Terveys – Onnellisuus

Leikkauksen jälkeen, kun en ole voinut oikein mitään muuta tehdä kuin nukkua ja olla paikoillaan (ei ihan sovi mun luonteelleni) niin olen ruvennut pohtimaan isoja asioita elämässä. Nimittäin terveyttä ja onnellisuutta. Olen katsonut näiden 5 päivän aikana monta dokumenttia, lukenut netistä kertomuksi yms.. ja ehkä sen takia haluankin avata tänne teille lukijoilleni vähän ajatusmaailmaani näihin asioihin liittyen.

1471952_10152031769349933_719218158_n

Jokainen perustaa elämälleen arvot, mikä on tärkeintä ja mikä ei…   Olen miettinyt paljon terveyden ja onnellisuuden merkitystä, koska pidän näitä kahta elämässäni tärkeimpinä. Molemmat sanat kitävät ympärilleen lukuisia eri polkuja ja isompia teitä, mutta myös jokainen persoona löytää oman tien mitä kulkea. Huomaan itsessäni, että aina kun sairastun tai loukkaannun niin rupean arvostamaan terveyttä taas ihan eritavalla. Jokainen lukemani tarina tai katsomani dokumentti sairastuneesta henkilöstä tai jos näen jonkun sairastuuneen/liikuntarajoitteisen henkilön, alan myös silloin arvostamaan terveyttä ihan eri tavalla. Joka kerta myös mietin mielessäni, että voin kyllä olla onnellinen, että olen perusterve. Ja taas tulee sana onnellisuus esille… (Onnellisuus ja terveys= psyykkinen, fyysinen,- ja sosiaalinen kokonaisuus)

Jonkun mielestä ihminen sairastuessaan ei voi olla enää onnellinen, vaan elämä on potkinut sinut syvään umpikujaan josta et enää pääse eteenpäin. Itse olen asiasta täysin eri mieltä. Onnellisuus ei minusta kata terveyttä, vaikkakin terveys tuo onnellisuuden tunnetta. Kuulostaapa hassulta, mutta ymmärrätte ehkä pointtini.

Ympärilläni on tapahtunut paljon ja joka kerta tapahtuman aikana olen miettinyt, että miten epäonni voikin seurata minua ja läheisiäni, mutta jos oikeasti mietin syvemmälle satun olemaan erittäin onnellinen myös näinä heikkoina hetkinä. Minulla on perhe, ystävät, katto pään päällä, ruokaa, koulu ja harrastus mitä rakastan sydämeni pohjasta. Voiko ihminen edes muuta tarvita? No jokainen varmasti haluaa aina jotain enemmän, mutta ei sekään minusta väärin ole, jos se on tervettä elämisen halua… pitää olla tahtoa ja määrätietoisuutta ja saavuttaa omia unelmia, mutta on ymmärrettävä, että perus onnellisuus ja terveys löytyy jo pohjalta.

Negatiiviset kokemukset elämässäni ovat vain kasvattaneet minua, nykyään huomaan, että en edes hetkahda pienimmistä asioista saati sitten rupea valittamaan. Myös läheisten ihmisten kokemukset ovat luoneet minussa asenteen, ettei pienestä ole tarve valittaa. Pystyn hyvin tiedostamaan ihmiset, jotka ovat kokeneet elämässään jotain, koska heistä välittyy jonkin näköinen sisäinen vahvuus ja positiivinen elämänasenne.

1476480_10152031769424933_1403817062_n

Elämässä ei koe paljon jos kaikki aina menee suunnitelmien mukaan, eikä ikinä koe pettymyksiä. Minusta jopa alamäet ja negatiiviset kokemukset opettavat entistä enemmän ja onnellisuuden tunteeni sen kun paranee kun tiedän myös selvinneeni vaikeista asioista ja tilanteista. Hetkellisesti voi tuntua pahalta, mutta kun asian yli pääsee, huomaa, että onkin oppinut jotain paljon suurempaa. Jos kaikki aina menisi niin kuin toivon en usko, että olisin tällä hetkellä kovinkaan onnellinen. En välttämättä tekisi isoja uhrauksia unelmieni eteen tai edes tätä työtä mitä tällä hetkellä teen. Ja voi sitä onnellisuuden märää kun oikeasti saavuttaa jotain kaikkien uhrauksien ja näkemän vaivan jälkeen, sille ei voi edes mitata arvoa.

Monet tiedostavat kaiken tämän, mutta silti uivat omissa valituksen aiheissaan. Ihmettelen usein, että tuleeko tälläisille henkilöille mieleen katsoa joskus ympärille, yhteiskuntaa ja muita ihmisiä, mitä kaikkea täällä tapahtuu ja miten itse voi olla onnellinen kun on säästynytkin ihmeen pienellä. Tämä ei todellakaan tarkoita, että henkilön joka on menettänyt läheisen tai sairastunut pahemmin tarvitsisi vähätellä tapahtuneita asioita. Iso ei! Mutta harvemmin tälläiset ihmiset valittavat oikeasti ongelmistaan ja tekevät niistä suurempia kuin ne ovat. En ole ainakaan vielä tavannut ketään, kenellä oikeasti olisi vaikeaa ja tekisi siitä numeron. Arvostan eniten ihmisiä, jotka taistelevat terveyden ja onnellisuuden puolesta, mutta eivät tee asioista sen isompaa numeroa negatiivisesti tai positiivisesti. Voin kertoa, että aito terveys ja onnellisuus yleensä hehkuu henkilöstä itsestään ulospäin, eikä ole edes tarvetta tuoda itse sitä esille.

Terveellisyys tuo onnellisuuden tunnetta, mutta onnelisuus ei vaadi terveyttä, mutta myös sairastunut henkilö voi tuntea itsensä terveeksi! Joten itselläni onnellisuus menee terveyden edelle!

Toivottasti jokainen joskus miettisi näitä asioita ja arvostaisi pienimpiäkin asioita elämässään. (blogin kuvissa myös vastakkain asettelua: onnellinen hyppykuva-stay strong military kuva. Kuvaaja: Anssi Ranki)

Upeaa tiistaita peace and love <3

59 kommenttia

  1. Olet oikeassa ettei onnellisuus ole (pelkästään) terveenä olemista vaan siihen sisältyy monia muitakin tukevia asioita ! 🙂 Ihailen kirjoituksiasi ja kyllä ne piristävät paljon tätä harmaata ja sateista päivää! Tsemppiä ja paranemista sinulle !! 🙂

  2. Ihailen kirjoituksiasi ja sinua ! Onnellisuuden voi määrittää monella eri tavalla ja se ei ole pelkästään terveenä olemista vaan siihen sisältyy monia muitakin tukevia asioita ! Tsemppiä ja paranemista sinulle ! 🙂

  3. Hei Oona!

    Tämä sun teksti on tosi hyvä, ja sulla näyttää olevan elämänarvot tosi terveelliset ja positiiviset.

    Mutta pakko sanoa, että ihmettelen kyllä vähän tätä miksi oot tehnyt nettisivuillasi ja blogissa niin ison numeron sun suhteellisen pienestä operaatiosta. Ihmiset käy kuitenkin oikeesti hengenvaarallisissa leikkauksissa, missä on kyse elämästä ja kuolemasta. Ihmiset sairastuu niin että ne ei pääse kuukausiin tai jopa VUOSIIN edes kävelemään. Sun täytyy odottaa noin 2-3 viikkoa että pääset back in business.. Yhtään sun tapausta en vähättele, oon vierestä seurannut läheisiä kun heille on tehty samankaltaisia leikkauksia kuin sulle ja tiiän että se on tosi inhottavaa.. Mutta kun kyse ei oo kuitenkaan elämästä ja kuolemasta, niin vaikuttaa mun mielestä jotenkin vaan turhalta dramatisoinnilta kun ihmisillä on oikeesti paljon pahempiakin terveysongelmia kuin kitarisaleikkauksesta toipuminen.

    Kaikkea hyvää kuitenkin sulle jatkoon ja tsemppiä

    • Kiitos!
      Kerron täällä kuulumiset ja useimmiten ne pohjautuu päivän treeneihin yms. Tällä hetkellä kun en voi treenata niin kerroin mitä muuta on meneillään. Missään vaiheessa en ole tehnyt asiasta numeroa tai nostanut sitä jotenkin pahaksi. Tämä sattuu olemaan 8 operaatio mitä minulle tehdään eikä lainkaan pahimmasta päästä, joten en pidäkkään tätä mitenkään erityisenä 🙂 Olet tainnyt ymmärtää asian vähän väärin 🙂

    • Pakko oli kommentoida tätä kun luin kohdan että ” ihmiset käyvät oikeasti hengenvaarallisissa leikkauksissa”. Mielestäni leikkaukset nyt ei ensinnäkään ole vaarallisia. Ne saattavat olla vaikeita tehdä mutta yleensä ne tehdään parantaakseen ihmisen terveyttä eikä vaarantaakseen jotain. Minusta myöskin leikkauksessa olleena tiedän että kaikki leikaukset ovat riski, ei koskaan tiedä koska se komplikaatio tai suuri veren vuoto tulee! myöskin kitarisaleikkauksessa on verenvuoto riski kaksi viikkoa leikauksenjälkeen, että vaarallista sekin, jollei jaksa levätä tarpeeksi. Leikkaukset ovat kuitenkin pitkpaikainen rasite keholle ja sen toiminnalle! 🙂

      • Joo olet ihan oikeassa! 🙂 leikkauksissa on kaikissa riskinsä, mutta todella harvoin mitään pahempaa käy. Ja vieläkun toimii leikkauksen jälkeenkin ohjeiden mukaisesti, 🙂

  4. Moi Oona! 🙂
    Tykkään paljon blogistasi, joten kiitos siitä!
    Tiedän, että tästä on sinulle sanottu usein, mutta aion itsekin siitä sanoa, että toivoisin, että kiinnittäisit huomioita kirjoitukseesi. Tekstisi sisältävät liian usein kirjoitusvirheitä, jotka häiritsevät lukemista. Pienet,satunnaiset kirjoitusvirheet eivät haittaa, mutta kun niitä on joka kolmannessa lauseessa, se alkaa valitettavasti vaikeuttamaan lukemista.
    Silti tykkään blogistasi paljon! Tsemppiä paranemiseen! 🙂

    • Kiitos Laura!

      Tarkistan kyllä tekstiäni ja huomaan myös virheet 🙂 lievä lukihäiriö tosin vaikuttaa hyvin paljon asiaan, mutta kukaan ei ole seppä syntyessään ja aina voi parantaa 🙂

  5. pääsin eilen esittelemään sua mun kavereille, käytiin yhdessä treenaamassa ja ajeltiin pummilla bussilla kunnes meidet potkittiin pihalle kävelemään, rakastuin suhun täysin mut sit havahdun ja herään omasta sängystä!ffff! kiitos täydellisestä unesta 😀

  6. Mmmoi 🙂
    hurja miten paljon tekstiä, näitä on tosi kiva lukea. Tein ite tässä joku aika sitte vähän samanlaisen huomion; jouduin leikkaukseen, jonka myötä tuli liikuntakielto. Jep, paikalla pysyminen ei ole mun juttu 😀 sairaalasta kun pääsin pois ni ensimmäisenä mieleen tuli, että ylös ja salille..mutta ei, kolme viikkoa lähes täydellinen liikuntakielto ni minkäs teet. Oli niin turhautunut olo, kun se mitä kaikesta mieluiten tekisit oli kiellettyä.
    Mut sit rupesin ajattelemaan: kuinka tyytyväinen mun pitäis olla että pääsin leikkaukseen samantien, ongelma hoidettiin ja oon tässä edelleen. Ehkä kaikki ei just nyt ole niin täydellistä ku vois olla, mutta kun tiedän, että jossain vaiheessa pääsisin taas jatkamaan, ni mitä mä tässä murehdin? Ensimmäisen viikon istuin suunnin pirtein pyörätuolissa ja tuijotin ulko-ovea, miten nyt tahtosinkaan pistää lenkkarit jalkaan ja painua tutuille mettäreiteille, mutta sekin oli käytännössä mahdotonta. Ja kyllä, ajatus tosiaan lähtee kiertämään. Mitä jos sitä? Mitä jos tota? Jossain vaiheessa sitä vaan alkaa ymmärtämään, että jos sitä jossittelee joka asiasta koko elämänsä, sitä menee elämä ihan hukkaan. Ihminen tekee virheitä ja niistä opitaan, vaikka sitten kantapään kautta. 🙂

    • Juuri näin! oot ihan oikeassa ja varmasti toikin kokemus on kasvattanut sua todella paljon. Kiitos hyvästä kommentista ja upeaa joulun odotusta! 🙂

  7. Moikka!

    Olen aivan samaa mieltä siitä että jokaisen tulisi joskus pysähtyä hieman ajattelemaan ja katselemaan ympärilleen. Mitkä ovat oikeasti valittamisen arvoisia asioita…?
    Paras ystäväni sairastui syöpään, ja selätti sen. Jonkin aikaa sitten kasvain kuitenkin uusiutui, paljon pahempana. Hän oli sairaalassa kuukausitolkulla, ja kävin säännöllisesti hänen luonaan. Pelkäsin jatkuvasti että menetän hänet, mutta en ole KOSKAAN nähnyt niin hyvää ja positiivista elämänasennetta kuin hänellä.. Hän kertoi minulle sairaalassa maatessaan olevansa sillä hetkellä onnellisempi kuin koskaan, sillä sairauden aikana oli oppinut arvostamaan elämän tärkeitä asioita aivan uudella tavalla. Hän uskoi joka hetkellä parantuvansa, ja vaikka aluksi ennuste oli huono, hän parani. Itseltäkin on jäänyt turhista ja pienistä asioista valittaminen lähes kokonaan pois. Olen oppinut myös arvostamaan terveyttä aivan uudella tavalla. Välillä sitä havahtuu, että miksi edes valitan, kun kaikki on hyvin.

    Hyvä teksti, laittoi ainakin minut ajattelemaan! Hyvää loppuviikkoa ja paranemisia sulle! 🙂

    • Vau, upeaa että laitoit viestiä! Täällä tuli ihan kylmät väreet. Minusta ei ole mitään hienompaa kuin ihmiset jotka taistelevat asioiden eteen, ystäväsi on esimerkiksi kaikille!! ja upeeta, että olet ollut hänen tukena, myös sinun osuutesi on ollut tärkeä! vau tämä tarina kosketti todella. Kiitos vielä!

      Erittäin Hyvää loppuviikkoa myös sinne! 🙂 <3

  8. Mitä mitä..mitä nyt oot häslänny? Ok ei vissiin vakavaa ku pari viikkoo saikkua? Mitä sanoin ei pelleillä terveydellä! Pitää mennä lukaseen aiempia ni sieltä se kai selviää? Ja hei 🙂 Tsemppiä jatkoon 🙂 -M-

  9. Hei oona! Olen miettinyt, että onko kananmunalla eroa, että keittääkö vai paistaako sen pannulla? 🙂 Jos on ruokavalio ohjeissa että kananmuna, nii kummalla tavalla sen tekee, vai onko sillä mitään väliä?

  10. Olit just mtv3 45minuugissa. Aihe oli ”fitnesstä vai plastikkakirurgiaa”
    Ja annettiin taas todella huono kuva fitneksestä. Ai että pistää vihaks!!

    • Joo näin nopeasti kanssa! niinhän siitä usei annetaan, mutta pitää itse edustaa sitä mitä haluaa ja antaa sillä aito hyvä kuva! mun taipaleella fitness ei liity mitenkään plastikkaan 🙂

  11. YrjoTammerfors63

    Miksi teidän naisten pitää yrittää kasvattaa lihaksia? Eikö jokaisen tervejärkisen pitäisi ymmärtää, että lihaskasvun perusta on testosteronissa ja sitä varten miehillä on kivekset? Evoluutio ei toimi sattumanvaraisesti ja sille on syynsä ettei naisilla ole kiveksiä.

    • Jokaisen pitäisi yrittää pitää itsensä kunnossa ja lihakset vahvoina ihan loppu elämän terveyttä ajatellen. Lihakset kasvavat siinä samalla. Jokaisella on oma ihanne malli siitä miltä ihmisten tulisi näytää, jotkut naiset tykkäävät sporttisemmasta kropasta 🙂

  12. Voimia ja tsemppiä! Ota Oona Jeesus vastaan henk.koht. Vapahtajana niin vielä paremmin sujuu. Itsekin oon ”urheiluhullu” ja reilun parin tunnin päästä sählylle. Tahti max. 3 krt./viikko ja pyöräilyt sekä leuanvedot yms. päälle. Pyöräilys lähestyy 7000 km vuoden alusta. Jeesus on Herra, Seinäjoki.

  13. Niin ihana toi video! <3

  14. Moikka Oona!
    Odotan esikoistani ja olen kova tyttö käymään jumpissa ja muutenkin elämään terveellistä elämää 🙂

    Olisko sulla jotain vinkkejä aiheeseen raskaus/liikunta/ruokavalio? 🙂 kun sä varmaan opiskelujes takia tiedät asiasta jotain?

    • Moikka!
      Ihan mahtavaa, paljon onnea! 🙂
      Jumpissa voit käydä, mutta tietenkin liikeradat rajallisia, ei liikkeitä mahallaan yms. Ruokavalio voit hyvin pitää terveellisenä kunhan se on tarpeeksi ravinnerikas, ja se on aika pieni määrä mitä täytyy nostaa määrällisesti raskauden aikana. Hyvänä esimerkkinä Mari Kasvi! Treenasi koko raskauden ajan ja söi terveellisesti! Tsemppiä! <3

      • En ole itse raskaana, mutta kiinnostaisi tietää, että voiko raskausaikana käydä salilla, ja jos voi niin mitä liiikkeitä voi tehdä ja mitä ei kannata tehdä?

        • Moikka! hyvin voi käydä salilla! normaalisti liikkeitä painoilla ja laitteessa, kunhan ei tee liikkeitä vatsallaan tai että vatsa joutuisi puristuksiin. 🙂

  15. Miks oot noin ihana? häh? en tajua?
    Siis sinussa tuntuu olevan kaikki kohallaan!
    Mistä tommosia löytää?

    T: Suuri fanisi

  16. Moi oona! Ihana postaus as always 🙂 kysyisin siitä sun viljattomasta ja maidottomasta ruokavaliostasi. Olen itse harkinnut ryhtyväni samaan ihan terveyteni ja hyvinvoinnin kannalta. Mulla on esimerkiksi mahan kanssa paljon ongelmia. Mietin vain, että MITÄ sitten voi oikein syödä? Ja mistä saat kaikki vitamiinit, joita tuo ruokavalio ei kata? Kiitos etukäteen! 🙂

    • Moikka! kiitos paljon 🙂
      Paleo ruokavalio on hyvä ja myös vitamiini/kivennäisainerikas teen siitä kyllä vielä postauksen kun saan varmat tulokset miten vaikuttanut, mutta voi nnyt jo kertoa, että suoliston ja vatsan toiminnassa on isoja muutoksia. Eikä kurkussa esim ollenkaan enään limaa kun lopetti maitotuotteet! kannatan kyllä! ruokavaliosta saa hyvin monipuolisen kun syö kasviksia ja vihanneksia monipuolisesti sekä kaikkia liha, kana ja kalatuotteita vaihdellen 🙂

  17. Moikka. Mitähän teen väärin, kun treenaan salilla 6kertaa viikossa,syön terveellisesti enkä oman kulutukseni yli, herkuttelen kerran viikossa kohtuudella mutta läski ei lähde pois vaikka kuinka paljon treenaan lihas on kasvanut mutta läski on ja pysyy. Vinkkejä? 🙂

    • Jätä alkuun herkut kokonaan pois ja lisää aamuisin aerobisia 🙂 3-4 aamua 40-60min juoksu/kävely/pyöräily/uinti ja rasvanpoltto sykkeellä eli ei tempo sellainen että pystyt puhumaan treenin aikana voit myös ottaa sekaan 15-20 min kestäviä kovempi tempoisia aamutreenejä, esim vetoja tai mäkijuosua 🙂 kyllä se läski lähtee!

  18. En haluu olla epäkohtelias, mut minkä helvetin takia poseeraat ase kädessä tossa kuvassa? Tai lisäät sen tähän postaukseen, jonka teemana on ONNELLISUUS? Mitenköhän aseet ja onnellisuus liittyy tässä maailmassa toisiinsa, ikinä?
    Suututtaa, kun jenkeissä taistellaan tällä hetkellä aseiden helpon saatavuuden poistamiseksi, ja sit sun kaltaset kanat menee kuviin jossa pidetään asetta ihan muuten vaan. Suuresti epäilen, että sä ottaisit jotain kantaa tolla pyssylläs, tai edustaisit omia arvojas. Luultavasti pidät sitä vaan, koska se käteen laitettiin, ja on niin hirveen seksikäs mielestäsi (??). Ihannoikaa aseita, olkaa onnellisia rakkaat lukijat <3

    • Itseasiassa en mennyt kuvaan ja asetta vain annettu minull. Kyseessä oli teemakuvaus ja teemana ”military” saimme paljon vanhoja museo aluksia, aseita, välitneitä ja vaatteita kuvaukseen josta ainakin itse innostuin. Arvostan tasa-arvoa ja se jos joku en ose mitä haluan tällä välittää. Tekstissä oli vastakkainastettulua, mutta kuitenkin asiat liittyivät toisiinsa.. joten lisäsin kuvat missä myös vastakkain asettuelua ja kannan ottoa, voisiko juuri syynä ollakkin se, että toinen kuva on täynnä onnellisuutta ja iloa ja toinen ei! ehkäpä tämä juuri idea mitä lähin hakemaan…
      Olen itse ihan samaa mieltä, että aseiden saatavuus pitäisi olla vaikeempaa ja eritätin perusteltua, samaa mieltä siinä kanssasi! hauskaa joulun odotusta! toivottavasti sait vastauksen viestiisi 🙂

  19. Aika paljon olen huomannut omassa lukiossa että tytöt jotka ennen ihailivat anorektisia malleja ovat nykyään yhä suuremmin alkaneet ihannoimaan fitness-tyylistä kroppaa ja aika paljon sunkin nimeä saa kuulla unelmakuntoa kysyttäessä. Kiva että sun kaltaisia roolimalleja terveyden ja elämäntapojen suhteen löytyy!

    • On kyllä hienoa huomata miten ihanne on muuttunut sporttisempaan suuntaan! huippua!
      JA kiitos paljon, tuli tosi hyvä mieli 🙂

    • mielestäni ei ole lainkaan hyvä asia, että nuoret alkavat ihannoida fitness elämäntyyliä. kyseessä on kuitenkin tiukka treeni ja ruokavalio, joten vaikka fyysisesti olisi loistokunnossa, mentaali puoli onkin ihan eri juttu.

      • Olet ihan oikeassa! Minusta on hyvä, että ihannoidaan sporttista ja terveellistä elämäntapaa, mutta nuorten ei tulisi kisakireyttä havitella 🙂

  20. Moi!:) voisitko tehä postausta kasvisruokailijan lihaksenkasvatukseen tähtäävästä ruokavaliosta?:) maitotuotteita en (vielä) oo jättämäs pois. Mut ei lihaa,kAnaa,kalaakin harvoin hintansa vuoksi.. Tonnikalaa max kerta viikkoon eettisistä syistä.Hirveitä määriä en mitään herojakaan yms lisiä haluis kroppaani työntää,mahd luonnollisesti haluun elää:) uskon etten ole ainoa kasvissyöjä joita mietityttää proteiinien määrä!!!!! Varsinkin siinä vaiheessa,nun maitotuotteetkin jää pois!

    • Kasvinruokavaliota en ole koskaan noudattanut enkä usko että tulenkaan nouttamaan, liha sisältää ainakin itselle erittäin tärkeet ainesosat! ja urheilinjan ei kannata jättää niitä kokonaan pois, mutta sulle vinkkinä! cocovilla lanseerataan riisiproteiini ja sitten on myös hamppuproteiini, molemmat luontaistuotteita joten voisit lisätä jomman kumman ruokavaliossi niin proteiini määrät täyttyisivät 🙂

  21. oot kyllä tosi iso motivaation lähde mulle!
    mutta mulla olis ongelma… nimittäin olkapäät. ne ei kasva ei sitten millään. kuinka monta eriliikettä kannattaisi tehdä per lihas? esim kolmijakoisessa ohjelmassa (kädet ja olkapäät, rinta ja selkä, jalat ja vatsat) entä miten usein salilla olisi hyvä käydä ja kauan olisi se optimi aika mikä siellä kuluu?

    • Kiitos Noora!
      Olkapäät tulee kyllä kun aktiivisesti treenaat joka osaa (etu,keski,taka) monipuolista treeniä vaan ja loppuun asti! (mukavuusalueen ulkopupelle)
      Sali kerrat riippuu ihan siitä mitä muuta teet, perus määrä on sellainen 3-4.. itse käyn 5-6 kertaa. Mutta toi jako kuulostaa ihan hyvältä. Optimi aika lämmittelyjen ja loppuverryttelyjen kera on 1.5h 🙂
      Tsemppiä treeneihin!

  22. Hieno postaus, oot selvästi fiksu ja ajatteleva tyttö! Oon sun kanssa nykyään samaa mieltä monesta tähän postaukseen sisältyneestä asiasta. Itse aiemmin aina perusterveenä olleena jouduin jokin aika sitten kohtaamaan vakavan kuuloisen sairauden. Saatoin kuitenkin jatkaa elämääni täysin normaalisti, ja tällä hetkellä ei ole suurta pelkoa sairauden uusimisesta, mutta olen joutunut miettimään monia asioita elämässäni uudesta näkökulmasta. Se opetti paljon – tajusin, että myös epävarmuuden kanssa eläessäni minulla oli monia onnen lähteitä, jotka tosi asiassa ovat elämäni suola ja tärkeämpiä kuin ’terveen’ ihmisen status. Sen jälkeen on välillä ottanut päähän toisten valitus ’pienistä’ asioista, mutta toisaalta vaikeapa ihmisten kärsimyksiä on verrata. Kuitenkin oma tämän hetkinen asenteeni tiivistyi tänä vuonna ilmestyneessä Selänne-leffassakin Teemun äidin lauseessa elokuvan lopussa: ”Ennen Teemu sanoi, että tärkeintä on terveys, mutta nähtyään lastenklinikan potilaat, hän on sanonut, että tärkeintä ei ole terveys vaan onnellisuus” 🙂 tsemppiä sun uralle ja mukavaa alkavaa talvea!

    • Tosi kiva viesti! olen täysin samaa mieltä ja hienoa huomata, miten olet päässyt asian yli ja olet vahva!
      Muistan myös kohdan selänne leffasta ja se jäikin hymyilyttämään, koska ajattelen samalla tavalla 🙂

      Hyvää joulun odotusta ja tsemppiä! 🙂

  23. Kuka sua valmensi ku valmistauduit kisoihin? Ja mistä tiimistä? 🙂

  24. Hei minkä kokoset sulla on ne better bodiesin armeijakuvioiset juoksutrikoot? 🙂 vähän mietityttää et pitäskö tilata s vai m

  25. MOi!

    Ihana blogi =) Ja oot tosi upeessa kunnossa! Mä luin jostain jutusta että sulla on polvia leikattu, jos saan kysyä miksi? Mulla on vuoden sisllä leikattu vasen polvi kaksi kertaa ja pelaan kansssa fudista. Nyt oon ollu kolme kuukautta suurin piirtein kävely ja kevyt kuntouttava sali ohjelmalla, mistä sait voimaa tsempata aina kuntoutuksessa? Mulla tuntuu välillä kun tulee vaikeempia viikkoja että ei jaksa, en pysty kuitenkaan pelaan ilman kipuja, mikä on totta, koska lumpioni ei pysy paikallaan vaan pomppaa ääriasennoissa omille raiteilleen. Ihanaa jos vastaisit! =)

  26. Moi.
    Olen 15-vuotias tyttö ja käyn salilla 3-4 kertaa viikossa. Haluaisin tuloksia lihasten kasvuun ja mietin kumpi on parempi: isot painot ja vähän toistoja vai pienemmät painot ja enemmän toistoja?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*