Makean himoa on varmasti joskus jokaisella. Omaan makeanälkään riittää helposti hedelmät ja marjat, mutta niistäkin on kiva taikoa välillä jotain vähän spessumpaa. Tässä kolme erilaista vaihtoehtoa, mitkä sopivat esim. makeanälkään jälkkäriksi tai vaikka iltapalaksi.

Banaanipannarit:

• 3 banaania (muussattuna)
• 3 valkuaista
• Banaaniproteiini 2 rkl
• Kaurahiutale 0,5 dl
• Kookosjauhoa 0,5 dl
• Leivinjauhoa 1 tl
• Ceyloninkanelia 1 tl

Sekoita kaikki ainekset kunnolla keskenään, ja paista miedolla lämmöllä kannen alla. Banaaniletut hajoavat todella helposti, jos niitä lähtee kääntämään liian aikaisin ja jos taas paistaa liikaa ne palavat, joten ole tarkkana paiston kanssa. On tullut itsekin menetettyä muutamaan otteeseen hermot näitä paistaessa. Maltti on valttia!

Bananasplitti:

• Banaani
• Turkkilainen jogurtti
• Mansikoita
• Kiiviä
• Kaakaonibsejä
• Kookoslastuja
• Hunajaa

Uunibanaanit:

• Laita uuni 150 asteeseen, viillä banaani keskeltä ja laita uuniin
• Kun banaani on kypsynyt ja pehmeää sekä tulee uunista laita banaanin väliin raakasuklaata sulamaan
• Lisukkeena tässä on pakkasessa jäädytettyä turkkilaista jogurttia, jonka seassa on hunajamelonia.
• Lisäksi voit lisätä päälle. esim, mansikoita, mustikoita, kaakaonibjsejä ja kookoslastuja.

Banaani on ihan paras jälkkäreihin, siinä on tarpeeksi makeutta! Näistä pisin aika meni banaanilettujen paistossa, muuten tosi helppoja ja nopeita. Mutta taivaallisen hyviä! Suosittelen testaamaan, eikä raikkautta puutu!

Nautinnollisia kokkailuja!

Ihan super kiva, kun laitatte aina viestiä jos joku mun ruuista näyttää siltä, että haluatte päästä sitä testaamaan. Julkaisinkin instagram- storyn puolella videon missä vetelin tyytyväisesti kookosmaitoa makaroonilaatikkoon ja siitä tuli monia kyselyitä perään. Teen aika usein makaroonilaatikkoa ihan sen takia, että se oli pikku likkana mun yks suosikki ruuista sekä kun sitä tekee sen vuoallisen, niin varmasti riittää muutamalle päivälle.

Olen jo pitkään tehnyt makaroonilaatikon omalla tvistillä. Lisään sekaan kasviksia, kuten tässä on kesäkurpitsaa, kaalia, paprikaa, porkkanaa ja sipulia. Sekä maidon olen vaihtanut kookosmaitoon. Makaroonilaatikko saa vähän erilaisen maun, sekä toki hyvä lisätä annokseen kasviksia.

Kuvat nappasin äkkiä, ennen kuin ruoka meni parempiin suihin! Ei siis mitään pro matskua, mutta tässä koko setin resepti:

• 400g kalkkunan jauhelihaa (voi tehdä myös naudan jauhelihalla)
• Lihaliemikuutio
• 400g Täysjyvä makaroonia
• Puolikas kesäkurpitsa
• 1 suippopaprika
• 3 porkkanaa
• Kasvissekoituspussista puolet (sis. porkkanaa, kaalia, sipulia)
• 2-3 kesäsipulia
• 2-3 valkosipulinkynttä

Paista ensin jauheliha lihaliemikuution kanssa ja keitä makarooni. Jonka jälkeen sekoita kaikki ainekset keskenään. Voitele vuoka kookosöljyllä ja lisää sekaan sekoitettuna;

• 1.5-2 tölkkiä kookosmaitoa
• 2 kokonaista kananmunaa, 2 valkuaista
• pippuria
• Suolaa 1 tl
• Yrttimausteita 1 tl
• Chili- jauhetta 0,5-1 tl
• Tykkään itse myös esim. pastarossa mausteesta

Kun olet sekoittanut ainekset keskenään, kaada kaikki suoraan vuokaan. Usein jos huomaan, ettei nestettä ole piripinnassa, lisään mukaan kookosmaitoa. Tämän jälkeen voit halutessasi (ei pakko) laittaa esim. kevyt juustoa tai itse tykkään laittaa vuohenmaidosta tehtyä juustoa päälle. Paista uunissa 250 asteessa 30-40 min, niin että pinta ruskistuu kunnolla ja neste tiivistyy. Anna vielä jäähtyä ennen kuin rupeat syömään. Helppoa ja hyvää!

ps.. ja usein makaroonilaatikko on parempaa jopa seuraavana päivänä valmistamisesta!

Ei muuta kun nauttimaan! 😉

Jokainen toivoo joskus, että olisipa samanlainen kroppa kuin jollain toisella, mutta jokainen meistä myös tietää, että se oma keho kannattaa hyväksyä sellaisenaan, koska keneltäkään muulta emme tule koskaan näyttämään, eikä onneksi tarvitsekaan.

Kehossa näkyy geenit, kokemukset, huolenpito ja ikävuodet. Ikävuodet muokkaavat meidät lapsen vartalotyypistä aikuisen vartalotyyppiin ja siitä vielä vanhemman vartalotyyppiin. Niin se ihmisenbiologia menee. Mutta vuosien aikana tekemämme asiat näkyvät myös kropassa. Ruumiillinen työ vs. toimistotyö. Eri liikuntaljit ja ylipäätään fyysinen aktiivisuus. Syöminen ja nukkuminen. Vammat ja loukkaantumiset näkyvät myös kehossa, sekä naisilla raskaus.

Kun kuulen jonkun nuoren sanovan: ”Haluisin samanlaisen kropan kuin sulla” niin on hyvä muistaa, että kroppa on geenien ja kaikkien niiden ikävuosien muokkaama tulos. Kaikki se liikuntatausta, mitä on ollut aiemmin näkyy kehossa. Kukaan ei synny valmiiksi sporttiseen kroppaan vaan aika muokkaa kehoa siitä mihin geenit ovat sen alunperin luoneet.

Kehossa tapahtuu jatkuvasti pieniä muutoksia, enkä ainakaan itse henkilökohtaisesti niitä pelkää. Jalkapallo aikoina olin 10kg kevyempi ja toki paljon nuorempi. Kuntosaliharjoittelu ja kaikki aikaisempi liikuntatausta on muokannut kehoni siihen mitä se on tänä päivänä, unohtamatta kuitenkaan sitä, että olen pyrkinyt syömään todella terveellisesti ja edelleen liputan terveellisen ruokavalion perään. Terveellinen ruokavalio ei todellakaan ole mitään hifistelyä ja fitnesskisa- ruokaa vaan ihan kunnon kotiruokaa terveellisillä tvisteillä. Painotan monipuolisuutta kasvipainotuksella, mutta syön ihan kaikkea. Monia tietoisia valintoja olen tehnyt tässä vuosien mittaan, mitä olen jättänyt pois arkiruokavaliosta, mutta mitään tarkkailua ja punnitsemista en suosi.

Ajattelin tuoda kuvasarjalla vähän ilmi, miten oma kroppani on muuttunut vuosien varrella sekä tottakai riippuen mikä ajanjakso vuodesta on meneillään. Onko kausi päällä vai lepovaihe, sekin vaikuttaa kehoon. Lisäksi itselläni on ollut paljon urheilun aiheuttamia loukkaatumisia, jotka ovat jo itsessään muokanneet paljon omaa harjoittelua sekä kehoa.

Saliharjoittelu tuli itselläni kuvioihin jo vuonna 2007/08 oheisharjoitteluna jalkapallon ohelle. Fitnesskisojen aikaan painoin saman verran kuin jalkapallovuosina, eli kisapaino oli noin 52-53kg, kun fudisvuosina se oli korkeimmillaan 54kg. Enää en ole sen jälkeen painanut lähellekkään alle 60kg. Ja on hyvä muistaa, että paino nousi todella nopeasti takaisin yli 60kg. Kuitenkin rehellisesti sanottuna kisojen jälkeen oman kehon ja painon saavuttaminen kesti 1-1.5 vuotta. Vasta sen jälkeen koin, että olen taas omassa kehossa ja terveydessä. Eli vaikka en kadu kisaamista ja arvostan sitä kokemusta mitä siitä sain, en silti menisi enää ikinä lajin pariin. Enkä muutenkaan halua enää ikinä laihduttaa, se ei todellakaan ollut oma juttu. Omalla kohdalla se ei todellakaan vienyt suorituskykyä ja terveyttä eteenpäin vaan ihan toisinpäin.

Kilpaurheiluissa on aina riskinsä, fitnesskisoissa riskit ovat varsinkin naisilla hormonitoiminnan puolella, mutta esimerkiksi jalkapallossa ja rugbyssa on taas tullut paljon tuki- ja liikuntaelinvammoja, jotka ovat myös vieneet terveyttä alaspäin. Kilpaurheilu on harvemmin tervettä, koska suorituskykyyn tähdätään kisatilanteessa keinolla millä hyvänsä.

Kuten kuvista näkyy, kroppa on muovautunut vuosien varrella siihen mikä se nykyään on. Paino voi vaihdella 2-5kg, mutta muuten aikalailla olen pysynyt 65 kiloisena. Mitään painotavoitetta itselläni ei todellakaan ole. Se mitä katson on se kuinka voin, koenko itseni terveeksi ja onko minulla oikeasti hyvä ja terve olla kehossani. Sillä kuinka paljon painan, ei ole itselleni mitään väliä ja voin siitä avoimesti puhua.

Painon tarkkailun sijasta kannattaa keskittyä terveellisiin elämäntapoihin ja itsestä huolehtimiseen. Painoa ei kannata verrata muihin, sillä kaikilla on myös hyvin erilainen rakenne. Ja aina on hyvä muistaa, että kun lihas kasvaa ja kehittyy niin paino myös nousee. Iän ja elämän tuomat kehon muutokset on hyvä hyväksyä ja terveillä elämäntavoilla panostaa siihen, että voisi mahdollisimman hyvin!

Saan paljon yhteydenottoja koskien ulkonäköpaineisiin ja itsetuntoon. Joko kirjoittaja itse kokee itsensä hyväksymisen vaikeaksi tai vanhemmat kirjoittavat huolestuneena oman lapsen tai teinin minäkuvasta. Nykypäivän ihanteet ja maailmankuva on ihan erilainen, kuin mitä se on aiemmin ollut. Sosiaalinenmedia lisää paineen tuntua ja varmasti jokainen joutuu joskus kamppailemaan tämän aiheen kanssa. Vaikka kuinka tiedostamme, että jokainen tuo sosiaalisenmedian kautta omat parhaat puolet ja onnistumiset esille, kompastumme silti helposti tähän onnellisuuden ja menestyksen kulissin omaiseen ojaan, jolloin on vaikea erottaa oikeaa väärästä.

Kenenkään elämä ei loppupeleissä ole täydellistä. Aina voisi toivoa, että joku asia olisi paremmin. Olisipa enemmän rahaa, olisinpa paremmassa kunnossa, kunpa olisi aikaa enemmän matkustella ja nähdä kavereita, –Näitä toiveita ja haaveita on meillä kaikilla, vaikka somesta saattaakin tulla sellainen kuva, että jollain on kaikki se, mitä itse haluat… valkoisia hampaita myöten.

Ajattelemme monista, että onpa hän menestynyt tietämättä mitään henkilön taustoista. Haluamme tehdä juuri niitä asioita elämässä mitä joku toinen tekee, vaikkemme ole tietoisia siitä, kuinka paljon työtunteja hän on käyttänyt kaiken saavuttamiseksi. Joskus on hyvä miettiä, että mitähän toi ihailemani henkilö on tehnyt, jotta on saavuttanut sen pisteen missä hän on juuri nyt. En usko, että kukaan vastaisi: ” Napsautin sormia.” Työtunnit voivat jopa olla sitä luokkaa, ettet edes uskoisi.

Saati some, jossa kuka tahansa voi näyttää rikkaalta, kauniilta, hyväkuntoiselta tai ihan miltä itse haluaa.. saa meidät ajattelemaan, että joku on tosi menestynyt. Osalla on ihan mielettömän aitoja, maanläheisiä ja inspiroivia päivityksiä ja osasta voi suoraan huomata perfektionistin hätähuudon. Some on niin täynnä kaikkea ääripäästä toiseen, että on hyvä aina muistaa keskittyä elämään omaa elämään, eikä kadehtimaan kenenkään toisen, varsinkaan linssin läpi. Somesta voi saada inspiraatiota, motivaatiota, vinkkejä ja iloa, mitä sitten voi hyödyntää kukin tavallaan omissa jutuissa. Mutta kenenkään elämää ei kannata haluta, vaan keskittyä tekemään omasta elämästä parhaan mahdollisen.

Onnellisuus löytyy usein sitä kautta, että löydämme ensin itsemme. Se, että hyväksymme itsemme, tiedämme mitä haluamme, mistä koostuu arvomme auttaa myös muita hyväksymään meidät. Kun itseään ei hyväksy, koittaa ulkopuolisilla asioilla tuoda elämään onnellisuutta, vertaamme itseämme muihin, arvostelemme ja kadehdimme muita. Jatkuvassa negatiivisessa energiassa eläminen käy pidemmän päälle raskaaksi. Sama pätee tälläisten ihmisten kanssa olemiseen, on raskasta tehdä onnelliseksi ihmistä joka ei tee myöskään itseään onnelliseksi.

Hyvinvointi ei ole vain treenejä, terveellistä ruokaa ja unta vaan siihen liittyy pitkälti oma psyykkinen hyvä olo ja onnellisuus. Pienemmistä asioista nauttiminen ja itsensä hyväksyminen. Kun avaatte somen, muistakaa aina, että se kuva mikä siihen feediin ensimmäisenä pompahtaa ei kerro koko totuutta siitä ihmisestä. Joten parasta on keskittyä omaan elämään!

Ravinto ja lisäravinteet ovat erittäin olennainen osa urheilua ja liikuntaa. Monipuolinen ravinto, johon yhdistetään tarvetta vaativat lisäravinteet parantavat urheilusuoritusta, edistävät palautumista ja lisäävät lihasmassaa. Mikäli ravitsemuksessa on moitteita, voi helposti urheilusuoritus kärsiä eikä haluttua kehitystä tapahdu.

Lisäravinteet herättävät kuitenkin kysymyksiä. Pitäisikö minun syödä lisäravinteita? milloin minun pitäisi syödä? mitä lisäravinteita tarvitsen? – Oikeaa vastausta mihinkään näistä ei ole. Jokaisella on omat liikunnalliset/urheilulliset tavoitteet, erilaiset lähtökohdat sekä huomioiden vielä erilaiset ruokailutottumukset- sekä tavat. Kukaan ei pysty sanomaan, että jokaisen pitäisi syödä jotain tiettyä ravintolisää tai lisäravinnetta, vaan jokaista tapausta pitää miettiä erikseen.

Perusteet on laitettava ensin kuntoon. Aloittelijan sekä terveysliikkujan on hyvä muistaa, etteivät lisäravinteet korvaa terveellistä, monipuolista ja määrällisesti sopivaa ruokavaliota eivätkä kehitystä tukevia treenejä. Eli ihan alkuun kannattaa opetella syömään oikein ja tarpeeksi!

Ravintovalmentaja Harri Männistö, oli luetellut kirjassaan: Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun, mitkä ovat oleellisimmat lisäravinteet treenaajalle:

• Proteiini– Kovaa ja paljon treenaavalle proteiinin tarve kasvaa, varsinkin Heraproteiinin hyödyistä löytyy paljon hyvää tutkimusnäyttöä.
• Urheilujuoma– urheilujuoma korvaa fyysisen rasituksen kuluttamia glykogeeni-ja elektrolyyttivarastoja, sekä pitää hyvin yllä kehon nestetasapainoa urheilusuorituksen aikana.
• Tehonlisääjät– Jos tavoitteet ja treenin intensiteetti ovat korkealla, voidaan kehitystä tehostaa tehon lisääjillä, joista oleellisimmat ovat kreatiini sekä beeta-alaniini.
• Täsmätuotteet– Nivelvalmisteet, treenibuusterit, aminopalautusjuomat- Sopivat hyvin tavoitteellisille treenaajille ja näitä voidaan käyttää kohdennetusti tietyn tavoitteet saavuttamiseksi.

Mitä lisäravinteita itse käytän:

Olen kokeillut paljon erilaisia lisäravinteita urheiluvuosien aikana, mutta olen huomannut, että osa tuotteista tippuu nopeasti pois- ja taas osa on pysynyt aina menossa mukana. En pidä ajattelusta, että kaikkea mahdollista pitää syödä vaan tärkein on löytää juuri ne ravinteet, jotka palvelevat omaa tavoitetta parhaiten. Lisäksi monet lisäravinteet saattavat auttaa tärkeiden ravintoaineiden saantiin, niiden helppouden takia ja tästä syystä olenkin niitä suosinut.

Eniten käytän lisäproteiinia, jotta saavuttaisin tarvitsemani saannin vuorokautta kohti ja jotta pystyisin edistämään palautumista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi proteiinijauhe on todella helppo tapa lisätä proteiinipitoisuutta esim. puuroon tai smoothieen. Toinen mikä itselläni on ollut jo pitkään osana harjoittelua on aminohapot, jotka tehostavat proteiinisynteesiä ja palautumista. Aminohappojen sekaan olen satunnaisesti laittanut glutamiinia, joka tukee immuunijärjestelmää sekä vatsan toimintaa ja lisää luontaista kasvuhormonituotantoa. Kreatiinia olen käyttänyt vain satunnaisesti kuureina kuten myös esim. Msm- tabletteja/jauhetta apuna nivelten toimintaan. Lisäksi turnauksissa käytän nesteyttäjiä ja kuureina syön vuodenajasta riippuen vitamiinejä kuten; monivitamiinit, magnesium/kalsium, sinkki– ja tietysti tarpeen mukaan.

Kun mietit tarvitsetko lisäravinteita, niin puntaroi omaa tavoitettasi- tukeeko lisäravinteet tavoitetta? olisiko niistä lisäapua? tai onko sinulla esim. ruokavaliossa puutteita mitä pitäisi lisäravinteilla ja vitamiineillä täydentää. Vaikka itsekin olen Fitnesstukun sponsoriurheilija, en silti tupata burnereita tai latareita kaikille, vaan toivon, että jokainen miettisi omaan tarpeesee sopivat ravinteet ja ravintolisät. Se mitä itse käytän, ei välttämättä sovi just sulle, mutta joku toinen ravinne voikin sopia! Jos lisäravinteet ja ylipäätään ravinto- aiheuttavat isoja kysymysmerkkejä, kannattaa kääntyä osaavan valmentajan tai ravitsemusterapeutin puoleen!

Mukavaa viikonloppua tyypi!

Lähteet:

• Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa, Nutrimed Oy. -07 A.Alaranta, J.Hulmi, J.Mikkonen…
• Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun, Docendo, -15. Harri Männistö