästä ruuasta, mutta valitse välillä myös fiksumpia vaihtoehtoja, jotka tukevat kehon hyvää oloa. Lepo ja rauhottuminen on hyväksi, mutta keho kaipaa myös liikettä.

JA EN OLE UNOHTANUT SUOKAAN- Joka nauttii kesän festareista ja juhlista, vältä pitkiä putkia jolloin nukut vain muutaman tunnin yössä. Juhliminen yömyöhään on välillä hauskaa ja piristää mieltä kuunnella hyvää musiikkia sekä viettää iltaa hyvässä seurassa. Jatkuva yöunien laiminlyönti voi kuitenkin kostautua, me vain tarvitsemme unta, jotta jaksamme. Ja on turha kuvitellakaan, että muutaman tunnin yöunilla sitä jaksaisi treenata. Liikunta voi maksimissaan ollaan jotain tosi rauhallista, joka ei rasita kehoa yhtään enempään.

Hyvä muistaa, että lomalla voimme oikeastaan tehdä ihan kaikkea kun teemme sen sopivassa suhteessa ja tietysti arki on erilaista. Ruotuun joutuu meistä jokainen palaamaan loman jälkeen, mutta monista eri syistä. Usein on myös kiva palata arkeen, jolloin on helpompi syödä ja liikkua säännöllisesti sekä unirutiinitkin ovat usein samat.

Jos tuntuu, ettei millään meinaa saada esim. liikuntatottumuksia kuntoon ja vaikea löytää motivaatiota takaisin liikkumiseen kannattaa oikeasti miettiä: miksi liikun? Mitä liikunta on aiemmin saanut mussa aikaan? Voinko paremmin kun liikun vai huonommin? Tarviiko mun liikkua joka päivä vai riittääkö alussa vähempikin?
Sama pätee ravitsemukseen ja lepoon… voit vain kysyä itseltäsi miksi, minkätakia syön terveellisemmin, minkätakia mun pitää nukkua enemmän?
Uskon, että jokaiselle löytyy syy huolehtia itsestään on se sitten: parempi olo, jaksaminen töissä, pysyminen terveenä, jaksaminen lasten kanssa, positiivisempi mieli.., jokaiselle se on oma ja henkilökohtainen ja jokaisen kannattaa löytää se oma syvin syy, jotta motivaation löytäminen on helpompaa. Kun tiedämme syyn huolehtia itsestämme, ei motivaation etsiminen ole niin hankalaa. Ja tähänkin voin sanoa, ettei mitään saa ilmaiseksi, mutta asenteeseen voi vaikuttaa täysin ilmaiseksi.

Stadiumilla on kampajan ”101 – treenivinkkiä”, jos kaipaat vinkkejä aktiivisuuden lisäämiseksi viikkoihin, suosittelen käymään lukemassa vinkkejä TÄÄLTÄ! Vinkkejä löytyy ihan laidasta laitaan arkiaktiivisuuden lisäämiseksi helpoilla kikoilla, ja jotain mitä voit lisätä omaan harjoitteluun. Mun suosikit oli kyllä nämä: ”#10 Plogging = ekoteko + tehokas treeni”, eli roskien keruu samalla kun esimerkiksi lenkkeilee. ”#59 Vie lapset treeneihin ja treenaa samalla itse. ” Olen aina miettinyt, että miten vanhemmat saisi treenaamaan samalla kun vievät lapsensa esim. jalkapallotreeneihin. Kentän laidoilla on hirveästi tyhjää tilaa, missä jokainen vanhempi voisi nojailun ja puhelimen räpläämisen sijasta tehdä vaikka lihaskuntoharjoituksen. Lisäksi tämä: ”#29 Motivoi itseäsi uusilla treenivaatteilla.” tykkään itse siitä, että treenivaatteet ovat sellaiset mistä itse tykkään, mutta lisäisin vielä tähän, että kun hankin uuden treenivaatteen niin esimerkiksi kierrätän jonkun sen tilalta pois.

Inspiroivaa viikkoa kaikille!

0 kommenttia

Opettele kuuntelemaan kehoa ja mieltä

Elämme keskellä jatkuvaa informaatiotulvaa. Tietoa tulee joka tuutista, vaikka esimerkiksi juuri hyvinvointiin liittyen. Edellisellä viikolla luemme, että aamulenkille kannattaa mennä tyhjällä vatsalla ja seuraavalla viikolla suositellaan taas, että jotain pitäisi syödä ennen aamulenkkiä. Joku suosittelee tehokkaimmiksi treeneiksi nopeita hiit- treenejä ja taas toinen lähde painottaa rauhallista joogaa tai pitkäkestoisia kestävyysharjoituksia. Tietoa tulee ihan kaikkialta, osa pohjautuu tutkimuksiin, osa on taas vaikuttajien mielipiteitä ja tähän vielä lisänä toimittajien ideat pikavinkeistä ja treeneistä lehdissä.

Kehomme on oikeasti fiksu ja ilmoittaa tarpeista, mitä tulisi täyttää. Esimerkiksi väsymys ja nälkä kertovat kehon energiavajeesta ja iloinen ja energinen olo siitä, että keho toimii. Usein tietotulva saa meidät väärille poluille, jolloin emme enää kuuntele kehoa vaan hurahdamme kokeilemaan, jotain, mikä ei välttämättä tee ollenkaan hyvää keholle saati mielelle.

Monesti meidän keho on juuri se, joka kertoo mitä se oikeasti tarvitsee. Kova kiire ja suorittaminen voivat aiheuttaa kapean katseen, mihin syvälle omaan sisimpään katsominen ja kehon tunteminen ei enää mahdu mukaan. Ei todellakaan ole helppo pysähtyä kuuntelemaan kehoa ja selvittämään, missä menee pieleen, mutta tässäkään asiassa ei ole oikotietä onneen. Vaikka kuinka saamme tietoa joka puolelta, on hankala tietää mikä toimii kenellekin. Olemme kaikki yksilöitä, hyvinvointi määräytyy niin monesta tekijästä, että on mahdotonta, että maailmassa olisi yksi ainoa tapa joka toimisi kaikille. Ja juuri tästä syystä, jokaisen on pakko kuunnella omaa kroppaa ja mieltä.

Läsnäolo.. on määritelmä, mikä korostuu nykypäivänä. Läsnäolo elämässä antaa elämästä paljon enemmän irti, kuin tuulispäänä asiasta ja paikasta toiseen tarpominen. On upeaa menestyä, saavuttaa asioita ja mennä elämässä eteenpäin, mutta jos vauhti ottaa paikkansa hetkessä elämisestä niin mistään saavutuksista ei pysty aidosti nauttimaan. Menestyä ei kuitenkaan kannata ilman läsnäoloa, läsnäolo on myös yksi tapa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Kun olemme läsnä niin osaamme myös paremmin rentoutua ja nauttia oikeasti asioista juuri sinä hetkenä, kuin ne tapahtuvat. Pystyn osoittamaan sormella suoraan itseäni tässä kohtaan. Olen kokenut monta kertaa sen, että olen painanut eteenpäin kovaa vauhtia ja pysähtynyt vasta pidemmän taipaleen jälkeen ihmettelemään, mitä kaikkea siistiä sitä onkaan tullut tehtyä. Mutta jälkiviisaana sitä on ajatellut, että miten paljon siistimpää olisi ollut istua alas ja oikeesti elää siinä hetkessä kuin kaikki tapahtuu, eikä vain jälkikäteen pikakelata kulunutta vuotta ja sen tapahtumia. Tottakai me kasvamme jatkuvasti ihmisinä, mutta jos jotain olen viimeisten viiden vuoden aikana oppinut niin tilanteissa elämistä ja nauttimista. Naama on entistä enemmän hymyssäsuin, kun antaa itselle tilaa nauttia saavutuksista ja onnistumisista, ilman, ettei edellisen projektin loppua aloita jo seuraavaa, tavoitellen kokoajan jotain isompaa. Haluan olla enemmän läsnä omassa joka päiväisessä elämässä, niin kotona kuin töissä.

Läsnäolo itsensä kanssa auttaa meitä myös olemaan läsnä muiden kanssa.

Olen huomannut, miten iso merkitys vaikka omassa työssä valmentajana läsnäololla on merkitystä. Kun olen läsnä siinä miten teen, on paljon helpompi olla myös läsnä valmennustilanteissa ja huomioida jokainen asiakas mahdollisimman hyvin. Sama pätee ihan ystäviin, perheeseen, parisuhteeseen. Jos on itsensä kanssa läsnä on paremmin läsnä myös perheenjäsenten tai ystävien kanssa. Lisäksi kun olemme läsnä omassa kehossa ja hyvinvoinnissa, voimme paremmin ja välitämme myös hyvää oloa ja fiilistä ympärille.

Vaikka erilaista tietoa ja inffoa saamme jatkuvasti ja mieli harhailee aiheesta toiseen, niin on hyvä pysähtyä joka ikinen päivä jossain vaiheessa ja nollata pää kaikelta turhalta. Keskity just siihen hetkeen, koita olla niin läsnä siinä hetkessä kuin ikinä pystyt. Jos keskittyminen herpaantuu alle minuutissa johonkin muuhun, niin tiedät, että jotain pitää ruveta muuttamaan omassa läsnäolossa. Läsnäolo kertoo myös sen, voimmeko hyvin vai emme. Opimme pikkuhiljaa myös tulkitsemaan omaa kehoa ja mieltä. Jos mulle sopii aamulenkit tyhjään vatsaan ne eivät välttämättä kaikille sovi, tutustu ja tulkitse omaa kehoa. Kuuntele ja tunne miten keho reagoi kun testaat jotain uutta, niin sieltä se vastas yleensä parhaiten löytyy.

kuvat: Petteri Peltonen

Ihanaa sunnuntaita!

0 kommenttia