Rest sunday!

Ohooiiijj tänään ollut lepopäivä! tietenkin oon keksiny kaikkea tekemistä, koska ei musta ole vaan
makoilemaan.. siitä ei tuu mitään ja ruoka vaan mielessä jos liikaa pysähdyn paikoilleen. Aamupäivän olin kirpparilla myymässä roinat pois, sitten ihan mahtavaaa…… nimittäin hieronta!!! ahhhhh! paikkana tietenkin paras Helsingin Hieronta-Akatemia, joka toimii yhteistyökumppaninani… tyytyväisempi ei voisi olla! 2,5 hieronta ja koko kroppa tuli käytyä läpi… fiilis kun ihan uudella ihmisellä.. ihanaa! kolotukset jäiki sille hierontapöydälle. Hieronnasta kävin tapaamassa valkkua, kunto tsekattiin ja huomiseksi sainkin viiihdoin ja viimein tankkauspäivän 😉 tankkausruuista myöhemmin lisää! huominen sali +aerobinen vaihtui pelkkään aerobiseen ja lepoon. ti jatkuu salitreenit siis. Selllaista tänään siis 😉

Viime viikko sujui erittäin hyvin treenejen suhteen, pikkunen rajoite tuli kun nilkkanyrjähti, mutta hyvä jos jotain vaihtelua elämään :DD oon vähän erikoinen kun nauran nykyään aina kaikille mun loukkaantumisille, mutta vaiva ku vaiva niin mulla on melkeen ollut kaikki… joten en voi enään kun nauraa kun kohellan ja sohellan. Isot loukkaantumiset on koettu, joten pikkuvaivoista en edes vaivaudu valittamaan.. eikä valittamisella pilaa kun oman mielen ja lisäksi monen muunkin, joten kannatan vaan keskittymään muihin asioihin.
Loukkaantumis postausta on pyydetty, joten haluan nyt kirjoittaa niistä omia kokemuksia ja fiiliksiä. Kirjoitin edelliseen FitBody-lehden numeroon jutun ”Ei anneta periksi loukkaantumisille” mutta kirjoitan vielä täälläkin:

Oma elämä ei siis todellakaan ole ollut ruususilla tanssimista.. Olen käynyt loukkaantumisissa ihan pohjalla, jopa niin pitkällä, että meinas urheilut loppua kuin seinään ja tälläiselle ”urheilu on elämä”- tyypille se olis ollu pahin kohtalo ikinä. Mutta elämässä voi tapahtua ihan mitä vain.. koskaan ei tietä mitä voi tapahtua, eikä kaikkeen voi itse vaikuttaa sen takia kannattaa pysyä positiivisena ja elää täysillä.
Noh mutta takaisin aiheeseen. Kärsin jo pienenä paljon nillkavaivoista.. pelasin pitkään molemmat nilkat tuettuina, koska melkein joka pelissä nilkat pyörähtelivät ja nivelsiteet repesivät moneen otteeseen. Fyssari ilmoitti että nilkat on pakko kuntouttaa takaisin kireäksi ettei niihin tarvitse tehdä kiristysleikkausta, no säikähdin jo pikkusena niin että kuminauha käteen ja jumppaus alko samantien.
Ei siinä sitten.. nilkat sain kuntoon ja tuet heitin roskiin.. pelaaminen jatkui ja kaikki sujui vaan paremmin ja paremmin..  nousin edustusjoukkueisiin ja ura oli ihan huipussaan ja kulki tuhatta ja sataa eteenpäin.. mikään ei estänyt pelaamistani.. sain kuulla ihan mielettömät uutiset 14v, että paikka olisi naisten liigan ringissä…. huusin ja hypin varmaan seuraavan viikon ihan tohkeissani.. en tiennyt miten päin olisin ollut!!!! Ja vklp kaikki huipentui omaan peliin, jonne menin erittäin itsevarmana, olin silloin siinäkin joukkueessa nuorimpia olin täynnä energiaa ja vauhtia, halusin näyttää itselleni, perheelleni, joukkueelleni ja katsojille, että tässä tytössä on tahtoa ja voimaa ja vain taivas on rajana!! sain pallon jalkaan, pääsin yksin läpi, vastassa isokokoinen mokke joka tuli täyttä vauhtia päin.. kun pallo oli karannut hiukan liian pitkälle juoksin kun hullu, kunnes tajusin, etten voi enään pysähtyä.. jos en hyppää maalivahdin yli menen hänestä läpi joten hyppy yli ja alastullessa kuulin sellasen äänen jota en halua enään ikinä kuulla, se rusahdus oli niin kova ääninen, että jopa vastustajan maalivahti meni shokkiin.. makasin maassa ja kun nousin istumaan olin aivan sekaisin.. samalla katsoin jalkaani… ja ihmettelin kun se ei ollut ihan oikein… säikähdin niin paljon että tartuin jalkaan ja itse jostain kumman syystä väänsin sen takaisin.. helposti se kävi koska siinä se oli ihan löysänä.. seuraavana odottikin lääkäriasema ja kaikki mahdolliset kuvaukset ja tuomiohan sieltä tuli leikkauspöydälle… Ensimmäinen suru oli, että en päässyt naisten mukaan treenaamaan… ja siinä lääkäri totesikin että sulla taitaa olla nyt vähän isompi huoli, koska et välttämättä enään ikinä pelaa. Sitten vasta tajusinkin että tais se aika pahasti mennä.
Noh ei siitä sen enempää, leikkaus onnistui ja puol vuotta kuntoutin ja sitten vasta aloin palaamaan palloilun pariin… ei se leikkaus kuitenkaan sitten riittänyt vaikka annoin kaikkeni kuntoutukselle.. Kävin kepeillä salilla, ihmiset tietenkin tarjoutuivat auttamaan painojen kanssa ja siellä mä treenasin hulluna aluksi vain yläkroppaa ennenkun pääsin jalan kanssa treenaamaan.
Välillä tuli väännettyä itkua kun olin henkisesti vaan niin poikki kaikesta.. muut pelasivat, kesä tuli, upeet nurmet, kelit ja pelit! ja mä väänsin kuminauhan kanssa sisällä kuntosalilla… voin sanoa että kyllä otti päähän.. Mutta ei auttanut! koitin olla positiivinen ja jostain aina sain kaivettua hirveen taistelutahdon! halusin vaan näyttää itselleni, että viiis oliko este millanen vaan tuun vaikka siitä läpi jos tarve vaatii.. ja niin mä tulinki ja jopa 4 kertaa! 1 kunnon leikkaus 3 tähystystä loppupeleissä polveen tehtiin ja nyt kun mietin tätä hetkeä… ennen dietin alkua kyykkäsin sarjat syväkyykkyä 85kg niin että pylly osui melkeen lattiaan… ja ainoa fiilis sen jälkeen oli, että vitsi minkä duunin oon mun polveni eteen tehnyt. Mulle oltiin melkein jo kirjotettu elinikänen kielto syväkyykyille.. mutta päätin peruutta sen 😉
Mä todellakin toivon, ettei kukaan ikinä anna periksi loukkaantumisille. On hetkiä jolloin tekee mieli heittää kepit ojaan.. ja niin mäkin tein muutaman kerran ihan kirjaimellisesti.. jolloin jouduin nolona pyytämään jonkun hakemaan ne koska itse en päässyt liikkumaan… mutta niin… te jos jotkut, ketkä olette kokeneet loukkaantumisia, huonoja hetkiä elämässä, ymmärrätte mitä kova työ vaatii ja osaatte koko prosessin jälkeen arvostaa terveyttä ja pieniäkin asioita elämässä, ette valita pienistä ja nautitte hyvistä hetkistä! Miettikää sitä kaikkea mitä se pohjalla käynti on tehnyt teille! toiset kasvaa henkisesti melkein 5 vuotta!!! niin ainakin kävi mulla! ja jos jotain opin niin kärsivällisyyttä. Näin ei saisi sanoa, koska en tietenkään toivo että loukkaannun, mutta toisaalta.. ilman noita polvileikkauksia en välttämättä nyt kirjottaisi tätä blogia… treenaisi tätä lajia, tekisi näitä töitä, ja omistaisi tälläistä arvomaailmaa. Eli jotain hyvää nekin turhautumiset keppejen kanssa, vietetyt ajat kuminauhan kanssa ja kaikki se lääkäreillä/fyssareilla ramppaaminen on tehnyt!
NEVER GIVE UP!!! ei mulla muuta lisättävää…

Kuvia viime viikolta: treenejä, fiilistelyä, auringonottoa, töitä ja frendejä <3

Seuraava postaus tuleekin käsittelemään treenikledjuja ja tyyliä.. muotibloggaaja en ole, mutta rakastan hienoja treenivaatteita.. joten niistä seuraavaksi! huomenna tankkaan pastaa ja puuroa naamaan! ja BTW SAAN syödä muutaman hedelmän :DDD (hullu)

Oikein hyvää tulevaa viikkoa,
Oona xxx

79 kommenttia

  1. oot kaunis!

    • Moikka Oona! 🙂 polvista ja käsistä on täälläkin kärsitty kun pelasin yhdeksän vuotta pesäpalloa,paikat ei enään kestänyt. Monta vuotta meni myös sohvan nurkassa kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Olen sua seurannut lehdistä ja netistä kaverin kanssa ja nyt liityttiin viiden viikon kiristykseen 🙂 aivan huikee tsemppi päällä! Kiitos 😉 tyttö -91

  2. sulla on ihana tyyli kirjottaa, hyvä fiilis tarttuu lukijaankin!!! 😀 kiitos tosi kivasta blogista ja tsemppiä kisadietille!

  3. Ihanasti antoi toivoa tähän omaankin polven kuntouttamiseen! kiitos<3

  4. Tsemppiä Oona! Oot sitkee mimmi 🙂 Menestystä syksyn kisoihin!

  5. Kiitos tästä päivityksestä 🙂 -Marko-

  6. Siis oot ihan huippu tyttö!! Sain taas motivaatiota tästä postauksesta, kun itellä on ollut vähän hakusessa toi itsekuri ja sitä myöten syömiset kesäloman aikana.. mutta kyllä se tästä, ainakin kun sun blogia lukee niin tulee sellanen fiilis että ei todellakaan halua antaa periksi!! 🙂

  7. En oo aikasemmin kirjottanut kommenttia sun blogiin vaikkakin olen jo tätä lukenut jonkin aikaa! Nyt oli pakko laittaa kommenttia tulemaan kun kirjotit niin hyvin tosta sun loukkaantumisesta 🙂 Itsellä leikattu molemmat polvet ja kuntoutettu just tolla sun mainitsemalla taistelutahdolla! Nykyään kirjottelen kanssa urheilublogia vaikken omaa lajiani koripalloa olekkaan joutunut jättämään! http://paunkuntokuuri.blogspot.fi/

  8. Oona oot ihan täydellinen! Niin pirtee ja kaunis tapaus:)

  9. Alkuun haluun sanoa, että sulla on ihanan rento, mutta asiallinen blogi! 🙂 tuun syksyllä kannustamaan sua expoon, kun tuun haistelemaan ilmaa ennen omia lavallenousujani. 😉 yks kysymys mikä tuli mieleen ihan omasta arjesta on, että saatko ite päättää duunissa millon pidät tauot, että saat syötyä oikeeseen aikaan? Itellä on aina kauhee säätäminen kun on valmiit tauot ja ne on aina välillä ihan päin…… 😀 vai teenkö mä vaan ite asiasta vaikeeta?

  10. Pakko sanoa,että kertomuksesi loukkaantumisistasi oli kuin suoraan omasta elämästäni!
    Mun urheilu-ura on aina keskeytyny loukkaantumisiin mm. polvileikkaus takanapäin ja monet murtumat sekä pahat revähdykset ja silti niistä on aina selvitty kovalla tahdolla ja hyvällä kuntoutuksella!
    Tää postaus anto vielä lisää toivoa mun urheilu-uraan,kyllä pahojenkin loukkaantumisten jälkeen voit päästä edelleen sinne huipulle! Loukkaantumiset ja sairaudet on vaan hidaste,ei mikään este sille ettet vois olla joskus huipulla! 🙂

  11. Oli TOSI koskettava lukea tota sun postausta!! Ei vois kyllä ikinä uskoa mitä kaikkea oot joutunu kokemaan…Toivottavasti jatkat vielä pitkään tätä! Kiitos taas kerran pienestä motivaation lisäämisestä! 😀

  12. Moro! Mullakin on vähän samanlainen tilanne nut päällä, ku vajaa 5 vuotta sitte mull diagnosoitii Osgood Schlatterin tauti joka estää juoksun, hypyt, kyykyt ja kaikki tollaset jotka aiheuttaa painetta/tärähdyksiä polveen. Alinperin oli et lähtee 3 kk mut oho mites onkaa käyny, on ollu jo koht 5 vuotta ja kun nyt kohta 16 vuotta oon ja jääkiekkoakin oon pelannu jo 12v et ei oikee vaa pysty lopettaa tota lajia joho on sitoutunut jo nöösipojasta asti ja nyt en ole lopettanut jääkiekkoa ja silloin ku tää tuli päätin että katotaa niin pitkälle lu pystyy eli luultavasti aikuisikään asti. Mutta kuitenkin vaivan pitäisi poistua kasvupyrähduksen jälkeen ja nyt olen sen 184 cm pitkä joten sitä ootellessa et ei kroppa tai psyykekkään ole pääsyt tidellakaa helpolla

    • toivon sulle kaikkea hyvää! äläkä koskaan unohda tota sun asennetta!!!!

    • Kiittos, tollasta mä todellakin arvostan ihmisessä ja toisessa viel enemmän niinku sussaki et luulen että sullekin on tullut shittii niska iha huolella ja sä vaa tahkoot eteenpäin, mutta prkl kun muut ei ymmärrä tai tajua millasta on olla pitkäaikais loukkaantunut tai ettei pysty pelaa täysillä ja ne ”todelliset tietäjät” tulee kommentoimaan kyn ne ei tiedä yhtään mitään.
      Kiitos vastauksesta t. Janne

    • Minullekkin todettiin tuo sama sairaus kun olin 10-11 ja harrastin taitoluistelua. Noh 14vuotiaana lopetin tuon motivaation puutteen vuoksi (harjoituksia se 10-14kertaa viikkoon) siinä sitten olin n.1-1.5vuotta lähes urheilematta jonka jälkeen alkoi salilla käyminen ihan hulluna. Polvikivut pahemmat kuin silloin luisteluaikoina. Lääkäri totesi noin vuosi sitten että ennen ”armeijaikää” pitäisi olla ohi (olen siis nainen:D) . Nyt olen siis 17v. Sitä nyt ootellessa… luisteluaikoina noita vaivoja oli jalkapohissa, selässä polvissa, nilkassa ties missä mutta en luovuttanut ikinnä noista syistä 🙂

  13. MOI! Aloin juuri lukeemaan blogiasi ja ihailen piten panostat urheiluun. 🙂 oli kyllä karua luettavaa ton jussi-postauksen kommentit… Älä missään nimessä välitä niistä vaan jatka täysillä eteenpäin ekoja kisoja kohti!! 🙂 terv. nuori himourheilija

  14. Miksi dieetillä ei saa syödä hedelmiä? 😮

  15. Kiitos postauksesta ja tsemppiä! Missä kirpputorilla olit? Osaatko neuvoa missä on Helsingin parhaat kirpputorit?

  16. Ei treenejen, vaan TREENIEN. Ei keppejen, vaan KEPPIEN. Herranjumala on vaikee lukea sun tekstiä kun suoraan sanottuna et osaa omaa äidinkieltäsi kirjoitaa. Pisteet ja pilkut käyttöön ja yritä edes kirjoittaa jotenkuten oikein. Ja noi … ärsyttää ihan sikana ja vaikeuttaa tekstin lukemista.

    • Kirjotan mun omalla tyylillä, viralliset artikkelit on sitte erikseen 😉 jos teksti ei miellytä niin varmasti jonkun muun miellyttää 🙂

    • Oona kirjottaa omalla ja persoonallisella tyylillä mitä on mukava lukea ja siitä saa motivaatiatokin

    • Jos persoonallinen kirjoitustyyli sit on sit ettei osaa suomenkielisiä sanoja taivuttaa oikein… kirjoitustyylissä sinänsä ei ole vikaa, saan itsekin näistä motia, MUTTA tosi vaikealukuistä tää teksti on, se on mun mielipide tietysti vaan 🙂

    • se riippuu miten on tottunut lukemaan/kirjottamaan… oona on tottunut omalla tyylillään ja minä ainakin luen sitä ilman mitään ongelmia!

  17. Moikka! Teetko aamuaerobisesi täysin tyhjään mahaan vai otatko jonkun prodesheikki alle? Ja syötkö aamupalasi heti aerobisen jälkeen, vai odotatko hetken =) ?

  18. Teen joo 🙂 suihkussa käyn ja sitten puuro naamaan! 🙂

  19. Hei, kaverini haluisi lähteä kokeilemaan ensi vuonna fitnesmallikisoihin onneaan. Hänen personal trainer on kuitenkin todennut, että koska hänella on skolioosi, niin ei voi siksi osallistua mihinkään lavakisoihin.. Osaatko sanoa, että pitääkö tämä paikkansa..? 😮

  20. Oona KIITOS! en oo neljään viikkoon päässyt juoksemaan loukkaantumisen takia, ja niin monet itkut itkenyt asian takia, viimeks tänään aamulla. Se on kamalaa kun yks tärkeimpiä asioita viedään pois… ja sitä ei kaikki pysty ymmärtää miltä se tuntuu. Tää ilostutti mun päivää ihan älyttömästi <3 Nyt täytyy vaan malttaa, vaikka tuntuu että pää hajoaa. Mutta asiat vois olla paljon huonomminkin ja täytyy olla onnellinen että on kuitenkin suht terve, tää oli hyvä muistutus siitä. Kiitos 🙂

  21. Moi Oona!

    Montako kehonhuolto päivää sulla on viikossa ja mitä teet (venyttelet, putkirullaus yms.)? Sulla on tosi positiivinen blogi ja asenne. Jatka samaan malliin! =)

  22. moi ! 🙂
    kirjotat tätä blogii ihanan rennol ja mukaval taval luettavaks 🙂 itellä on kans ollu selän kanssa kohta vuoden ongelmia kun oli ensin pullistumia välilevyjen välissä, sitten huomattiin että välilevyt menny lyttyyn ja irtonisia luun paloja sielä sun täälä .. ja siis oon 15 vuotias tyttö 😀 joo no mut sit täst sun blogist lukemalla innostuin kuntosalilla käymää ja lopetin ratsastuksen ja tallihommat kokonaa ,, tiiän kui raskasta on käydä sielä fyssarilla 3-4 kertaa viikkoon , mutta kaikesta selvitään ! nyt on selkä kun uus ja kaikki muut liikkeet menee salilla paitsi maastaveto :)saa sulta huuuuuuuuuurjasti motivaatiota , jatka samaa mallii multa kaikki tsemi sulle 🙂

  23. Minkä takia lähit kisaamaan?

  24. syväkyykkyä 85kg? wow 🙂 harva nainen kykenee moiseen.. oon nähny lähinnä äijien syväkyykkäävän jollain 100kg tai yli, todella harvoin olen nähnyt naisen kyykkäävän edes 90 asteen kulmaan tuolla painolla millä sä syväkyykkäät 🙂 itse olen huomannut että kykenen lähes samoihin suorituksiin mitä sä (siis kun oon lukenut sun aiemmista treeneistä, painoista yms) mutta tuohon syväkyykkyyn tuolla painolla en kyllä kykene ;D eli paljon on parannettavaa. uskon kuitenkin siihen että joillain ihmisillä on luontaisesti vähän enemmän voimaa kun toisilla. itse olen joutunut tekemään paljon töitä että olen saavuttanut nykyisen suorituskyvyn ja voiman. jokatapauksessa lihas kasvaa ja kroppa muokkaantuu, siitä olen ainakin iloinen, vaikka painot ja suorituskyky ei nyt ole ihan sitä luokkaa mitä toivoisin. tottakai suorituskyky kulkee muodon kanssa käsikädessä, mutta olen nähnyt myös paljon naisia jotka tekevät raskailla painoilla mutta eivät siltikään omista esim pyöreitä olkapäitä ja pakaroita.. enkä halua sanoa tätä siis mitenkään törkeästi tai ylimielisesti, jokainen näyttää siltä miltä näyttää mutta pointtini on että ei niitä painoja tarvitse varmaan ihan niin pakkomielteisesti tuijottaa ja masentua jos joku toinen kykenee parempaan suoritukseen? niinkun itselläni on vähän paha tapa verrata omaa suoritusta muihin, pitäs oikeestikin vaan keskittyä omaan.. no oli miten oli, sun blogista oon saanut paljon tietoa ja motivaatiota omiin treeneihin, oon lukenut paljon eri blogeja ja täytyy sanoa ettei mikään niistä ole kolahtanu yhtä hyvin kun sun.. eli jotain taikaa sussa kyllä on 🙂 niinkun katarina kirjottikin sun seinälle että sulla on ”se juttu”

    • varmasti kykenet kun saat jonkun luotto tyypin vielä taakse varmistamaan, että uskallat, en itsekkään yksin uskalla tuota määrää. 🙂

      ei todellakaan saa verrata muihin! yks kovantason salitreenari kerran sano mulle, että paras on se joka saa 2kg käsipainoillakin tuntuman lihakseen.. ja kyseessä on siis tosi iso miees!! eli ei tosiaan oo tärkeetä se kuinka paljon nostaa vaan kuinka laadukkaasti nostaa!

      tsemppiä treeneihin ja kiitos 🙂

  25. Paras postaus mitä sulta oon lukenut ! Kirjoitat tosi hyvää tekstiä ja ihailen sun tarmoa ja sitä että pääsit yli loukkaantumisestas 🙂 Ja siis mitä sun polvelle kävi ? Itellä katkes sekä sääri- että pohjeluu treeneissä kolme vuotta sitten jäällä. Muistan kanssa että parantumisvaiheessa oli välillä ihan poikki just henkisesti… Mutta itekkin nyt jo täysillä treenaamassa ja paremmassa jengissä toista kautta että kyllä niistä loukkaantumisista yleensä pääsee yli kunhan pää kestää ja jaksaa olla kärsivällinen ja kuntouttaa kunnolla 🙂 ! Hahah, en oikeen ees osaa kuvailla miten paljon tykkäsin tästä postauksesta ! 🙂

    pursuitofperfection-johanna.blogspot.com

    • kiitos paljon johanna!! kauheeta kuulla, että sulle käynyt noin, mutta se kasvattaa ja vahvistaa vaan!
      polvi käväs sijoiltaan siteet ja kierukat paskaks 🙂 tällä hetkellä siteet kunnossa, kierukoista ei käytännössä mitään jälellä ja vuos sit oli toisen asteen rustovaurio jo :)elämä jatkuu !

  26. Mitä mieltä olet itse tehdystä shapesta, jääkiekkoa pelaavalle nuorelle miehelle joka tykkää pumpata rautaa, hedelmiä/marjoja rasvatonta maustamatonta maitorahkaa turemehua ja ruokalusikallinen hilloa ja se sekoitetaan yhteen sauvasekottimella, että onko hyvä korvike jauhe proteiinijuomille kun tämä on halvempaa ja proteiiniäkin on 30g purkissa (purkki on 250g)

  27. Onko mielestäsi tofu yhtenä vaihtoehtona fitness urheilijalle, jos haluaa vaihtelua kanaan, kalaan ja jauhelihaan? 🙂

  28. Mulla menny vähän ohi että mihin kisoihin oot osallistumassa ja mikä päivä ne on? 🙂

  29. Moi saanko kysyä miten ne sun nilkat kestää nykyään? Mä ite oon samanikänen tyttö kun sä ja pelaan fudista 1div. Kaikki alko 13v trampoliinilla pomppiessa tulin väärin alas ja nivelsiteet revähti oikeasta nilkasta tämän jälkeen astuin rappusen alas huonosti 14v ja taas sama juttu samassa nilkassa. Sitten 16v futispelissä juoksin ja vasyustaja tuli vetämään jalat alta ja sitten vasemman jalan nilkka meni. 18v olin höntsäilemässä fudiskentällä ja kompastuin omiin jalkoihin (:DD) Ja tämä vasemman jalan nilkka taittui niin pahasti että lääkärikin sanoi että pahemmin ei ois voinu enää nilkka taittuakkaan no kuntoutin ja kuntoutin ja nyt puolivuotta sitten taas sama vasemman jalan nilkka meni fudis pelissä ja nivelsiteet menivät nilkan kummaltakin puolelta rikki. nyt tuntuu että tämä ei parane milläään. Yleensä olen päässyt kentälle kuukauden jälkeen mutta nyt vähän pidempikin kävely turvottaa nilkan hirveän kokoseksi ja juoksu tuntuu epämielyttävltä.. olisiko mitään neuovoja? Tuntuuu niin turhauttavalta kun molemmat nilkat on niin löysiä… eikä futista kärsi pelata :/ oot oona ihana♥

    • Ei oona mikää lääkäri ole, valoja…. Ei kannata noudattaa tietämättömän ihmisen puheita sokeasti vaikka olisikin saman kohtalon kokenut. Kaikki tollaset vaivat ob täysin henkilökohtasia

    • itse oon ihan hullunu treenannu sillä kuminauhalla ja tasapainolaudalla ja niiden avulla saanu tosi vahvaan kuntoon nilkat! kannatan kyllä. 3 krt/päivään. 🙂 tsemppiä

  30. Moi! Ois kiva tietää, mitä syöt/juot puntin jälkeen ja eroaako kisadietin ja muun ajan reenin jälkeinen ruokailu toisistaan?=) Sulla on huippu asenne ja kroppa, tsemppiä diettiin ja kisoihin!

    • palkkari ekaks naamaan ja sitten päivän isoin ateria, kanaa, täysjyväriisii ja kasviksii. kyllä se vähän eroo, aika samoi ruoka-aineita mutta kyllä se eroo ja loppurutistuksessa ei oo maitotuotteita. 🙂 kiitos paljon!

  31. Vitsit Oona siellä taas niin upeana! Näin sut (ehkä) perjantaina Sellon Prismassa ku oon siellä töissä, oisin niin halunnu tulla moikkaamaan mut oli syli täynnä pahvilaatikoita nii en sit viittiny 🙁 Mut oon sun iso fani ja saan aina sun postauksista motivaatiota treenata 🙂 thank you so much!!

  32. Silloin kun asuit Rovaniemellä, niin millä salilla kävit treenaamassa? Itselläni on syksyllä muutto edessä sinne, joten tarvisi löytää hyvä sali 🙂

  33. Hei Oona! Kokeilin viime postauksessasi kirjoittamaa hartia/vatsatreeniä – oli tehokas ja toimi hyvin!:) Tehoja treeneihin tuli huomattavasti lisää, kun vähän tuli uutta entiseen ohjelmaan. Olisiko mahdollista, että kirjoittaisit myös selkä ja rinta painotteiset treenit, niin voisin kokeilla myös niitä? Tsemppiä tuleviin kisoihin ja diettiin!

  34. Eikös tämä kuva ole sun kuvasta muokattu

    http://pinterest.com/pin/303993043568158294/

  35. Kiva ja kannustava teksti 🙂 itse olen kuntoutuksessa juuri nyt leikatun olkapään ansiosta. Urheiluvamma sekin… 6kk treenikieltoa ja voin sanoa että tuntuu pahalta. Huomenna on fyssarikäynti ja ajattelin kysyä mikäli saisin alavartaloa edes treenata salilla jotenkin. Mutta kyllä tää tästä, palkinnoksi lupasin treenata itselleni sellaiset tukilihakset olkapäihin että ei enää koskaan irtoo nämä olat paikoiltaan 🙂 mä en malta odottaa että pääsee pumppaamaan rautaa!!!!!

  36. Oi joi kyl se Onna on Kaunis Nainen!::) Hyvä kirjotus oli Kiitos!

  37. Saisinko vain kysyä ,että miksi lopetit jalkkiksen? 🙂 Ja sun kirjoitustyylisi on hauskaa luettavaa 🙂

  38. Oonapoona, oot mahtava mimmi! Voisitko tehdä venyttelypostauksen? Olen itse uskomattoman kankea ollut aina, ja voin kertoa ettei raudan nostelu ole ainakaan parantanut liikkuvuutta! Eli kuinka usein / kuinka pitkiä venytyksiä, jos haluaa lisätä liikkuvuutta? Voiko rankan salitreenin jälkeen venytellä? Kuinka lämmitellä ennen venyttelyä?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*