Avainsana-arkisto: arvot

Puhun omasta puolestani

Monet pitävät kuivaa lihaksikasta kuntoa hyvä kuntoisena ihmisenä, mutta kun laitetaan juoksemaan mäki ylös, hyppimään, tasapainoilemaan tai vaikka punnertamaan voi kunto olla jotain ihan muuta. Kuvat usein vääristävät ja saatamme ihailla jonkun pinnallista kuntoa, tietämättä fyysisestä kunnosta sen enempää. Liikkumisen perimmäinen tarkoitus on itselleni ollut fyysisestä suorituskyvystä nauttiminen. En treenaa isompien pakaralihasten perään vaan tähtään teräksisiin tukilihaksiin. En voi väittää ettei sporttinen olemus ja sopivan lihaksikas kroppa olisi mielestäni upean näköistä, mutta omalla kohdallani se ei ole liikunnan tarkoitus vaan liikunnan muokkaama vartalo.

Palaten kohta neljä vuotta taaksepäin, kun viimeisen kerran kisasin bodyfitnesissä, voin rehellisesti sanoa, että en ole koskaan ollut niin huonossa kunnossa. Vaikka tein projektia terveyden ehdoilla ei kisaamisessa ole mitään terveellistä. Päivä päivältä kohti h-hetkeä fyysinen kunto ja hyvinvointi menivät alaspäin. Suorituskyky treeneissä oli vain puurtamista ilman kehitystä, väsymystä oli enemmän kuin mitään muuta, koska en saanut nukuttua energiavajeen takia ja muutenkin olo oli kuin pystyyn kuolleella.  Ulkoisesti moni sanoi, että vau miten hyvässä kunnossa olet, kuoren alla oli ihan toinen kunto. Vaikka projekti oli todella opettavainen ja sain juuri sen tiedon mitä halusinkin. Syyni kisaamiselle oli laihdutusprosessiin samaistuminen, halusin tietää miltä tuntuu kun oikeasti joutuu tiputtamaan painoa, jotta pystyisin samaistumaan painonpudottajien tuntemuksiin. No nyt tiedän! ja olen hyvin tarkka asiakkaiden kanssa miten heidän kohdalla painoa pudotetaan, jotta jaksaminen ja fyysinen kunto paranee eikä mene alaspäin.

Hyvä fyysinen kunto on äärirajoilla jaksamista, monipuolista treeniä, voimaa, räjähtävyyttä, tasapainoa, koordinaatiota, liikkuvuutta, kestävyyttä ja nopeutta eikä pelkkiä vatsapalikoita, pakaroita ja ruuan kyttäämistä. Sporttinen ulkonäkö tulee näiden ominaisuuksien kautta sekä huolehtien omasta terveydestä; levosta ja terveellisestä runsaasta ruokavaliosta liikunnan lisäksi. Jos joku kuvittelee, että sporttinen kroppa vaatii automaattisesti armottoman dieetin ja aamuaerobiset tyhjään vatsaan niin ei!

En halua olla hyvännäköisessä kropassa vanki, joka ei pysty, osaa tai jaksa liikkua. Haluan voittaa itseni harjoituksissa ja parantaa omia fyysisiä ominaisuuksia. Koen tärkeäksi kropan toiminnallisuuden, kestävyyden, liikkuvuuden, voiman ja räjähtävyyden. Se että pystyn mahdollisimman moneen eri fyysiseen ominaisuuteen on ihan parasta ja pitää minut monipuolisena urheilijana.

Ja niin kuin otsikossa mainitsinkin, puhun nyt omasta puolestani ja siitä mitä pidän itse tärkeänä. Arvostan hyvää fyysistä kuntoa pinnallista enemmän ja siihen pyrin jatkuvasti tähtäämään maksimoimalla oman terveyden. Lisäksi loukkaantumisten myötä sitä haluaan entistä enemmän parantaa omaa fyysistä kuntoa ja päästä sille tasolle missä on aiemmin ollut. Tälläkin hetkellä, kuten kuvasta näkee vasemman jalan tukilihaksiston heikkous on akilleen kantapääni fyysisessä kunnossa. Polven kuntoutus on mennyt huippu vauhtia eteenpäin, mutta jos leikkauksen jälkeen jättäisin kuntoutuksen väliin, en välttämättä koskaan pystyisi kunnolla liikkumaan. Pahimmassa tapauksessa polvi menisi uudestaan.

Monipuolista treeniviikkoa kaikille!

 

 

5 Kommenttia

Minä lupaan vuodelle 2017

Vuosi 2016 oli todella onnistunut! Saavutin tavoitteita, joita en olisi itsekkään vielä uskonut saavuttavani. Valmistuin Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta Liikunnan ohjaajaksi, kirjoitin esikoiskirjani: Fitoona- Terve ja vahva minä!,  yhdessä Fitran kanssa, pääsin tekemään yhteistyötä mahtavien ihmisten ja yritysten kanssa: kamppiksia, tapahtumia, puheita, luentoja… sekä mielettömät projektit valmennettavien kanssa. Itkut, naurut ja kehittävät keskustelut ovat kaikki kuuluneet valmennukseen ja olen tutustunut uusiin upeisiin persooniin. Lisänä vielä kaikki kokemukset läheisteni kanssa ovat kruunanneet tämän vuoden! Yhteiset matkat ja maailman kokemukset: Islanti, Kreeta, Portugal ja Indonesia.. Wau mikä vuosi!!

Olen koko viikon miettinyt uudenvuodenlupaustani.. mikä olisi tarpeeksi henkilökohtaista, mutta aitoa omaa itseäni. Ei mitään kliseetä ei liian kaukaista ja pelkkää haaveita. Joka vuosi haluan oppia ja tutustua johonkin uuteen lajiin ja sekin tulee tapahtumaan tulevana vuonna, mutta nyt lupaukseni täytyy olla jotain muutakin…

Inhoan valittamista ja joka vuosi päätän aina välttää sitä, turhanpäiväistä valitusta sillä se ei johda mihinkään ja pahimmassa tapauksessa tarttuu muihinkin. Positiivinen suhtautuminen elämään on oikeastaan lähtenyt jo kasvatuksesta jonka olen saanut ja kokemuksista joita on elämän varrella ollut. Nekään eivät itsessään ole lupaukseni vuodelle 2017.

Pääni on viimeiset muutama vuotta ollut täynnä ajatuksia ja mietteitä siitä, mihin suuntaan tämä maailma on menossa… elämä on hektistä ja jokainen haluaa viedä omaa uraa eteenpäin, se onkin hienoa, mutta milloin tapahtuu pysähtyminen ja ajatuksien kokoaminen.. kysymmekö koskaan itseltämme: olenko läsnä, pidänkö huolen perheestä ja ystävistäni vai ovatko he vain itsestäänselvyys. Pahinta olisi jälkikäteen miettiä; Miksi jätin jotain tekemättä! – Ensimmäisenä lupauksena:  Tulevana vuotena haluankin panostaa omaan elämääni niin, että en joudu miettimään miksi olen jättänyt jotain tekemättä tai kokematta vaan haluan elää entistä rikkaampaa elämää, panostamalla omiin tärkeisiin arvoihini, kuten:  ihmissuhteisiin, harrastuksiin, työhön ja kokemuksiin.

Varsinkin kun puhutaan läheisistä ihmissuhteista, meistä jokainen keskittyy välillä liikaa itseensä ja omiin juttuihin, ettei vauhtisokeuden pyörteissä nähdä lähelle. Ihmiset ympärillämme toimivat elintärkeässä roolissa, ja heistä täytyy pitää huoli. Tottakai on oltava omia juttuja ja niiden on oltava kunnossa, mutta tasapaino omien ”juttujen” ja läheisten välille on löydettävä. Ihmisistä näkee kyllä, jos he eivät ole läsnä ja silloin pieni herättely on paikallaan. 😉 Ensi vuonna ja koko loppu elämän pidän huolen, ettei minua tarvitse herätellä!

Toisena lupauksena pyrin pääsemään täysin uudelle levelille työssäni valmentajana! Haluan kehittää aktiivisesti omaa ammattitaitoa, asennoitumalla avoimesti ja nöyrästi uusille muutoksille liikunnan-alalla sekä kehittää ja kasvattaa alaa hyvällä positiivisella, ihmisten terveyttä edistävällä otteella. Jos jossain voi tuhlata rahoja turhuuteen niin valmennuksessa, joka ei anna lisäarvoa kohti omia tavoitteita. Työhöni aion palata lisää tulevissa postauksissa….

Mut nyt haluan toivottaa jokaiselle mielettömän hyvää uutta vuotta! Suomi täyttää 100 ja juhlavuosi tuo varmasti mahtavia juttuja eteen tulevalle vuodelle. 😉

Kuvat: Anna ”HABA” Vlasoff

6 Kommenttia

Kunnianhimo

Mihin kunnianhimo perustuu? Miksi toiset meistä ovat kunnianhimoisempia kuin toiset? Onko kunnianhimo tietyn statuksen haalimista vai itsensä ylittämistä ja elämässä etenemistä?

kn0a7813

Jokainen meistä haluaa saavuttaa elämässä jotain meille tärkeää. Haluamme olla hyviä koulussa, työssä, harrastuksissa, ihmissuhteissa sekä voida hyvin tai näyttää omasta mielestämme hyvältä. Haluaminen ei kuitenkaan riitä, jos ei ole tarpeeksi kunnianhimoa saavuttaa haluamaamme. Siinä se sana: ”kunnianhimo” tulikin, se kiteyttää hyvin sisällään asenteen pyrkiä elämässä eteenpäin.

Jokainen tavoite vaatii satoja, jopa tuhansia tunteja työtä. Jokainen matka on täynnä hetkiä jolloin joudumme tekemään, jotain mistä emme nauti tai mihin meillä ei riitä motivaatiota. Väitän, että kaikille tulee eteen asioita mitä ei millään jaksa tehdä, mutta tavoitteemme vaatii tekemään ne. Koulu- tai työtehtävät, harjoitukset tai kiusalliset ihmissuhdetilanteet. Näitä tilanteita kohtaamme elämässä jatkuvasti!

Menestyminen taas usein seuraa niitä, jotka laittavat itsensä likoon, ottavat niskasta kiinni, osaavat johtaa omaa tekemistä, ottavat palautetta vastaan ympärillä olevilta ihmisiltä sekä haluavat jatkuvasti kehittää itseään ja ehkä tärkein… keskittyvät tekemään omaa juttua, omalla tyylillä vertaamatta itseään aina muihin tai tekemällä asioita samalla tavalla kuin kaikki muutkin.

kn0a7810
kn0a7795-2

Palautteen vastaanottaminen on ollut omalla kohdallani ehkä vaikeinta. Työ- ja varsinkin koulumaailmassa en voinut aina ymmärtää tapaa jolla jotkut antoivat palautetta, varsinkin kun palaute koskee henkilön luonnetta eikä tekoja. Myönnän, olin huono ottamaan palautetta vastaan ja välillä nykyäänkin puristan hampaita  huulia vasten kun joku antaa, ei niin perusteltua palautetta vaikka äkkipikaisesta ja suorasta luonteestani. Mutta miksi ottaisin sen itseeni enkä vain katsoisi peiliin… jos joku toinen ajattelee lähelläni näin niin ei se puuta-heinääkään ole. Olen huomannut, että omista virheistä oppii, mutta jos itseään pitää aina puolustella ei siinäkään ole järkeä. Kukaan ei ole täydellinen ja onneksi olemme luonteeltamme niin erilaisia. Välillä suunnattoman unelmien tavoittelemisen aikana unohtaa tärkeintä asioita ja se, että lähipiiri niistä muistuttaa on varmin reaktio saada itsensäkin tajuamaan, että nyt mennään liian lujaa eteenpäin.

Kunnianhimo ei siis ole pelkkää eteenpäin menemistä vaan matkan varrella asioiden ymmärtämistä ja oppimista. Opimme tekemistämme virheistä, kovan työn määrästä sekä ympärillä olevista ihmisistä. Ja olemme valmiita muutoksiin, kapeakatseisuus yhdistettynä kunnianhimoon voi johtaa itsekkyyteen ja ylimielisyyteen.

Kun laitamme itsemme likoon kunnolla, tulee aivan varmasti vastaan epävarmoja hetkiä, jolloin kyseenalaistamme itseämme ja usko meinaa lopahtaa. Tässä vaiheessa huonoin tapa on verrata omaa menestymistä muiden, sillä harvemmin mikään asia näyttää ulospäin siltä mitä se oikeasti on. Toiset ihmiset rakastavat pitää onnellista kulissia yllä tai rahan näyttämää luksuselämää, vaikka pohjimmiltaan asiat voivat olla ihan toisin. Koska emme voi ikinä tietään niin älä vertaa, äläkä ikinä kadehdi muiden elämää tai saavutuksia.

Toisille tärkeä on ura mikä haastaa, toisille uran tuomat edut. Joku haastaa itseään harrastuksissa tai ihmissuhteissa, mutta mikä on tärkeintä? – se, että teemme sen omalla polullamme. Jos koet, että sinulla ei ole kunnianhimoa mennä elämässä juuri nyt eteenpäin ja viihdyt mielummin mukavuusalueella sekin on omissa käsissä eikä tee kenenkään elämästä huonompaa. Etenemme kaikki omalla tavallamme, toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Usein se hidas, pitkäjänteinen tie kantaa pidemmälle kuin yhden viikon menestystarina. Joten älkää luovuttako, vaikka välillä siltä tuntuisi. Jokaisessa meissä asuu kunnianhimon kipinä joka pitää vain sytyttää oikeilla liekeillä. Eikä kunnianhimo syty jos yritämme huijata itseämme väärälle polulle! Oikea polku vaatii useammin tuplasti enemmän duunia, mutta päätepysäkillä voi heittää itsensä kanssa yläfemmat!

kn0a7775

Kuvat: Anna ”Haba” Vlasoff

Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!

12 Kommenttia

Motivaatio

Motivaatio on suoraan tie tuloksiin, onnistumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Kun on motivoitunut harjoittelu menee eteenpäin. Jos on intohimoa johonkin ei motivaatiota tarvitse edes etsiä, sillä sitä on silloin varmasti. Kukaan ei voi olla motivoitunut kaikkeen, aina ei jaksa eikä huvita eikä tarvitsekaan. Mutta kun puhutaan arvoista; esimerkiksi perheestä ja terveydestä, olisi tärkeä että myös motivaatiota olisi.

Laiminlyömme usein ensimmäisenä oman terveyden. Emme liiku, ruokapuoli ei kiinnosta lainkaan ja valvomme yötä myöhään. Koko ajan vireystila rupeaa hiipumaan, emme jaksa suoriutua edes arkisista asioista ja pikku hiljaa motivaatiota ei tahdo irrota mihinkään.

Se, että voimme hyvin ja olemme terveitä on yhteydessä kaikkeen. Olemme mukavampia myös läheisille. 

SAMSUNG CSC

Motivaatiota olisi hyvä miettiä pidemmässä mittakaavassa, jos tulee eteen viikko jolloin mikään ei ole huvittanut, niin kannattaa miettiä syytä, että miksi ei?- Mistä motivaation hiipuminen johtuu: eikö tietyllä tavalla treenaaminen miellytä? Olenko syönyt motivaation liian suppealla ruokavaliolla? Nukkunut huonosti? Stressannut työasioista? Kaikella on syy-seuraus suhde. 

Jos joku teistä ajattelee, että minulla on aina motivaatiota tehdä kaikki täydellisesti niin olette saaneet ihan väärän kuvan. Välillä ei vaan jaksa eikä kukaan ole superihminen. Treenaaminen on itselle ollut pikku likasta asti elämäntapa. Aina jokin harrastus on vienyt paljon aikaa viikosta ja tällä hetkellä niin harrastukset kuin työkin ovat liikunnan parissa. Mutta esimerkiksi ruuan tarkkailuun/laskemiseen minulla ei todellakaan ole motivaatiota. Syön silloin kun on nälkä, sitä mitä tekee mieli ja tykkään monipuolisesta terveellisestä ruuasta, joka tukee vireystilaani. Ja olen huomannut, että tarvitsen aterioita pitkin päivää, että jaksan.

Jos joku ei tiennyt perimmäistä tarkotustani Fitnesskisoihin, niin syy miksi lähdin kisaamaan oli mentalipuolen ymmärtäminen laihdutusprosessissa sekä samalla oman kehon toimintaan tutustuminen. Nopeasti huomasin, etten arvoiltani ja mentaliteetiltani sopinut lajiin lainkaan, mutta opin todella paljon itsestäni ja siitä on ollut hirmuisen paljon apua valmentaessa.

Syömisen rajoittamiseen ei meinannut olla millään motivaatiota, mutta aina kun palasin ajatukseen, että ”mikä oli tavoitteeni, mitä halusin projektista oppia!” – Tajusin ettei olisi vaihtoehtoja ja samalla sain motivaatiota jatkaa.

SAMSUNG CSC

Urheilijana olen ollut aina vähän sellainen, että tulokset motivoivat jatkamaan, mutta vielä enemmän epäonnistumiset. Jos loukkaannun tai joku valmentajista on pelivuosina lytännyt maanrakoon, olen joka kerta päättänyt, että odota vaan, kohta tullaan ja kovaa! Jälkeenpäin olen huomannut, että monilla ihmisillä on tapana jarruttaa muita. Kyseenalaistetaan, arvostellaan ja halutaan muista yliote. Ihan äärimmäisiä kommentteja kuulen asiakkailtani, joiden läheiset arvostelevat uutta elämäntapaa. Miksi? – miksi haluamme sammuttaa toisen motivaation jos itsellämme sitä ei ole… Tähän kun löytäisin syyn, olisin todella onnellinen.

Muihin ihmisiin on vaikea vaikuttaa, mutta itseemme voimme. Kun motivaatiota ei ole, rupeamme usein voivottelemaan omaa olotilaa ja jaksamista. Niskasta kiinni ottaminen on toisille vaikeaa ja jos koskaan sitä ei tee, siitä muuttuu entistä hankalempaa vuosien myötä. Ja niin kuin sanoin; jokaisen olisi syytä olla itselleen armollinen, mutta armollisuus ja laiskuus ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä tulisi sekoittaa keskenään.

Uusien treenivaatteiden ja muun materiaali voi piristää harjoittelua, mutta se ei pidä olla ainoa syy siihen, että on motivaatiota treenata. Motivaatiota pitäisi olla jokaisella, joka arvostaa omaa terveyttä, mutta usein sitä ei ajattele tätä kautta. Oman terveyden arvostaminen ei kuitenkaan tarkoita ”tappolenkkejä” ja salilla ravaamista. Vaan liikunmuotoa mistä nauttii, terveellistä ruokaa mistä tykkää ja sopivassa suhteessa kehonhuoltoa ja lepoa. Älkää laskeko: ”kuinka monta kertaa viikossa minun pitää treenata?! – Vaan miettikää että haluan laittaa itseni likoon niin monta kertaa kuin minulle tuntuu sopivalta. 

Kaikki äärisuorittaminen vie usein motivaation. Kenenkään ei tarvitse treenata 2 kertaa päivässä, jo pienillä muutoksilla arkiaktiivisuudessa ja vaikka uuden lajin löytäminen vievät terveyttä eteenpäin. Myöskään ruokavaliossa ei kannata kaikkea hallita ja rajoittaa, koska silloin tulee myös repsahduksia, jotka ovat aina mielessämme negatiivisia. Rento, mutta terveellinen ruokavalio on mielestäni kaikkein tärkein. Kuitenkin jokainen, joka tietää, että ravinto on ihan retuperällä tiedostaa myös että syy löytyy vain itsestään.

SAMSUNG CSC

Kehotan jokaista välillä pysähtymään ja miettimään omaa motivaatiota terveyteen. Toteutus on usein yksinkertaista, mutta mieli ei. Motivaation löytäminen pitkäaikaiseksi on usein prosessi, siihen ei auta ”kaikki tänne heti”– ajattelumaailma eikä nopeiden ulkoisen motivaation omaavien asioiden hankinta. Motivaation täytyy lähteä sisältä, se että miksi ja minkä takia asiat teemme täytyy jokaisen tiedostaa.

Motivoitunut henkilö osaa myös ottaa rennosti, muistakaa se! 😉

Tässä ajatuksiani motivaatiosta, toivottavasti toivepostaus vastasi odotuksiin, ihanaa sunnuntaita kaikille!

14 Kommenttia

Kysymyspostausta!

Kysymyspostausta on nyt toivottu jo pidempään, joten tottakai semmoinen laitetaan käyntiin! 

Saan teiltä paljon ihania ja hyviä yhteydenottoja sähköpostiin sekä kanaviini ja huomaan, että moni on kerännyt paljon rohkeutta ennen kuin on laittanut sähköpostia/viestiä, niin ihan huikeeta on paneutua niihin ja vastailla! Toivottavasti aito kiinnostus välittyy sinne ruudun taakse ja saatte vastauksia! 

Kysy siis mitä vain järkevää ja mieltä askarruttavaa niin; vastailen oman tiedon, taidon ja kokemusten mukaan mahdollisimman nopeasti!. 😉

Kivaa maanantaita kaikille! 

-O

79 Kommenttia