epämukavuusalue

Vihdoin pääsen kertomaan viime reissun surffauskokemuksesta. Nimensä mukaisesti:  maailman vaikein laji! – Tuli huomattua, että paikkaansa pitää tämä titteli.

Olimme joulukuussa reissussa ja kohteeksi valikoitui paikallisten mukaan ”Euroopan paras surffikohde” eli Espanja, Fuerteventura. Parhaasta en osaa sanoa, mutta ihan mielettömän kovia aaltoja löytyy jos haluaa ja kokemus riittää.

Kävimme muutaman päivän kurssilla Protest Surfschoolissa- Espanjalaiseen tyyliin hetki kuivaharjoittelua ja samantien aaltojen keskelle tosi toimiin. Ensimmäisenä päivänä aallot olivat onneksi pieniä, mutta seuraavalla kerralla alkoi jo mennä pelon puolelle. Ekalla kerralla kun kerran pääsi kunnolla laudan päälle edes hetkeksi tuli voittaja fiilis. Toiselle kerralla osasi jo fiksummin katsoa sopivaa aaltoa ja ranta-aaltojen kyytiin hyppääminen luonnistui hyvin. Seuraavat lomakohteet valikoituvat varmasti myös surfauksen perusteella.

Tärkeimmät opit

Laudan pitäminen aina pitkittäissuunnassa jottei aallot heitä lautaa päin naamaa. Odotetaan sopivaa aaltoa ja kun sopiva tulee niin käsin ”melominen” on kaikkein tärkein, sillä saadaan hyvä vauhti alkuun ja kun aalto lähtee viemään punnerretaan ylös ja hypätään laudalle. Tasapaino on kaikki kaikessa ja painopiste pidetään melko alhaalla. Tämän kaiken on tapahduttava nopeasti. Laudan päällä kropan painopisteellä päätetään suunta. Laji on fyysisesti raskasta, joten kannattaa rauhassa katsoa aina uutta aaltoa, eikä väsyttää itseä ihan loppuu. (Niin kuin me teimme alku fiilareissa 😉 .)

Aluksi melkein jokaisella yritykselle tuli monta kuperkeikkaa heitettyä aallon mukana pinnan alla. Laji vaatii kärsivällisyyttä ja oikeaa ajoitusta. Lauta millä harjoittelimme oli harjoituslauta eli ihan erilainen kuin kunnon surffilaudat. Niko selvitti, että mitä taitavampi surfaaja sitä pienemmäksi laudan koko menee. Ehkä sitten joskus 😉

Mikä tekee lajista vaikean?

Surfaus näyttää vaikealta, mutta todellisuudessa on kymmenen kertaa vaikeampaa, eikä lumilautailu taidoilla ole surfauksen kanssa tekemistä, muuten kuin suunnan muutoksissa. Lajista tekee vaikein se, että aallot tulevat juuri sieltä suunnasta mistä haluavat sekä määrittävät itse onko 20 cm kokoisia vai 5 m. Ei voi vaan päättää, että tänään haluan surfata vaan kaikki on kiinni ilmasta (tuulesta). Rannan pohja on myös vaikea arvioida, sillä jos pohja on täynnä kiviä tekee se kaatumisesta vaarallisen, suosittelen suosittuja surffirantoja. Lisäksi kannattaa varoa muita surfaajia tai uimareita, itsekin sain kurssilla kaverin laudan päin naamaa.

Kokemus oli todella upea vaikka itselleni vesi ei ole mikään lemppari elementti. Surffaaminen vaatii tarpeeksi hyvää uimataitoa ja rohkeaa asennetta! Olen pitkään halunnut jo kokeilla kyseistä lajia, nyt onneksi menimme vain!  Suosittelen kokeilemaan, jos vähänkin kiinnostaa. Muutenkin kurssin alussa harjoitellaan vaan laudalle nousua ja oikeaa ajoitusta sekä pysytellään enemmän ”valkoisissa” aalloissa. Eli alussa rannasta ollaan vain 20-30 m.

Tämä oli ehdottomasti vuoden 2015 mahtavin lajikokemus, en edes saa tänne sanoiksi kuvattua mitä fiiliksiä surffaaminen sai aikaan. Pakko tänä vuonna päästä johonkin uudestaa laudan päälle. Unelma olisikin joskus harrastaa kyseistä lajia viikoittain.

Kivaa viikonloppua!

-O

Lukijan pyynnöstä seuraavassa postauksessa on 15min tehokas kotitreeni, joka sopii varsinkin aamuun. Aamulla treenaaminen piristää kummasti. Ymmärrän, meitä on sekä aamu että ilta-ihmisiä ja toisille aamulla treenaaminen on ylitsepääsemätön este. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan 2 viikkoa, jos neljänä aamuna heti herättyä koitat liikkua. Lähteä ulos juoksemaan/kävelemään tai jos teet vaikka tälläisen kotijumpan, niin uskon että suurin osa voisi löytää tästä arkirutiinin. 😉

Tämä jumppa on hyvin alakroppa painotteinen, mutta jos hiki ei puske päälle niin ihme! Laitetaan seuraavaan treenipostaukseen muitakin kehon lihaksia.

3 kierrosta, välissä muutaman minuutin tauko. Kaikki liikkeen suoritetaan putkeen, (5min=kierros + tauko ennen seuraavaa settiä). 

15 x burbee

24 x kyykky

24x  askelkyykky

24 x askelkyykkyhyppy

12 x Kyykkyhyppy

Haastetta voi lisätä nilkkapainoilla, tai kahvakuulalla. 

Oona

Polven kuntoutuksen aloitin heti päästyäni sairaalasta kotiin. Alku fiilikset polvesta olivat jesarilla teipattu pallo, joka ei todellakaan liikkunut mihinkään. Päivä päivältä kuitenkin liikkuvuus on parantunut ja koko ajan pystyy tekemään enemmän.  Motivaatiota olisi lähteä jo lenkille, varsinkin kun upeat syys-säät ovat suosineet, mutta vielä pitää malttaa, kunhan ekana pystyisi edes kävelemään ilman apua. 😉

Kuvan housut

Paljon on tullut yhteydenottoja muilta polvi- ”potilailta” ja pyyntöä kuntoutus/vahvistus ohjeista, joten nyt on hyvä kirjoitella vaihe vaiheelta miten tästä edetään kohti koviin ja kuormittaviin treeneihin.

Ensimmäiset askeleet kuntoutuksessa: 

1. Jalan koukistus- ojennus. Mahdollisimman nopeasti kivun rajoissaa kannattaa aloittaa liikkuvuuden hankkiminen. (kuminauhan lisääminen mukaan)

2. Jalan nostot eri kulmista suorana- suoran reisilihaksen harjoittelu (etureisi). Lihaskato leikkauksen jälkeen on ihan jäätävä, joten suosittelen pumppailemaan niin paljon kun vain jaksat suoraa jalkaa etureiden voimalla ylös, jotta lihastasapaino jalkojen välillä ei heikentyisi.

3. Heti kun saat lääkärin/fyssarin luvan niin painonsiirtoa leikatulle jalalle. Usein terveen jalan lihakset kuormittuvat leikkauksen jälkeen todella paljon kun paino on jatkuvasti samalla puolella kroppaa.

4. Kevyt kuntopyöräily. Ei vastusta ja penkki niin korkealla aluksi, ettei polvea tarvitse pitää liian koukussa. Liikettä polveen rauhallisesti.

5. Ja ehkä paras tapa aloittaa polven vahvistus ja aerobinen harjoittelu on uinti/vesijuoksu. Uinti ei kuormita polvea, mutta samalla saa todella hyvän ja vahvistavan treenin tehtyä. Vedessä liikkuminen on paljon helpompaa. Suosittelen kuntoutuksen aikana ihan 1-3krt/vk käymään altaassa.

Itselleni ehdottoman tärkeää on veteen meno, aluksi vesijuoksua ja käsiuintia ja heti kun pystyn niin ihan normaalia uintia ja potkuja. Uinnissa saa tekemisen meininkiä joka on taas se treenaamisen tärkein arvo minulle. Jokaisen treenin haluan tehdä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ajasta saan mahdollisimman paljon irti. Tehokkuus ei aina tarkoita täysillä tekemistä vaan kokonaisvaltaista harjoittelua mahdollisimman laadukkaasti. Ja kun laatu on kunnossa voi tempoa nostaa. 😉

 Oli ihan pakko ostaa uudet sporttibikinit joilla kehtaa hallin puolelle mennä, vanha 152cm- kokoisille suunnattu Tyr.in uimapuku ei ehkä enää mene niin sutjakasti päälle kuin viime kuntoutuksen aikana vuonna 2012 🙂

Kuitenkaan mikään ei kuntoutuksessa auta jos ei asenne ole kohdillaan! (ei edes uudet bikinit) 😉

Heippa kaikille ja iloiset uutiset heräämöstä!
8.45 alkoi leikkaus ja leikkaukseen oli varattu monta tuntia. Aluksi epäiltiin kierukan lisäksi eturistisiteen mahdollista uusimista, mutta leikkauksessa sain tiedon, että melkein 5 vuotta sitten uusittu eturistiside on erittäin hyvässä kunnossa, joten magneettikuvat olivat antaneet väärää inffoa ja alle tunti meni pöydällä kunnes tyttö kärrättiin osastolle.
Lopulta vain pieniä osia poistettiin sekä luupiikki. Joten ihan mahtavia uutisia, viikon päästä jo pyörän selkään ja mummosoppaan vesijuoksemaan 🙂

Täällä sairaalassa vielä keppisankarina odottelen kotiin lähtöä hymyissä suin. Kiitos ihan mahtavalle ortopedille Jan Lindahlille sekä kaikille sairaanhoitajille. Tästä hommat jatkuvat fyssarini Jarno Keskisen kanssa.

Arvostus terveyttä kohtaan nousee entisestään. Urheilija ei tervettä päivää näe, mutta nyt suurin tähtäin on polven kuntoutuksessa ja tukilihasten vahvistamisessa, saa nähdä mikä onkaan tämän gimman seuraava tähtäin/haaste 😉

Mieletöntä viikonloppua kaikille!!

ps. Jos olet tykännyt blogistani sekä kokenut sen motivoivaksi voit käydä äänestämässä sitä motvoimmaksi hyvinvointiblogiksi täällä:

http://www.fitoona.com/wp-content/uploads/2015/10/indiedays.jpg

Taas Fitness Expo lähestyy ja some täyttyy, jäätävän kovista kunto-kuvista. Harvoin kukaan kuitenkaan korostaa vointia tai sitä, että kunto ei olekaan sellainen missä pysytään ympäri vuoden. Paljon Fitnesstä arvostellaan negatiivisesti, mutta ainahan kolikolla on kääntöpuolensa ja joukkoon mahtuu myös niitä harrastajia kellä järki pysyy päässä, jalat maassa ja tiedostetaan lajin rajuus niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tärkeää olisi myös jakaa tätä tietoa julkisesti. 🙂

Haluankin puhua teille kaikille, niin nuorille kuin vanhemmillekin, että fitnesskisoihin tähdätty kunto on vain tietyn ajan jakson kunto. Laihdutusprosessi on todella rankkaa ja jos sitä ei terveellisyyden rajoissa tehdä voi se aiheuttaa pahempiakin ongelmia kehon toimintaan.

Kun puhutaan nesteettömästä kropasta tiedetään jo heti ettei se ole hyväksi terveydelle, sillä suurin osa elimistöstämme on vettä. Jos nestettä ei ole tarpeeksi ei olotila tietenkään ole skarppi eikä myöskään pidemmän päälle kuivuminen tee hyvää nivelille tai ylipäätänsä terveydelle.

Joten muistakaa, että kisaajat valmistautuvat diettaamalla kisaan 7-3kk kunnosta ja lajista riippuen. Loppupeleissä tärkeintä on itsestä huolehtiminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siitä kannattaa pitää kiinni läpi koko elämän, eikä sokaistua ”fitness”-kuntoon. Kisakuntoa on turha kadehtia vaikka voin jo omasta kokemuksesta sanoa, että projekti vaatii kovaa kanttia henkiseltäkin puolelta ja arvostan suuresti jokaisen näkemää kovaa työtä tätä kuntoa varten. 🙂

Tässä hyvä vertailu siitä miltä itse näytin 56kg kisalavalla ja taas normaalisti 65kg. Voin paljastaa, että olen tyytyväisempi oikean puoleiseen kuvaan niin ulkomuotoon kuin myös siihen pirteyteen ja raikkauteen. Varsinkin viimeinen kuukausi ennen kisoja olin niin ärhäkkä tapaus, että sille Oonalle sanon mielusti HEIHEI! 😉

Vai mitä mieltä olette?

Tsemppiä kaikille kisalavoille & Mukavaa iltaa kaikille bloggareille Blog Awardseihin (multa jää ne tällä kertaa väliin) & Kivaa viikonloppu kaikille!